Onko kenelläkään mennyt tavarasta eroon hankkiutuminen överiksi?
Mietin vain, kun yhtäkkiä tajusin, että minulla on enää vain kahdet farkut. Mikä olisi sinänsä ihan hyvä määrä, mutta kun yhdet menivät rikki, ja toiset ovat likaisina. Muidenkin housujen suhteen alkaa olla vähän pulaa.
Hyviä farkkuja ja muita housuja oli vaikka kuinka monet, mutta myin ne kirppiksellä, kun ajattelin, että vähemmällä pärjää. Huoh...
Kommentit (8)
Ei, vaatteeet kuluvat, joten en luovu sellaista vaatteista jotka ovat käyttökelpoisia vain siksi, että niitä olisi mielestäni liikaa. Kahdet farkut olisi minulle ihan liian vähän. Ostelen mielelläni kirpparilta hyväkuntoisia vaatteita vähän varastoonkin, sillä tapaa saa pidettyä vaatemenot järkevinä.
Joo OKV:llä on mennyt pahasti överiksi, mutta vastapainoksi lappaa uutta tavaraa sisään vähintäänkin saman verran.
[quote author="Vierailija" time="05.06.2014 klo 00:33"]
Eräällä tutullani on mennyt pahastikin överiksi. Mielestäni kääntyy jo mielenvikaisuuden puolelle jos ei yhtään kestä tavaraa ympärillään ja kaikki "uusikin" tavara pitää hetken päästä myydä kiireellä pois. Kuin yrittäisi omaa päätään siivota siinä onnistumatta.
[/quote]
Se on kyllä totta. Tosin ymmärrän silti sen, että sekasorto kämpässä sotkee ajatuksiakin ja tekee kaikesta vaikeampaa. Mutta luulisi tasapainon löytyvän muutenkin kuin sillä, että pakkomielteisesti haluaa kaappien olevan mahdollisimman tyhjiä. Ilman mitään "pahan päivän varalle".
Joten surullisena pidän sellaistakin minimalismia, että mitään muistoesineitä tai lasten piirustuksia tms. ei säästetä, vaan niistä otetaan valokuvat ja ne säilötään vain digimuodossa. Se tuntuu olevan yllättävän yleistä nykyään.
Ei ole vielä mennyt överiksi. Tosin en ole niinkään hankkiutunut tavarasta eroon, kuin lopettanut ostamisen ja kuluttanut entisiä loppuun. Nyt kahden vuoden ostolakon jälkeen alkaa vaatteet näyttää aika kulahtaneilta, joten ehkä jo ensi vuonna voisin ostaa ihan uusiakin. (Mutta ei enää missään nimessä kaupoille pyörimään etsimään jotain kivaa ostettavaa, vaan mietin tarkoin mitä oikeasti tarvitsen, ja sitten ostan juuri täydellisen.)
Minä lahjoitin 25 kiloa laihduttuani isoiksi jääneet vaatteet kaverilleni. Kylläpä harmitti kun päädyin painon suhteen lähtölukemiin vuodessa.
heh hee, onneksi en ole hurahtanut tuohon villitykseen, on niin kotoisaa kun on paljon kirjoja, lehtiä, cd- ja dvd-levyjä, koriste-esineitä, lasten tavaroita yms. oikeastaan olen jo ihmetellyt milloin eka raivaaja tulee katumapäälle
Ei ole mennyt överiksi. Mullakin on vähän vaatteita ja ainoastaan kahdet farkut. Hyvin ovat riittäneet.
Vähensin tavaroita pikkuhiljaa - laitoin käyttämättömiä kamppeitani ensin pahvilaatikosssa varastoon puoleksi vuodeksi ja todettuani etten oikeasti tarvitse niitä - vein ne Fidaan. En ole kaivannut pääsiäiskoristeita, pöytäliinoja, olkalaukkuja enkä ylimääräisiä urheiluvaatteita.
Lasten piirustuksia ole kehystyttänyt ammattilaisella, yhden molemmilta lapsilta. Lapset valitsivat mieleisensä työn. Taulut ovat nyt seinällä ja ovat hienoja. Lisäksi lapsilla on kansio, johon kerätään muutamia muistoja kouluvuodelta.
Eräällä tutullani on mennyt pahastikin överiksi. Mielestäni kääntyy jo mielenvikaisuuden puolelle jos ei yhtään kestä tavaraa ympärillään ja kaikki "uusikin" tavara pitää hetken päästä myydä kiireellä pois. Kuin yrittäisi omaa päätään siivota siinä onnistumatta.