***Marrasmuksujen elokuu***

Heipä hei!



Tosiaan viimeistä kolmannesta viedään ja nyt tuntuu kuin aika olisi pysähtynyt eikä se marraskuu tule sieltä koskaan. On käynyt aika vähän pitkäksi, kun jouduin ennenaikaisen supistelun takia sairaslomalle ja kaikenlainen normaaliin elämään kuuluva touhuaminen on pitänyt laittaa hetkeksi jäihin. Käytiin Otson kanssa jopa pari yötä viettämässä osastolla, kun sain kipeitä supistuksia, joita rupesi tulemaan säännöllisesti. Päästiin sieltä kuitenkin pois, kun muutoksia kohdunkaulan pituudessa tai kohdunsuulla ei tapahtunut. Ajoittain tulee kipeitä supistuksia täällä kotonakin kaikesta levosta huolimatta ja ensi viikolla käynkin tarkistuksessa, onko ne jo vaikuttaneet " alakertaan" . Itsellä on kuitenkin edelleen se tunne, että marraskuulle asti mennään ja laskettu aika saa tulla ja mennä.



Jotenkin epätodellinen olo koko synnytyksen ja lapsen saamisen suhteen, vaikka masu kasvaa hurjaa vauhtia ja Otso potkuttelee päivittäin. Kun olin siellä sairaalassakin ja supistuksia yritettiin saada rauhoittumaan lääkityksellä ja kysyttiin hätäkastenimiä ja muuta, niin eräs kätilö ihmetteli miten osaan olla niin rauhallinen. Teki mieli sanoa, että ei se sieltä vielä synny pitkään aikaan, kunhan vaan vähän hätyyttelee. Olen kuitenkin ottanut nyt ihan rauhallisesti, kun ei se ole kiva vauvaa kasvattaa teho-osastollakaan. Jos seuraavassa tarkastuksessa on kaikki ennallaan niin sitten kyllä lisään vähän aktiivisuutta, etten tule ihan mökkihöperöksi.



Tarvikehankintoja ollaan tehty hiljalleen, mutta tietysti nämä viime viikkojen tapahtumat sai ainakin minun mieheni hätäilemään vauvan tarvikkeiden perään. Vaunut, turvakaukalo ja lämpöpussi turvakaukaloon ollaan varattu, mutta ne saavat odottaa vielä siellä liikkeessä. Pieniä vaatteita olen hankkinut sitä mukaan, kun sopivia on eteen sattunut. Hoitopöytä ostettiin käytettynä ja pinnasängyn saan kaveriltani ensi viikolla. Vielä on kuitenkin sellaisia pieniä juttuja hankkimatta ja niitä varmaan tässä lähiviikkoina nyt keräillään. Mahdollisimman paljon olen yrittänyt hankkia käytettynä ja välttää turhan krääsän ostamista. Niin ja se äitiyspakkaus tuli pari viikkoa sitten, mutta minut ainakin yllätti se, miten isoja ne vaatteet olivat. Yhtään koneellista en ole vauvapyykkiä pessyt ja muutenkin olen pyrkinyt lykkäämään valmisteluja, että riittäisi tekemistä sinne marraskuulle saakka. Ja toisaalta naksuttaa päässä kätilön sanat: " Se synnytys voi nyt sitten käynnistyä koska vaan. Vaikka tänään olisi paikat kiinni, niin tilanne voi olla ihan eri huomenna."



Tällaisia ajatuksia,



Mörötin ja Otso rv30+5