Lue keskustelun säännöt.
Never say never… (Oulun vauvakuolemia sivuten)
08.06.2014 |
Tässä kun on paljon puhuttu siitä, että viisi kohtukuolemaa peräkkäin ei yksinkertaisesti ole mahdollista, niin...
Lueskelin Google Booksin kautta vanhoja keskenmenoja käsitteleviä tekstejä (se on pitkä tarina...), ja ihan sattumalta törmäsin tällaiseen pätkään gynekologisessa kirjassa vuodelta 1819:
"One woman, in particular, Elizabeth Avis, had had five miscarriages at seven months, during five successive years. The children were all still-born, and the completion of the labours had always been followed by considerable floodings; yet her health did not appear to be much impaired from it it."
Never say never. Kyllä kaikki aina mahdollista on. Mitä sitten Oulussa oikeasti tapahtui, sitä en tiedä, mutta erikoinen sattuma tuo Elizabeth Avisin tapaus.
Kommentit (66)
[quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 12:21"]
[quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 11:10"]
Normaali nainen tekee apteekin raskaustestin ja soittaa neuvolaan.
[/quote]en ollut normaali koska en tehnyt itse testiä vaan menin terveyskeskukseen. Iloinen ylläri, raskaana. Tapahtui v 96
[/quote]ei ollut sattuman sanelema vaan halusin todella vauvaa, luovuin jo toivosta siksi ylläri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 14:47"]
Todisteilla on totta kai keskeinen merkitys rikostutkinnassa ja oikeudenkäynneissä, mutta toisaalta lähes jokaiseen rikokseen liittyy jonkinasteinen todennäköisyys/epätodennäköisyys. Jos hyväksymme selitykseksi sen, että on mahdollista, vaikkakin äärimmäisen epätodennäköisetä, että X:n sijasta onkin tapahtunut Y, joka kuitenkin vaikuttaa X:lta, rikoksista tuomitseminen muuttuisi hyvin vaikeaksi, sillä melkein jokaiseen rikokseen voi keksiä vaihtoehtoisen selityksen sille, miksi että epäilty ei olekaan syyllinen, vaan näyttää vain siltä. Epäilty ei aina ole syyllinen ja olen samaa mieltä, että on parempi, että syyllinen pääsee vapaaksi kuin syytön joutuu vankilaan, mutta todennäköisyydet ovat suurimmassa osassa tapauksia itse asiassa melko tärkeitä, sillä on melko harvinaista, että löytyy ns. aukottomat todisteet.
[/quote]
No joo, olisi pitänyt sanoa vähän eri tavalla. Tarkoitin nimenomaan tilastollisia todennäköisyyksiä, muunlaisiin todennäköisyyksiin voikin yleensä ihan eri tavalla luottaa.
[quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 13:57"][quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 13:47"]
[quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 13:24"]
Kuinka hyvin aloituksessa mainittu tapaus on dokumentoitu? Miten hyvin raskauksia on seurattu? Kuinka tarkkaan keskenmenoihin päätyneiden raskauksien pituus on tiedetty? Tapaus on ihan mielenkiintoinen, mutta siihen on syytä suhtautua suurella varauksella. Ja vaikka se olisi hyvin dokumentoitu, niin en ymmärrä, mitä tekemistä sillä on tämän tapauksen kanssa.
[/quote]
Täältä voi itse lukea, sivulta 52:
http://books.google.fi/books?id=8hw4AQAAMAAJ
Kyseessä oli kirjoittajan oma potilas, joka mainitaan vain esimerkkinä laajemmass asiayhteydessä. Ei tapauksesta varmaan mitään muuta dokumentaatiota ole olemassa.
[/quote]
Luin tekstin, eikä siitä selviä miten hyvin tapaus on dokumentoitu, mitä asiakirjoja siitä on mahdollisesti olemassa tai sitä, miten hyvin raskausten pituus on tiedetty. Mutta mitä tällä tapauksella on tekemistä Oulun tapauksen kanssa? Kaikki on mahdollista, mutta keskustelussa on tuotu esiin, miten äärimmäisen epätodennäköistä on (varsinkin nykyaikana) synnyttää 5 kohtuun kuollutta täysiaikaista vauvaa peräkkäin. Se, että joku on kenties joskus kärsinyt 5 keskenmenoa 7. raskauskuulla ei vaikuta todennäköisyyteen mitenkään.
[/quote]
Huomatkaa nyt että se ylilääkärin väite äärimmäisen pienestä todennäköisyydestä ~ mahdottomuudesta on VIRHEELLINEN. On äärimmäisen epätodennäköistä, että minä tai sinä tai kuka vain synnyttäisimme viisi kertaa peräkkäin kuolleen vauvan, koska kohtukuolemat on keskimäärin harvinaisia. MUTTA tässä ei ole kyse siitä eikä voi laskea todennäköisyyttä samalla tavalla. Kohtunuoleman todennäköisyyttä nostaa HUOMATTAVASTI raskausaikaisen seurannan puute, avustamaton kotisynnytys ja aikaisemmat kohtukuolemat. Olisi todella ihme jos niin ei olisi! Nlajärjestelmä, kätilöt ja synnytyssairaalat olisi ihan turhia jos ne ei parantaisi HUOMATTAVASTI lasten ja äitien selviytymismahdollisuuksia.
Jos äiti on itsekseen kotona synnyttänyt, niin ei ihmekkään jos vauvat ovat kuolleet. Synnytyksessä voi tapahtua vaikka ja mitä, kuolemaan riittää sekin, ettei vauva saa henkeään kulkemaan. Sairaalassa on kuitenkin aina valmius auttaa vauvaa ja synnyttäjää.
Surullinen tapaus. Itse ihmetelen vain, miksi hän on jättäytynyt hoidon ulkopuolelle. Ja vielä niin monesti. Varmaan siksi on säästänyt ruumiit, koska asia on ollut raskas hänelle.
Mutta ei me voida tietää. Olen varmaan harva ihminen joka säälii naista.
Multa ei oikein Kaisalle sääliä heru,enemmän säälittää lapsi tai lapset,mulle ei ole ihan käynyt selväksi oliko noita lapsia elossa kuinka monta?:(, hirveään rumbaan joutuu nuori ihminen, koko elämä uusiksi:(, toivottavasti läheiset jaksaa olla tukena, voi olla isovanhemmillakin jaksaminen vähissä.
[quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 12:18"]
Mulla kävi mielessä, että olikohan tällä äidillä se ensimmäinen synnytys kaikkineen jotenkin traumaattinen kokemus? Neuvolan terkka ollut ikävä tai kätilö tai sairaalassa olo? Sitten pimahtanut totaalisesti.
[/quote]ei sitä pimahda noin pienestä, täytyy olla vakavampi juttu hänellä, joku trauma