Miksi naiset laittavat noin 95% painoarvon miehen statuksella ja varallisuudelle? Miksei heitä kiinnosta enempää miehen muut ominaisuudet?

Vierailija kirjoitti:

Olen hyvätuloinen nainen, ja olen pariutunut vähemmän tienaavan, työkyvyttömyyseläkkeellä olevan miehen kanssa.

Kuten "ennen vanhaan", kun miehet elättivät naisensa, piti naisenkin kantaa kekoon kortensa, ts. hoitaa koti, edustustehtävät ja lapset, niin nykyäänkin tässä suhteessani edellytän puolisoni hoitavan nämä asiat. Minä käyn töissä ja tienaan, mies tekee kotityöt. Meillä ei ole kotona asuvia lapsia, mutta aikuisten lasten ja lastenlasten yhteydenpidon, lahjat yms. mies saa hoitaa kokonaan. Myös edellytän miehen olevan esim. työhöni yms. liittyvissä sosiaalisissa tilanteissa hyvännäköinen, huumorintajuinen, tilanteen tasalla, ei liian kännissä (mieluiten raitis, jotta voi toimia kuskina) ja riittävän sivistynyt, jotta voi keskustella asioista.

Ihme kyllä olen löytänyt/kouluttanut tällaisen miehen. Kotityöt hän otti haltuun heti 17 vuotta sitten kun aloimme seurustella, sosiaalisten suhteiden päävastuullisuuden kanssa oli vähän tahimista, ja nyt kun olen urallani edennyt, olen tosissani joutunut häntä painostamaan ulkonäkönsä viimeistelyyn, itsensä sivistämiseen yms. 

Eli ap. Onko sinusta tähän? Ei se kuulkaa pojat ihan niinkään käy, että olen tässä vaan tämmönen köyhä luuseri, ota minut sohvallesi ja rakasta. Jotain pääomaa pitää luuserimiehelläkin olla, ja tarjottavaa suhteeseen. Jos se ei ole rahaa eikä statusta, niin jotain muuta.

Keskimäärin miehestä ei ole edes köyhemmäksi puolisoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska entistä useampi nainen on korkeastikoulutettu ja hyvätuloinen.

Eli siis kun ennen oli mies "perheenpää" ja pääasiallinen tulonlähde, se oli ihan ok, mutta toisinpäin ei passaa?

Ei kelpaa, jos mies ei kompensoi mitenkään. Ottaako mies vetovastuun kotitöistä, ruokahuollosta tai metatyöstä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysy itseltäsi mihin tarvitset naista. Jos, et ole perhettä perustamassa kannattaa harkita tarkkaan.

Pariutuminen ei ole mikään välttämättömyys, vaan menneiden aikojen jäänne.

Sama koskee toki myös naisia. Miksi vaihtaa vapaus elämään täynnä kompromisseja?

Ihan hyvä kommentti, mutta ihminen joka istuu illat kotona yksin voisi istua mielellään jonkun toisen kanssa, vaikka sitten yksin yhdessä. Mitään vapautta siinä ei menetä. Tosin tämä koskee vain niitä kotona istujia.

Kyllä siinäkin menettää. Se toinen kotonaistuja voi osoittautua mulkuksi tunnelmanpilaajaksi, pihiksi kontrolloijaksi, henkisesti tai fyysisesti väkivaltaiseksi, pihtaajaksi, juopoksi jne...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysy itseltäsi mihin tarvitset naista. Jos, et ole perhettä perustamassa kannattaa harkita tarkkaan.

Pariutuminen ei ole mikään välttämättömyys, vaan menneiden aikojen jäänne.

Sama koskee toki myös naisia. Miksi vaihtaa vapaus elämään täynnä kompromisseja?

Ihan hyvä kommentti, mutta ihminen joka istuu illat kotona yksin voisi istua mielellään jonkun toisen kanssa, vaikka sitten yksin yhdessä. Mitään vapautta siinä ei menetä. Tosin tämä koskee vain niitä kotona istujia.

Kyllä siinäkin menettää. Se toinen kotonaistuja voi osoittautua mulkuksi tunnelmanpilaajaksi, pihiksi kontrolloijaksi, henkisesti tai fyysisesti väkivaltaiseksi, pihtaajaksi, juopoksi jne...

Tuollaiset ongelmat tulee hyvin nopeasti esille, voi sitten sanoa et mene kotiis.

Ei naisille tärkeintä ole raha ja status.

Mutta tärkeää olisi, että miehestä olisi EDES JOHONKIN JÄRKEVÄÄN.

Valitettavan harvasta nykyään on.

Minä naisena haluan miehen, jota pystyn muös kunnioittamaan. Omani on varakas tohtori. En kykenisi kunnioottamaan itseäni vähemmän koulutettua menestymätöntä miestä.