Mitä saitte mieheltänne lahjaksi kun synnytitte?

Toi itsensä naistenklinikalle ja olis halunnut minut ja vauvan heti kotiin. Pölövästi. Mulle tehtiin sektio ja olin viikon ja tykkäsin olla siellä.

Ostin naiselleni timanttisormuksen jota oli pitkään katsonut, oli yllättynyt.

t mies 29v

te mammat joiden mielestä tää on väärin, niin jos mies toiskin kukkia teille niin alkaisitte raivoon et eiiii täää on väärin ei sun kuulu tuoda mullle mitään!!!!!!

niinkö?

Mikäli tulee hoppu synnärille ja paikat jää vähän sikinsokin, tiskejä niin paljon että pöytä notkuu jne. Parasta tietenkin olisi että mies älyisi laittaa paikat kuntoon ilman sanomisia. En tiedä millä päällä muutamat miehet ajattelee jos ei sellaista huomaa että huusholli järjestykseen ilman sanomisia.

Petyn jos mieheni ei muista mua edes kukilla :(

Mies tuli kännissä synnärille haukkumaan hoitajat kun vauvalla oli tutti suussa.

Ekasta en saanut mitään, tokasta kukkia. Ekan jälkeen OLIN pettynyt ja kerroin kyllä sen hänelle suoraan. Ehkä nro 57 kannattaa kertoa se jo ennen synnytystä...

Se mies on antanut sulle jo siemennesteen. Ei sen enempää tarvitse antaa.

Minä sain kukkia ja sellaisen taulun jossa luki pituus ja paino. Isompien lasten oli antanut valita vauvalle pehmolelut. Kyllä tuntui hyvältä kun oli ajatellut. Soitti heti kotiin päästyään että kuinka poika voi. Ihana, ylpeä isä, mun mies <3 tästä on kolme vuotta ja yhä tuoreessa muistissa ne hetket :) oli ainakin yrittänyt siivota kotona, sekin oli hellyyttävää..imuri nyt oli jäänyt keskelle lattiaa eikä sitä oikein huolella oltu käytetty mutta siksipä ei yleensä imuroikkaan. Ihana, oli ajatellut :) ja hakenut jääkaappiin ruokaa mistä pidän :)

Toisaalta ehkä ymmärrän, että mies haluaa antaa lahjan, mutta jotenkin omalla kohdallani se tuntuisi siltä, että mies tavallaan eriyttää itsensä siitä lapsen saamisesta. Että niinkun olisin synnyttänyt yksin ja mies ulkopuolisena palkitsisi minut siitä hyvästä. En tiedä saako kukaan kiinni ajatuksestani.

Koin kuitenkin synnytyksessä vahvasti, että teimme sen yhdessä, vaikka lapsi fyysisesti tulikin ulos minun kropastani. Siinä olisi lahja mieheltä tuntunut todella oudolta. Tietysti semmoista olisin arvostanut, jos mies olisi siivonnut kotona, mutta siihenkään ei ollut tarvetta, koska äitini teki sen ja mies oli kanssani laitoksella perhehuoneessa.

Geishakuulat.

En ole kyllä saanut mitään, en itse pistäisi lahjaa pahaksi mutta jos mies synnytyksen jälkeen häipyisi Pariisin laukkuostoksille niin siitä kyllä hermostuisin. Parasta apua on mieheltä kodinhoidosta huolehtiminen ja lepohetkien tarjoaminen. Jonkun kauniin korun kyllä itse mielelläni olisin ottanut lahjaksi ja muistoksi.

Ekan kanssa oltiin perhehuoneessa koko ajan yhdessä ja passasi kuin kuningatarta. Sama jatkui kotona.

Toisen kanssa tuli vierailuajoiksi sairaalaan seuraksi ja toi herkkuja yms. Kotona odotti kakku ja kukat. ❤️

Jos olisi häipynyt laukkua hakeen matkoille niin olisin pillastunut. Tärkeintä yhdessä olo ei materia. Toki timanttisormukseksen vastaanottaisin mutten mitään palkkaa synnytyksestä kaipaa.

Siis miten voi juuri synnyttäneellä, vastasyntyneen pienen kääryleen ylpeällä vanhemmalla olla edes mielessä käsilaukut tai rannekellot??? Enkä katsois hyvällä jos olisin juuri synnyttänyt ja mies lähtis laukkukauppaan tai PARIISIIN siinä tilanteessa. Jos nyt mies on etukäteen jotain omasta tahdosta hommannut niin en haluaisi sitä myöskään sinne sairaalaan jalkoihin pyörimään, korkeintaan kohteliaisuudesta vilkaisisin.

Lahjoja voi ostaa muuten vaan vaikka ilahduttaakseen jos raha tilanne on sellainen, mutta kyllä se siinä synnytyksen jälkimainingeissa olis aika turha. Se lapsi ja miehen läsnäolo ja apu on ollut ihan tarpeeksi.

Pojasta kaulakorun ja kukkia, tytöstä korun ja robotti-imurin ja tavallisen imurin, kakun ja kukkia.

Ekasta korvikset joiden kivi samanvärinen kuin lapsemme silmät syntyessään. Myöhemmin sain vielä kultaisen Kalevan lapsihelan. Muista lapsista kultaiset helat jatkoksi :)

Niin ja edellinen jatkaa: tietysti kukkia jokaisesta!

Ruusukimpun ja paljon suukkoja.

Sain ihanimman lahjan, eli lapsemme. 

Olin valtavan onnellinen siitä, että mieheni oli mukana leikkaussalissa, kun lapsemme syntyi. Ja onnellinen siitä, että hän tuli meitä hellittelemään joka päivä. 

Kotiin vei meidät turvallisesti ja laittoi ihanaa ruokaa. 

En olisi edes osannut ajatellakaan mitään lahjoja. Kukkia sain lapsen mummilta ja vaarilta:)

ps. tuo ketju vaaleanpunaisella helmellä oli koskettava. taidan antaa sellaisen tyttärellemme 3v lahjaksi:)

Koru, jonka vihjeen sai mun äidiltä. Jätkä jäi isyyslomalle heti kun menin laitokselle, vaan ei näkynyt kun yhtenä päivänä. Vaikean synnytyksen takia olin laitoksella viikon.

Kun kotiuduin vauvan kanssa, kämppä oli täysin sekaisin. Ei kuulemma ollut ehtinyt siivoamaan. Lähti sitten Jakomäen S-markettiin viemään tyhjiä pulloja. Nauratti siellä myyjiä; heh, tuttelia näillä rahoilla.

Arvatkaa kuka? Ei mikään laitapuolenkulkija, vaan Äärimmäisen kusipäinen Heikinlaakson asukas, Kaikkien Kölkkijöiden Kuningas!!!

Ekana äitienpäivänä jätti aamulla puskan kukkia, ja lähti meneen. Jätti minut ja neliviikkoisen poikansa itekseen. Lähti Räyskälään. Ilmeisesti vedonlyönti oli kyseessä . Onnea voittajille. Tuhoutui yksi ihmissuhde. Tai oikeestaan kaksi.