Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ärsyttävä sukulainen ottaa yhteyttä vain 4-7 vuoden välein... AARG
Lopen kyllästynyt
31.12.2020 |
Siitä on varmaan 7-vuotta sitten, kun tätini otti yhteyttä viimeksi ja sillonkin kysyäkseen ”kuulumisia” Sain nyt jouluaattona hyvin lyhyen ja ytimekkään sähköpostiviestin missä kysyttiin kuulumisia ja tätini kertoi voivansa hyvin. Ei muuta!
Mikä ihmeen järki on udella sukulaisen asioita kenen kanssa ei ole missään tekemisissä eikä ole jatkossakaan? Tätä olen ihmetellyt monta vuotta. Kun vastaan lyhyesti voivani hyvin ja toivottavasti hyvää joulua niin menee taas 4-7 vuotta, kun saan uuden samanlaisen sähköpostin missä yritetään vahvasti udella kuulumisia, perhesuhteita jne jne..
Sitten, kun vastaat lyhyesti tulee täydellinen hiljaisuus?!
Muilla kokemuksia vastaavista? Miten toimisitte / olette toimineet?
Kommentit (13)
Kuinka usein pidät tätiisi itse yhteyttä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko sillä niin väliä, jos se kerran on ärsyttävä?
Vierailija kirjoitti:
Kuinka usein pidät tätiisi itse yhteyttä?
En pidä yhteyttä laisinkaan. Erehdyin 7-vuotta sitten kertomaan kuulumiset ja niitä kuulumisia leviteltiin pitkin kyliä. Sain myös tädiltäni osakseni kettuilua, kun siinä elämänvaiheessa meni huonosti yt-neuvottelut ym ym... Hän ei pitänyt mitään yhteyttä, kun olin lapsi ja nuori. Joskus laittoi kortin eikä muuta.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka usein pidät tätiisi itse yhteyttä?
Mitäpä luulet, että ap tekee, jos kerran jostain syystä sukulainen ärsyttävää?
En minäkään vanhoinin kiusaajiini pidä yhteyttä, koska en salli heidän toimintaansa.
Etkä sinäkään varmaan esittäisi tyhmää tilanteessa, joka suorastaan paistaa kilometrin päähän.
Voin tätinä sanoa, että olisi todella hienoa jos jo aikuisten iässä olevat sukulaiskersat osaisivat kiittää ja vuorostaan muistaa minukin. Se määrä, mitä olen heidän vuoksensa käynyt hoitamassa, antanut rahaa, muistanut joka hemmetin synttärit ja luovuttanut heille mieluista irtaimistoa milloinkin mihinkin asuntoviritelmäänsä ei todellakaan ole tuottanut vuorovaikutusta heidän ja minun välille.
NIinpä päätin, ehkä ap:n tädin tavoin, antaa olla. Yhtäkään joulukorttia, jouluviestiä saati muutakaan laittanut tänä jouluna, VAin yhdelle, joka auttoi minua kuluneen vuoden aikana useampaan kertaan ja palkitsin sen hänelle myös runsaalla lahjalla.
JOten jos tätisi muistaa sinua harvakseltaan lopettaisin tuollaisen murrosikäisen kiukuttelun ja miettisin, miten aikuinen toimisi tädin suhteen. Mitä vanhemmaksi tulet sen vähemmän kiinnostat enää ketään. KUmmasti sitä haikailee tätienkin perään, miten muistivat lahjoilla ja laittoivat edes kerran viidessä vuodessa viestin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis mistä ihmeestä olet loukkaantunut? Mä olen loukkaantunut sun tätisi puolesta!
Hän selvästi haluaa pitää sinuun yhteyttä, ja kyselee siksi kuulumisia. Vähän samaan tapaan kuin joku lähettää joulukortin vuosittain. Miksi ihmeessä tämä sinua häiritsee? Jos tämä on se tapa miten hän osaa asian tehdä, ole siitä iloinen.
Voithan itse kirjoittaa vaikka koko vuoden tarinat omaan vastaukseesi. Se saattaa viihdyttää häntä, vaikka hän ei sinulle laittaisikaan samanlaista stooria.
Lopen kyllästynyt kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka usein pidät tätiisi itse yhteyttä?
En pidä yhteyttä laisinkaan. Erehdyin 7-vuotta sitten kertomaan kuulumiset ja niitä kuulumisia leviteltiin pitkin kyliä. Sain myös tädiltäni osakseni kettuilua, kun siinä elämänvaiheessa meni huonosti yt-neuvottelut ym ym... Hän ei pitänyt mitään yhteyttä, kun olin lapsi ja nuori. Joskus laittoi kortin eikä muuta.
