Mikä siinä tupakoinnissa niin kauheaa on ettei tupakoiva kelpaa kumppaniksi?
Mikä siinä tupakoinnissa niin kauheaa on ettei tupakoiva kelpaa kumppaniksi?
Kommentit (400)
Ap se vaarantaa terveyden ja on tyhmää rahankäyttöä. Eli tupakoiva on niin tyhmä ettei kelpaa kumppaniksi.
Eipä itsellä ole ikinä ollut ongelmana. Luonne rauhallinen ja ymmärtäväinen niin sellasista pikku paheista ei motkoteta :)
Ei mikään. Pahempi olisi narsistimies.
Tupakoivien vanhempien jälkeläisenä en harkitsisi hetkeäkään tupakoivaa kumppania. Se haju (polttajissa, paikassa jossa säännöllisesti poltetaan esim terassi, pesukoneessa jossa pestän tupakoitsijoiden vaatteita), rahanmeno, ympäriinsä kylvetyt natsat, ennen kaikkea se henkinen riippuvuus: tupakoinnista jatkuva puhuminen, siitä tunnettu syyllisyys joka purkautuu vihamielisyytenä muita (tupakoimattomia) kohtaan, se että mitään ei voi tehdä ilman tupakkaa ennen, keskellä ja jälkeen. Odottelin lapsena lukemattomat kerrat kyllästyneenä että joko kohta lähdetään, kun vanhempien piti ensin mennä tupakalle. Ja kriisitilanteessa aina tupakoidaan. On oikeasti tosi loukkaavaa, kun toinen painuu ihan kesken lauseesi sanaakaan sanomatta nokka pystyssä tupakalle ihan vaan koska ei pidä siitä mitä sanot. Ei ole aikuista käytöstä.
Olen urheilija eikä tupakoiva pysy perässäni.
Vierailija kirjoitti:
Minusta olisi kamalaa, jos puoliso kävisi koko ajan röökillä ja sitten sylittelisi lapsia.
Nykyään tiedetään, että kolmannen asteen tupakointi eli altistuminen tupakoijan ympäriinsä levittämille myrkkyhiukkasille aiheuttaa syöpiä jne.
Lisäksi tupakoijan lapsi alkaa todennäköisemmin itse polttaa.
Jos siis aikoo perhettä perustaa tai suojella jo olemassa olevia lapsia, niin tupakoija on erittäin huono valinta.
Toki kolmannen asteen tupakointi on riski myös aikuisille, mutta he voivat tehdä tämän asian suhteen omat ratkaisunsa. Mutta aikuisen ehdoton velvollisuus on suojella lapsia, jotka ovat puolustuskyvyttömiä.
Jos ”kolmannen asteen” tupakointi on muiden altistaminen savulle, mitä olisi sitten toisen asteen tupakointi? Outo termistö.
Haisee. On epäterveellistä ja kallista.
Haisee ja maistuu ihan kauhealta.
Olen itsekin joskus baaripolttanut ja lopettanut (mm. tupakkalain takia). Ei voi olla niin vaikeaa sille toisellekin!
Olen myös sairastanut vakavan keuhkokuumeen ja siinä keuhkojani pihalle yskiessäni viimeistään olin miljoonaprosenttisen varma siitä, että en tule koskaan enää polttamaan yhtäkään tupakkaa.
Jaa-a. Minä polttava puoli lähdin 10 v suhteesta. Toisinaan poltin muutakin kuin tupakkaa. Ei se mun polttaminen ollut ongelma vaan ihan muut asiat. Koitan mahdollisuuksien mukaan olla huomaavainen polttaja. Että savu ei muita häiritse.
M.49
Ja sitten ne arvot eli ainahan se tupakointi menee kaiken edelle mitä tulee rahan- ja ajankäyttöön.
Entisenä tupakoitsijana täytyy sanoa ettei röökaaja ymmärrä miten pahalle hän haisee. Vaikka edellisestä savukkeesta olisi tunteja niin iho ja vaatteet haisee, saatikka pussailu huh huh.
Itse en polta, mutta ystäväni polttaa. Hän ei ole ikinä haissut pahalle. Jos on juuri tumpannut, niin sitten haistan hetken hänestä tupakan, mutta ei tosiaan löyhkää 24/7. Ei ole keltaisia sormia eikä hampaita. Täytyy olla ketjupolttaja (2 askia/pvä) ni sit varmaan haiseekin
Kyllähän tupakoijaa loppupeleissä arvostetaan suuresti. Esim Bigbrother kärkikahinoissa oli vain tupakoitsijoita!
