kumppanin kanssa ei mitään puhuttavaa
ja se ahdistaa, kun ei ole kertakaikkiaan mitään sanottavaa, ei tapahdu mitään uutta, mistä voisi keskustella, olo on todella vaivaantunut, usein pakenen muualle, kun en kestä sitä. Onko muita kellä sama ja miten olette selvinneet? Onkohan tämä eron enteilyä.
Kommentit (14)
Viiniä ruoan kanssa, seksiä 3 kertaa päivässä, älä ole kotona, käy ulkona, tapaa kavereita. Miksi ihmeessä et keksi mitään. Kyllä se mies pärjää yksikseenkin.
Väärä kumppani sulla? Itselläni ollut tuommoisia miehiä joiden kanssa ei puhuttavaa. Nykyisen kanssa ollaan niin samalla aaltopituudella, kiinnostuneita samoista asioista jne. että puhuttavaa riittää mutta puhumattakin on hyvä olla.
Mä en voi ymmärtää tuollaista. Miten niin ei tapahdu mitään uutta? Joka päivä tapahtuu jotain, itselle, perheelle, sukulaisille, ystäville. Maailman ja Suomen politiikassa, kulttuurielämässä, urheilussa. On luettu uusia kirjoja, nähty leffoja, kuultu musiikkia, on löydetty uusia kiinnostavia juttuja netistä. Puhutaan kaikesta mitä ajatellaan, on se sitten spirituaalista pohdintaa meditaatiosta tai silakkamarkkinoiden ajankohdasta.
Huonolta vaikuttaa, jos asia vaivaa. Jos hiljaisuus on mukavaa, niin mikäpä siinä, mutta jos on vaivaantunutta, niin sitten ei hyvä. Siitä minä yleensä tunnistan uusista tutuistakin, et onko meistä kavereiksi. Jos puhuttavaa on paljon, niin *peukku*.
Riittääkö teillä puhuttavaa muiden ihmisten kanssa? Siis molemmilla.
Olen joskus ajatellut, että pitkässä parisuhteessa pitäisi ostaa sellainen parisuhdepeli. Eli kysymyksiä, joista joutuu puhumaan. Kun tulee yksikin yllättävä kysymys, niin se poikii jatkoa.
Vähän edes nähdään, kun mies käy töissä, on vaan niin hiljainen, ei kysele, hyvä jos vastaa munkaan kysymyksiin, eikä puhu muutenkaan edes päivän tapahtumista, ehkä tämä arki on niin tasapaksua, et mistään ei keksi jutunjuurta, puhelinta kyllä jaksaa selailla, onneks lapset tuo ääntä ja eloa tähänki tyhjyyteen. t. ap
[quote author="Vierailija" time="03.06.2014 klo 12:59"]Riittääkö teillä puhuttavaa muiden ihmisten kanssa? Siis molemmilla.
Olen joskus ajatellut, että pitkässä parisuhteessa pitäisi ostaa sellainen parisuhdepeli. Eli kysymyksiä, joista joutuu puhumaan. Kun tulee yksikin yllättävä kysymys, niin se poikii jatkoa.
[/quote]Itse kyllä puhua pälpätän kavereitten kans ja juttua riittää, miehen kans ei vaan luonnistu millään. t.ap
Teiltä on yhteys kadoksissa. Ja yhteys synnytetään keskustelemalla. Siihen perustuvat aviolittoleirit summuut - pakotetaan ihmiset puhumaan, jolloin taas toinen "löydetään". Ei se ole yllättävää, ettei mies sitä osaa, vaan se pitää hänelle opettaa.
