Jos on joskus ollut alkoholisti, onko silloin aina alkoholisti?

Alkoholisti on aina alkoholisti. Juomatta oleva on toipuva alkoholisti.

Vierailija kirjoitti:

Kiistanalainen kysymys, ei ole oikeaa vastausta.

Jotkut sanoo että voi parantua jos se juomisen alkusyy on hoidettu.

Toiset sanoo toista.

Arvelen että tämä on todella yksilöllistä. Se taipumus alkoholismiin varmaan säilyy läpi elämän, mutta ihmiset oppii elämään sen kanssa eri tavoilla. Monet pysyttelee raitistuttuaan nollalinjalla ja/tai eivät voi ottaa yhtäkään lasillista ilman että siitä alkaa karme juominen. Jotkut oppii hallitsemaan himoaan paremmin, tekevät esim sääntöjä juomisen suhteen joita noudattavat ja pärjäilevät näin oikein hyvin. Jotkut taas tekee niitä sääntöjä ja rikkoo niitä sittem enemmän tai vähemmän.

Itselläni on alkoholiongelmaa jonkin verran. Olin kymmenisen vuotta sitten hoidossa tämän takia ja sen jälkeen olen pärjäillyt aika hyvin omasta mielestäni. Juon pari kertaa viikossa viiniä mutta en koskaan silloin, jos seuraavana päivänä on työpäivä. Huomaan kahden-kolmen lasillisen jälkeen ettei enää kannata juoda ja pystyn lopettamaan siihen. Joskus lipsun näistä säännöistä mutta palaan taas sitten tähön kontrolloituun alkoholin käyttöön.

Siellä hoidossa kyllä painotettiin etten enää koskaan voi käyttää alkoholia. Olisi varmasti terveydelleni parempi etten ollenkaan joisi. Mutta en jaksa pyrkiä ehdottomaan täydellisyyteen.

N49

Alkoholistin ja alkoholismin määritelmä on erittäin häilyvä ja onkin paikallaan kysyä onko edes mitään alkoholismia olemassa. Kännissä on kiva olla ja osa meistä haluaa jatkaa ja jatkaa hauskanpitoa. Välillä saattaa ryhdistäytyä hetkeksi mutta sitten itsehillintä taas pettää.

Mutta, ei tuo minusta ole mikään sairauden merkki eikä sen perusteella ole mahdollista määritellä onko joku alkoholisti vai ei.

Passiivinen alkoholisti on kuvaava termi jos on lopettanut juomisen.

Ei alkoholisti parane koskaan. Elämänlaatu voi parantua uusiutumisvaara on kuitenkin niin suuri ettei alkoholistiin voi koskaan luottaa. Helpompaa halvempaa yhteiskunnalle olisi piikittää alkoholistit melko nopeasti ikiuneen. Varsinkin jos kieltäytyvät hoidosta.

Alkoholisti voi olla raitis alkoholisti, joka tarkoittaa ettei enää juo. Mutta se on riippuvuus, josta ei koskaan pääse eroon.

Tarkoittaa sitä että ei alkoholisti voi enää koskaan olla kohtuukäyttäjä, se aine ei yksinkertaisesti sovi hänelle.

Mutta raitistua voi, ja saada ihan normaalin elämän. Mikäli ei enää ala juoda, ja tämä tarkoittaa oikeasti ettei pisaraakaan.

Alkoholistin ex-puolisona kaikella ystävyydellä tämä. Älkää pettäkö itseänne siinä että joku jolla ongelma on lähtenyt lapasesta pystyisi enää kohtuukäyttöön. Ehkä hetkeksi, mutta sillä aina ruokkii sairauden uutta tulemista.

Vierailija kirjoitti:

-Kapanteri.- kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen erimieltä kuin nämä viralliset jutut ovat.

Jos olet pystynyt olemaan vuosia juomatta ja jopa handlaat saunakaljat ilman repsahtamisia, niin kyllä olet parantunut.