Kuulostaa siltä, että tätisi kohteliaisuuttaan kyseli kuulumisia ja sinä annoit tulla täyslaidallisen "suomalaista vastausta" eli purit kaiken pa*kan mitä juuri oli elämässäsi tapahtumassa. Ja sitten kun tätisi oli purkanut saamaansa dataa muiden kanssa, koit sen "juoruiluna" vaikka itse olit avautunut asiasta - ihmiselle johon sinulla ei ole kovin läheistä suhdetta.
Hmm :)
Lisäksi tästä haiskahtaa sellainen "olisi edes antanut rahaa".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä joulutervehdys kuuluu hyviin tapoihin.
Mä pääsin eroon tuollaisista sukulaisista vaihtamalla puhelinnumeroni. Suvun juorutädeille en kuulumisiani kerro.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun tädit on ehkä pari kertaa olleet muhun yhteydessä henkilökohtaisesti. Kivahan se on kun pääsee juttelemaan heidänkin kanssaan.
Kuulostaa mun äidiltä!
Kyselee meidän perheen kuulumisia vain silloin kun joku tuttu on niitä häneltä kysellyt ja äidilleni on noloa myöntää ettei ole tyttärensä kanssa tekemisissä. Silloin pitää äkkiä kysyä meidän kuulumiset, jotta voi esittää taas muille että ollaan tekemisissä ja hän muka tietää meidän asioista.
Tein joskus saman virheen kuin ap ja kerroin kuulumiseni totuuden mukaisesti, johon kuului mm avioliittooni paha kriisi. Kyllähän nyt äidille voi kertoa, eikö? Sain jälkeenpäin rajua arvostelua ja piikittelyä asiasta. Tätä arkaluontoista asiaa käytettiin aseena mua vastaan häikäilemättömästi, aina kun vaan uskalsin olla jostain eri mieltä kuin äitini.
Nykyään en kerro mitään. Yhteydenotot ovat vähentyneet radikaalisti ja hyvä niin. Sanon vaan että hyvin menee, repiköön siitä. En ikinä, ikinä, enää uskalla kertoa mistään vastoinkäymisistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voin tätinä sanoa, että olisi todella hienoa jos jo aikuisten iässä olevat sukulaiskersat osaisivat kiittää ja vuorostaan muistaa minukin. Se määrä, mitä olen heidän vuoksensa käynyt hoitamassa, antanut rahaa, muistanut joka hemmetin synttärit ja luovuttanut heille mieluista irtaimistoa milloinkin mihinkin asuntoviritelmäänsä ei todellakaan ole tuottanut vuorovaikutusta heidän ja minun välille.
NIinpä päätin, ehkä ap:n tädin tavoin, antaa olla. Yhtäkään joulukorttia, jouluviestiä saati muutakaan laittanut tänä jouluna, VAin yhdelle, joka auttoi minua kuluneen vuoden aikana useampaan kertaan ja palkitsin sen hänelle myös runsaalla lahjalla.
JOten jos tätisi muistaa sinua harvakseltaan lopettaisin tuollaisen murrosikäisen kiukuttelun ja miettisin, miten aikuinen toimisi tädin suhteen. Mitä vanhemmaksi tulet sen vähemmän kiinnostat enää ketään. KUmmasti sitä haikailee tätienkin perään, miten muistivat lahjoilla ja laittoivat edes kerran viidessä vuodessa viestin.
Oikeastiko kuvittelit, että joku lahjojen tai rahan antaminen riittää mihinkään? Oikeasti? En ainakaan itse pidä yhtään enempää niistä etäisistä sukulaisista, joilta olen saanut lahjoja, kun niistä vastaavista sukulaisista, joilta en ole koskaan saanut mitään. Siihen, pidänkö jostakin ihmisestä, vaikuttaa lähinnä se, kuinka paljon olen viettänyt aikaa tämän henkilön kanssa ja kuinka hyvin kemiat muuten kohtaavat. Ja tuskin kukaan oikeasti haikailee joidenkin etäisten sukulaisten lahjojen perään. Niiden saaminen aikuisiällä on lähinnä kiusallista.
Alue: Aihe vapaa
Vastaisin ystävällisesti viestiin ja kertoisin ne kuulumiset, jotka haluan kertoa. Ottaisin itsekin vastavuoroisesti joskus yhteyttä ja kyselisin tädin kuulumiset tai lähettäisin vaikka joulukortin, jossa kertoisin lyhyesti kuulumisiani.