Huvila ja Huussin Eva, onko hän Hilarian tyyliin muokannut identiteettinsä?

Ewa on asunut ylioppilaaksi asti Oulaisissa. Isä on hollantilainen, äiti suomalainen.

Hollantilaisilla on jotain samaa kulttuurissa kuin ruotsalaisilla ja suomenruotsalaisilla ja lisäksi kieli muistuttaa hieman ruotsia. Ainakin sitä pystyy kirjoitettuna muiden germaanisten kielten pohjalta jonkun verran ymmärtämään. Suomalainen taas ei muihin kuin naapurimaan sukuisiin juuri törmää niin aivot yhdistelevät asioita siihen suuntaan.

Luultiin itseänikin Etelä-Euroopassa ruotsalaiseksi ja puolalaiseksi kun harva siellä päin ketään suomalaista tuntee ja on ehkä jossain telkkarissa joskus nähnyt. Tämä siis sivuhuomautuksena kun en tiedä tätä ihmistä kenestä nyt puhutaan.

Vierailija kirjoitti:

Hollantilaisilla on jotain samaa kulttuurissa kuin ruotsalaisilla ja suomenruotsalaisilla ja lisäksi kieli muistuttaa hieman ruotsia. Ainakin sitä pystyy kirjoitettuna muiden germaanisten kielten pohjalta jonkun verran ymmärtämään. Suomalainen taas ei muihin kuin naapurimaan sukuisiin juuri törmää niin aivot yhdistelevät asioita siihen suuntaan.

Luultiin itseänikin Etelä-Euroopassa ruotsalaiseksi ja puolalaiseksi kun harva siellä päin ketään suomalaista tuntee ja on ehkä jossain telkkarissa joskus nähnyt. Tämä siis sivuhuomautuksena kun en tiedä tätä ihmistä kenestä nyt puhutaan.

Jos elää täysi-ikäiseksi Oulaisissa ja vanhemmista nimen omaan äiti puhuu suomea, niin on aikuisena taatusti täysin aksentiton suomen puhuja. Tunnen kymmeniä nuorena ulkomaille muuttaneita ihmisiä, joiden aksentti ei ole merkittävästi muuttunut, vaikka olisivat puhuneet esim vain kerran kuussa suomea. 

Eva taitaa olla sitä sukupolvea, että hänen aksenttiswapille ei ollut oikein vertailupohjaa. Kukaan ei siis osannut kyseenalaistaa, että tosiaanko puhut noin. Nyt vastaavanlaisia puolittain ulkomailla asuneita on niin paljon, ettei tuollaista kehtaisi kukaan vetää pokkana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hollantilaisilla on jotain samaa kulttuurissa kuin ruotsalaisilla ja suomenruotsalaisilla ja lisäksi kieli muistuttaa hieman ruotsia. Ainakin sitä pystyy kirjoitettuna muiden germaanisten kielten pohjalta jonkun verran ymmärtämään. Suomalainen taas ei muihin kuin naapurimaan sukuisiin juuri törmää niin aivot yhdistelevät asioita siihen suuntaan.

Luultiin itseänikin Etelä-Euroopassa ruotsalaiseksi ja puolalaiseksi kun harva siellä päin ketään suomalaista tuntee ja on ehkä jossain telkkarissa joskus nähnyt. Tämä siis sivuhuomautuksena kun en tiedä tätä ihmistä kenestä nyt puhutaan.

Jos elää täysi-ikäiseksi Oulaisissa ja vanhemmista nimen omaan äiti puhuu suomea, niin on aikuisena taatusti täysin aksentiton suomen puhuja. Tunnen kymmeniä nuorena ulkomaille muuttaneita ihmisiä, joiden aksentti ei ole merkittävästi muuttunut, vaikka olisivat puhuneet esim vain kerran kuussa suomea. 

Eva taitaa olla sitä sukupolvea, että hänen aksenttiswapille ei ollut oikein vertailupohjaa. Kukaan ei siis osannut kyseenalaistaa, että tosiaanko puhut noin. Nyt vastaavanlaisia puolittain ulkomailla asuneita on niin paljon, ettei tuollaista kehtaisi kukaan vetää pokkana.