Sinulle ei ole jäänyt mitään piilotapoja? Esim. pitää sihautella vastaava määrä vissytölkkejä kuin ennen kaljaa?

Mä en nyt ymmärtänyt. :D Vissyä juon, kuten aina, mutta isoista pulloista. Tölkkeihin - minkäälaisiin en ole koskenut.

Nyt tajusin... niin ajattelit, että mä olen alkoholisti. En ole.

Teen holistien kanssa töitä ja siten huomannut, että miten se leima on toisinaan todella raskas kantaa. Jos nuoruudessas olet sairastunut alkoholismiin, mutta paranet. Parikymppisenä kun sairastut, niin ei kaikkien tarvii enää 30 vuoden päästä olla alkoholisti. Osa paranee tästä riippuvuudesta täysin henkisen kasvun myötä.

Alkoholismi on tekaistu sairaudeksi, jotta lääkäreille saisi potilaita ja vaikutusvaltaa.  Alkoholin käytön seuraukset  voivat olla sairaus.

Itseasiassa suomessa se ei ole virallisesti sairaus. Lähes kaikissa muissa länsimaissa se on sairaus. Tämä johtuu todennäköisesti rahasta, mikäli se olisi sairaus, niin se olisi Kelan korvauksien piirissä. Suomessa kun on laskutavasta riippuen n. 300 000 alkoholistia.

Suurimman osan työkyvyttömien alkoholistien juomisesta rahoittaa sosiaalitoimi eli veronmaksajat. Jos ei rahoittaisi, rikollisuus alkoholismin ympärillä kasvaisi hyvin paljon kun vakavasti riippuvaiset tekisivät paljon enemmän rikoksia alkoholia saadakseen.

Alkoholistien kanssa ollaan ns. pakkoraossa. Jos juopottelua ei tueta verovaroin, rikollisuus kasvaa kun alkoholistit tekevät rikoksia alkoholihuumetta saadakseen, ja jos juomista tuetaan, veronmaksajien rahoja menee satoja miljoonia alkoholistien juomisen tukemiseen ja alkoholikauppiaiden rikastuttamiseen.

Tämä onkin ongelmallinen kysymys, jos pitäisi hoidon tehokkuutta arvioida. Jos vaikka hammassärky lakkaa, on hammaslääkärin hoito silloin onnistunut, vaikka särky tulisikin takaisin 5 v päästä.

Jos alkoholisti lakkaa juomasta 5 vuodeksi, mutta repsahtaa uudestaan niin, ettei pärjää ilman hoitoa, oliko edellinen hoito silloin täysin turha, huono ja väärä? Kuinka pitkään on oltava selvin päin, että hoito lasketaan onnistuneeksi?

Vierailija kirjoitti:

Itsestäni tiedän sen, että olen hautaan saakka alkoholisti. Joko raitis tai juova sellainen. Muiden puolesta mulla ei oo tarvetta sanoo mitään.

Mulla vaihtoehdot on joko täysi raittius tai puliakkana eläminen. Ei välimuotoja.

Maksoitko viinat p.illupankilla?

Vierailija kirjoitti:

Alkoholistina pysyy ikuisesti, mutta toki on mahdollista elää selvänä. Alkoholisti ymmärtää, että alkoholi ei sovi hänelle ja osa osaa olla sitä käyttämättä.

Sanoisin kylläkin, että useimmille alkoholisteille alkoholi sopii aivan liian hyvin, mikä on ongelman ydin. Ihmiset, joille alkoholi ei sovi, eivät ehkä päädy alkoholisteiksi kovin helposti. Ongelma on lähinnä taloudellinen, terveydellinen ja mahdollisesti sosiaalinen. On myös funktionaalisia alkoholisteja, jotkan käyvät töissä päivittäin ja hoitavat muutenkin asiansa kunniallisesti.