Lue keskustelun säännöt.
En saanut haaveilemaani työapikkaa. Ahdistaa
03.06.2014 |
Ahdistaa kun täytyy jäädä tähän vanhaan ahdistumaan vaan lisää.
Työnteosta ei tule mitään kun paniikkia pukkaa ja ahdistaa. Menetän todella terveyteni täällä.
Kommentit (10)
Yritä uudelleen. Ja uudelleen. Aika harvoin ne tavoitteet ja unelmat ensimmäisellä yrittämisellä toteutuu. TUohonkin paikkaan oli varmaan paljon hakijoita?
Usein lapsille opetetaan että pitää yrittää, mutta aikuiset ei itse muista, että sisukas yrittäminen on tarpeen jos haluaa jotakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitää uskoa, ja tehdä asioita sen mukaan myös, pelkkä uskominen ei vielä auta. Maailma on täynnä ihmisiä jotka katkerana odottaa että asiat loksahtaisivat paikoilleen, ymmärtämättä että ne jotka asioita saavuttaa tekee valtavasti töitä niiden eteen. Jos jotain haluaa ei ole varaa katkeruuteen tai jatkuvaan valittamiseen. Tämä on muuten mielestäni se todellinen ero ihmisten välillä; toiset oppivat vaivaamaan itseään, ja onnistuvat näin ainakin kohtalaisesti. Toiset eivät ole hoksanneet että kaikki lähtee itsestä vaan kadehtivat, katkeroituvat, valittavat ja kokevat että elämä on niin epäoikeudenmukaista. Ja epäoikeudenmukaistahan se onkin, että nämä taidot periytyvät jo lapsuudenkodista.
Ei ole ensimmäinen hakemus. Ensimmäinen ns "unelmaduuni". Monen monta hakemusta olen laittanut ja vain muutamaan päässyt edes haastatteluun.
Väkisin meinaa katkeroitua ja murtua kun muutenkin henkinen hyvinvointi huono. Viimeisen 6kk aikana on fyysinenkin terveys alkanut pettämään.
En tiedä kumpi on parempi, työttömyys vai terveytensä menettäminen huonossa työpaikassa...
Ap
Ei ole ensimmäinen hakemus. Ensimmäinen ns "unelmaduuni". Monen monta hakemusta olen laittanut ja vain muutamaan päässyt edes haastatteluun.
Väkisin meinaa katkeroitua ja murtua kun muutenkin henkinen hyvinvointi huono. Viimeisen 6kk aikana on fyysinenkin terveys alkanut pettämään.
En tiedä kumpi on parempi, työttömyys vai terveytensä menettäminen huonossa työpaikassa...
Ap
En saanut viime syksynä jo käytännössä minulle luvattua työtä. Ahdistaa ka vituttaa edelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.06.2014 klo 11:28"]
Ei ole ensimmäinen hakemus. Ensimmäinen ns "unelmaduuni". Monen monta hakemusta olen laittanut ja vain muutamaan päässyt edes haastatteluun.
Väkisin meinaa katkeroitua ja murtua kun muutenkin henkinen hyvinvointi huono. Viimeisen 6kk aikana on fyysinenkin terveys alkanut pettämään.
En tiedä kumpi on parempi, työttömyys vai terveytensä menettäminen huonossa työpaikassa...
Ap
[/quote]
No sinuna miettisin ensin mitä itse voin tehdä terveyteni eteen. Terveys on kaikkein tärkeintä. Eikö työoloissa ole mitään minkä vois muuttaa paremmaksi? Tai voitko itse omalla asenteellasi vaikuttaa? Ei kannata ruveta uhriutumaan, silloin se terveys juuri menee ja on todella vaikeaa nousta. Jos mikään ei auta, hetkellinen työttömyys on viisaampi vaihtoehto kuin menettää terveytensä ja katkeroitua.
Työoloihin en voi vaikuttaa. Teen niin tai näin, niin aina teen väärin. Silkkaa kiusaamista siis. Pääluottamusmies ei tee mitään. En jaksa enää taistella.
Itken työpäivät sisäistä itkua ja toivon pääseväni kotiin. Kotona itken sisäistä itkua. Kiukuttelen. Ei vaan jaksa.
Emme pärjää ilman mun palkkaani. Joutuisimme myymään asuntomme ja vastaavat vuokra-asunnot melkein yhtä kalliita.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työoloihin en voi vaikuttaa. Teen niin tai näin, niin aina teen väärin. Silkkaa kiusaamista siis. Pääluottamusmies ei tee mitään. En jaksa enää taistella.
Itken työpäivät sisäistä itkua ja toivon pääseväni kotiin. Kotona itken sisäistä itkua. Kiukuttelen. Ei vaan jaksa.
Emme pärjää ilman mun palkkaani. Joutuisimme myymään asuntomme ja vastaavat vuokra-asunnot melkein yhtä kalliita.
Ap
No hei. Mä en kerran saanut yhtä tosi hyvää työtä, mutta sain palautetta, että olin paras hakija.
Sekös vasta ottikin päähän.
Tsemppiä, tiedän miltä susta tuntuu! Pitää vaan uskoa, että jotain parempaa on tulossa!