Mun sukulainen nai aikoinaan ulkomaalaisen miehen ja kyllä vaan on nykyään vahva aksentti puheessaan asuttuaan miehensä kotimaassa, vaikka parikymppiseksi asui Suomessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hollantilaisilla on jotain samaa kulttuurissa kuin ruotsalaisilla ja suomenruotsalaisilla ja lisäksi kieli muistuttaa hieman ruotsia. Ainakin sitä pystyy kirjoitettuna muiden germaanisten kielten pohjalta jonkun verran ymmärtämään. Suomalainen taas ei muihin kuin naapurimaan sukuisiin juuri törmää niin aivot yhdistelevät asioita siihen suuntaan.

Luultiin itseänikin Etelä-Euroopassa ruotsalaiseksi ja puolalaiseksi kun harva siellä päin ketään suomalaista tuntee ja on ehkä jossain telkkarissa joskus nähnyt. Tämä siis sivuhuomautuksena kun en tiedä tätä ihmistä kenestä nyt puhutaan.

Jos elää täysi-ikäiseksi Oulaisissa ja vanhemmista nimen omaan äiti puhuu suomea, niin on aikuisena taatusti täysin aksentiton suomen puhuja. Tunnen kymmeniä nuorena ulkomaille muuttaneita ihmisiä, joiden aksentti ei ole merkittävästi muuttunut, vaikka olisivat puhuneet esim vain kerran kuussa suomea. 

Eva taitaa olla sitä sukupolvea, että hänen aksenttiswapille ei ollut oikein vertailupohjaa. Kukaan ei siis osannut kyseenalaistaa, että tosiaanko puhut noin. Nyt vastaavanlaisia puolittain ulkomailla asuneita on niin paljon, ettei tuollaista kehtaisi kukaan vetää pokkana.

Mun sukulainen nai aikoinaan ulkomaalaisen miehen ja kyllä vaan on nykyään vahva aksentti puheessaan asuttuaan miehensä kotimaassa, vaikka parikymppiseksi asui Suomessa.

Mutta kun Eva ei ole naistenlehtien mukaan ole ollut kunnolla erossa Suomesta ollenkaan. Ja on muuttanut takaisin Marimekkohommiin vai mikä olikaan jo ties milloin.. Eri asia on nämä pysyvästi jenkkeihin muuttaneet tyypit yms.

Käly asui suomessa 20-vuotiaaksi täysin suomenkielisenä. Nyt asunut ruotsissa15 vuotta ja selvä aksentti ja ei muista kaikkia suomen sanoja. Päivittäin puhuu puhelimessa äitinsä kanssa suomea ja alkuun puhui suomeamyös lapsilleen, ei enää.

Joillakin kieli rapistuu nopeasti. Serkkunsa muutti samanikäisenä ulkomaille ja puhuu nykyäänkin ihan puhdasta hyvää suomea 16 ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hollantilaisilla on jotain samaa kulttuurissa kuin ruotsalaisilla ja suomenruotsalaisilla ja lisäksi kieli muistuttaa hieman ruotsia. Ainakin sitä pystyy kirjoitettuna muiden germaanisten kielten pohjalta jonkun verran ymmärtämään. Suomalainen taas ei muihin kuin naapurimaan sukuisiin juuri törmää niin aivot yhdistelevät asioita siihen suuntaan.

Luultiin itseänikin Etelä-Euroopassa ruotsalaiseksi ja puolalaiseksi kun harva siellä päin ketään suomalaista tuntee ja on ehkä jossain telkkarissa joskus nähnyt. Tämä siis sivuhuomautuksena kun en tiedä tätä ihmistä kenestä nyt puhutaan.

Jos elää täysi-ikäiseksi Oulaisissa ja vanhemmista nimen omaan äiti puhuu suomea, niin on aikuisena taatusti täysin aksentiton suomen puhuja. Tunnen kymmeniä nuorena ulkomaille muuttaneita ihmisiä, joiden aksentti ei ole merkittävästi muuttunut, vaikka olisivat puhuneet esim vain kerran kuussa suomea. 

Eva taitaa olla sitä sukupolvea, että hänen aksenttiswapille ei ollut oikein vertailupohjaa. Kukaan ei siis osannut kyseenalaistaa, että tosiaanko puhut noin. Nyt vastaavanlaisia puolittain ulkomailla asuneita on niin paljon, ettei tuollaista kehtaisi kukaan vetää pokkana.