No me just erottiin ja olen yllättynyt, kuinka vähän entistä kumppaniani olen kaivannut. Johtunee just siitä, ettei meillä ollut mitään puhuttavaa. Yhtään ei kiinnosta soittaa hänelle jos jotain merkittävää on tapahtunut. Mieluummin soitan jollekin kaverille. Ihan hyvin voisin soittaa, koska ollaan ihan hyvissä väleissä, mutta ei kiinnosta. ei hänellä kuitenkaan olisi mitään järkevää sanottavaa. :/
No me just erottiin ja olen yllättynyt, kuinka vähän entistä kumppaniani olen kaivannut. Johtunee just siitä, ettei meillä ollut mitään puhuttavaa. Yhtään ei kiinnosta soittaa hänelle jos jotain merkittävää on tapahtunut. Mieluummin soitan jollekin kaverille. Ihan hyvin voisin soittaa, koska ollaan ihan hyvissä väleissä, mutta ei kiinnosta. ei hänellä kuitenkaan olisi mitään järkevää sanottavaa. :/
No sehän se just oli, kun mun miestä ei kiinnostanut politiikka, eikä kulttuuri, eikä oikeestaan mikään muu kun jotkut tekniset vempaimet. Ei ollut ihmissuhteistakaan jauhaja. Ihan fiksu mies kuitenkin, akateeminen ja kaikkea. :)
T. Se justiinsa eronnut
[quote author="Vierailija" time="03.06.2014 klo 12:44"]
Mä en voi ymmärtää tuollaista. Miten niin ei tapahdu mitään uutta? Joka päivä tapahtuu jotain, itselle, perheelle, sukulaisille, ystäville. Maailman ja Suomen politiikassa, kulttuurielämässä, urheilussa. On luettu uusia kirjoja, nähty leffoja, kuultu musiikkia, on löydetty uusia kiinnostavia juttuja netistä. Puhutaan kaikesta mitä ajatellaan, on se sitten spirituaalista pohdintaa meditaatiosta tai silakkamarkkinoiden ajankohdasta.
[/quote]
No sehän se just oli, kun mun miestä ei kiinnostanut politiikka, eikä kulttuuri, eikä oikeestaan mikään muu kun jotkut tekniset vempaimet. Ei ollut ihmissuhteistakaan jauhaja. Ihan fiksu mies kuitenkin, akateeminen ja kaikkea. :)
T. Se justiinsa eronnut
[quote author="Vierailija" time="03.06.2014 klo 12:44"]
Mä en voi ymmärtää tuollaista. Miten niin ei tapahdu mitään uutta? Joka päivä tapahtuu jotain, itselle, perheelle, sukulaisille, ystäville. Maailman ja Suomen politiikassa, kulttuurielämässä, urheilussa. On luettu uusia kirjoja, nähty leffoja, kuultu musiikkia, on löydetty uusia kiinnostavia juttuja netistä. Puhutaan kaikesta mitä ajatellaan, on se sitten spirituaalista pohdintaa meditaatiosta tai silakkamarkkinoiden ajankohdasta.
[/quote]
No sehän se just oli, kun mun miestä ei kiinnostanut politiikka, eikä kulttuuri, eikä oikeestaan mikään muu kun jotkut tekniset vempaimet. Ei ollut ihmissuhteistakaan jauhaja. Ihan fiksu mies kuitenkin, akateeminen ja kaikkea. :)
T. Se justiinsa eronnut
[quote author="Vierailija" time="03.06.2014 klo 12:44"]
Mä en voi ymmärtää tuollaista. Miten niin ei tapahdu mitään uutta? Joka päivä tapahtuu jotain, itselle, perheelle, sukulaisille, ystäville. Maailman ja Suomen politiikassa, kulttuurielämässä, urheilussa. On luettu uusia kirjoja, nähty leffoja, kuultu musiikkia, on löydetty uusia kiinnostavia juttuja netistä. Puhutaan kaikesta mitä ajatellaan, on se sitten spirituaalista pohdintaa meditaatiosta tai silakkamarkkinoiden ajankohdasta.
[/quote]
Meillä ei ole, mutta ei se meitä ahdista ollenkaan. Miksi sitä täytyisi niin kauheasti puhua? Minusta on ihanaa juuri se ettei tarvitse, ymmärrämme toisiamme ilman sanojakin ja on hyvä olla ihan hiljaakin keskenämme. Mutta me ollaankin oltu 14 vuotta naimisissa, ei sitä enää jaksa koko ajan höpötellä ;-)