Miksi valita tupakoija, ku voi saada tupakoimattoman? Mielummi oon sinkku, ku alkaisin vastentahtooni olee tupakoija kaa. Ja mitä pahaa tupakoinnis on? Hah! Mistä alottaa? :D Se karsea haju, ja varmaa se myös maistuu pussates. Tupakointi on epänaisellista. Se on kallista, mut omatpaha on rahansa. Tupakoijilla on huonot keuhkot ja se vaikuttaa liikuntaan. Turha urputtaa vastaan, isoveli on polttanu koko ikänsä, ja vaikka on vartalo kui Jumalalla, nii hengästyy kauhee helposti hiihtäes. Ja sit se ainainen väkyttäminen siitä, et se ei olevinaan vaikuta muihin. Eli, miks tyytyy tupakoitsijaan? :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta olisi kamalaa, jos puoliso kävisi koko ajan röökillä ja sitten sylittelisi lapsia.
Nykyään tiedetään, että kolmannen asteen tupakointi eli altistuminen tupakoijan ympäriinsä levittämille myrkkyhiukkasille aiheuttaa syöpiä jne.
Lisäksi tupakoijan lapsi alkaa todennäköisemmin itse polttaa.
Jos siis aikoo perhettä perustaa tai suojella jo olemassa olevia lapsia, niin tupakoija on erittäin huono valinta.
Toki kolmannen asteen tupakointi on riski myös aikuisille, mutta he voivat tehdä tämän asian suhteen omat ratkaisunsa. Mutta aikuisen ehdoton velvollisuus on suojella lapsia, jotka ovat puolustuskyvyttömiä.
Jos ”kolmannen asteen” tupakointi on muiden altistaminen savulle, mitä olisi sitten toisen asteen tupakointi? Outo termistö.
Ensimmäinen aste on sitä, kun poltetaan itse. Toinen aste on savulle altistumista, kun esimerkiksi samassa asunnossa, autossa jne. poltetaan. Kolmas tarkoittaa, että altistuu tupakoitsijan ihossa, vaatteissa jne oleville hiukkasille. Tutkimusten mukaan näitä hiukkasia siirtyy muihin ihmisiin esimerkiksi ihan vaikka samojen istuinten käytöstä.
Minä en muuten savusta yhtään mitään viestissäni.
Näköjään moni vielä luulee, että jos ei saa savua keuhkoihin, niin kaikki on ok. Todellisuudessa tupakoiva vanhempi myrkyttää aina lapsiaan, ellei sitten mene suihkuun ja vaihda vaatteita joka röökin jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Ja sitten ne arvot eli ainahan se tupakointi menee kaiken edelle mitä tulee rahan- ja ajankäyttöön.
Tai tunteisiin. Muistan lapsuudestani, että toinen vanhemmistani lähti mielenosoituksellisesti tupakalle, jos itkin eli olin hänen mielestä hankala. Tupakka tuli ennen minua. Voitte kuvitella miltä tuntui.
Haju ja nuo pakonomaiset rutiinit kuten ärsyttävä aamutupakka.Myös illanvietoissa pakonomaiset poistumiset tupakalle mikä nyt tupakoimattomia häiritsee kun saa tuntemaan tylsäksi seuraksi.Myös joillekkin kahvia pitäisi olla jatkuvasti tupakan kanssa.
Se suusta tuleva löyhkä. Ei tee mieli suudella tuhkakuppia.
Eksä ei ottanut kuuleviin korviinsa, kun toivoin hänen lopettavan tupakoimisen raskauden ajaksi. Olin miltei koko raskauden ajan pahoinvoiva ja oksentelin yötä päivää enkä kestänyt voimakkaita hajuja, kuten tupakan hajua.
Hän ei välittänyt siitäkään, kun muutin loppuraskauden ajaksi esikoisen huoneeseen sohvalle nukkumaan. Toiveeni sivuutettiin ylimielisesti. Kuten jo maintsinkin, hänestä tuli sittemmin eksä. Saa nyt savustaa itsensä niin mustaksi ja keltaiseksi kuin haluaa, kunhan ei kuitenkaa savusta lapsiamme silloin harvoin, kun hän vaivautuu ottamaan heidät luokseen.