Mun sukulainen nai aikoinaan ulkomaalaisen miehen ja kyllä vaan on nykyään vahva aksentti puheessaan asuttuaan miehensä kotimaassa, vaikka parikymppiseksi asui Suomessa.

Mutta kun Eva ei ole naistenlehtien mukaan ole ollut kunnolla erossa Suomesta ollenkaan. Ja on muuttanut takaisin Marimekkohommiin vai mikä olikaan jo ties milloin.. Eri asia on nämä pysyvästi jenkkeihin muuttaneet tyypit yms.

Kommentti oli tuohon ulkomaille muuttaneiden aksenttiin. Eevan puheeseen en ole ikinä kiinnittänyt huomiota niin en siihen osaa siihen sanoa mitään

En tajua, kertokaa, miten mulla voisi ikinä tulla aksentti omaan äidinkieleeni vaikka muuttaisin minne tahansa?

Jokainen aikuiseksi asti vaikkapa Suomessa asunut, myöhempi "maailmankansalainen aksenttityyppi" on mielestäni nolo feikkaaja.

Ymmärrän sen että kun sata vuotta sitten jos joku lähti jonnekin yksinänsä (ei USA tai Ruotsi kun sinne lähti paljon muitakin ja suomalaiset elivät omissa yhteisöissään) eikä ollut juuri yhteydenpitomahdollisuutta.

Sitten jos 50v päästä tulisi sieltä eka kerran käymään niin varmasti olisi sanojen hakemista. Mutta aksentti? Hyvin lievän ymmärrän tuossa spesifissä tapauksessa.

Kaveri unohti puolet suomen kielestä, kun oli viikon Lontoossa.

Vierailija kirjoitti:

Käly asui suomessa 20-vuotiaaksi täysin suomenkielisenä. Nyt asunut ruotsissa15 vuotta ja selvä aksentti ja ei muista kaikkia suomen sanoja. Päivittäin puhuu puhelimessa äitinsä kanssa suomea ja alkuun puhui suomeamyös lapsilleen, ei enää.

Joillakin kieli rapistuu nopeasti. Serkkunsa muutti samanikäisenä ulkomaille ja puhuu nykyäänkin ihan puhdasta hyvää suomea 16 ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen.

Eri asia. Eva on kasvanut Suomessa ja asuu Suomessa.

Kiinnostava aksentti kyllä.

Mun kaksikielisillä tutuilla on myös aksentti. Äiti suomalainen, isä eri kielinen, asuvat eri maassa eli suomi ei koulukieli. Ei mua edes häiritse toi eva, se puhetyyli on vähän sama kun ella kannisella.

Oikeasti kaksikieliset haltsaavat molemmat kielet ilman erikoisempia aksentteja. Huvittava on yksi tuttu joka asunut ikänsä Ruotsissa mutta puhuu täydellistä Turun murretta kun toinen venhemmistaan sieltä, ja viettänyt paljon aikaa (iäkkäämpien) sukulaistensa kanssa, ja se murteinen suomi on hänen "suomenkielensä" (kun ei juuri muuta suomea ole puhunut kun tuota turunmurretta).

Toinen tuttu joka muuttanut lapsena Ruotsiin puhuu suomea hyvin, mutta kertoi että osa sanavarastosta katoaa ajan mittaan. Leipä, maito, ym. ovat aina olleet käytössä, mutta uudet sanat jäävät oppimatta kun ei suomenkieltä aktiivisesti käytä (mitä esim. tekniikan kehittyessä tullutmjne.)

Sukulaistyttö muutti USAan ylioppilaskevään jälkeen, on naimisissa amerikkalaisen kanssa, nyt lähes 50-vuotias, käy tosi harvoin Suomessa - ja puhuu suomea ilman aksenttia. Arkielämässään siis täysin englanninkielinen, edes lapset eivät puhu suomea. Ilmeisesti ihmisten kielenhallinnassa on eroja.

Eva on syntynyt ja käynyt koulunsa ylioppilaaksi asti Oulaisissa, Pohjois-Pohjanmaalla. Opettaja-äiti Oulaisista ja isä Hollannista. Lomansa viettivät Hollannissa.