Olen ihastunut perheellisen mieheen.

Toivottavasti... se ei ole pervo pelimies (vai isämies) seksi mielessään joka vilkuttaa silmää vaimonsa selän takana, eikä voi erota. Onko hän kunnollinen ja kiva? Vai jotain häijyä pettämistä mielessä kaikkia naisia kohtaan? Sitten ihastut ja tulee kauhea kolmiodraama, ellei mies päätä mitä haluaa ja kakkonen jää aina yksin miehen mennessä vaimon matkaan. 

Sama ongelma täällä. Varattu ja niin ihastunut yhteen isukkiin. Katseita vaihdellaan.....

Silloin pitää takoa kun rauta on kuumana. Moni joka on ollut huonossa ja toimimattomassa liitossa on tuon huomannut. Joskus pitää uskaltaa katsoa vaikka riskillä.

Jos rakkautta ei enää ole niin eroa. Mieti sitten rauhassa mitä haluat. Voi olla että ihastus hiipuukin. Olen kyllä sitä mieltä että perheellisiin ei kajota. Siinä kärsii eniten lapset.

Mä olen sinkku ja ihastunut perheelliseen työkaveriini. Vaimon olemassaolo tuotiin esiin jo suunnilleen tokassa lauseessa, kun tavattiin ensimmäisen kerran. Haluaisin tehdä aloitteen, mutta kamppailen vielä moraalisten kysymysten äärellä..

Arvatkaapa mikä on parasta. Se ihastus yleensä lopuu kun vähänkään oppii tuntemaan toista

Perheellisten kesken on turvallista vähän hässiä ja hakea jännitystä sekä romantiikkaa elämään. Jos sattuu vahinko, menee lapsi automaattisesti oman ukon piikkiin eikä se toinen ala vaatia tai pullikoida mitään.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen sinkku ja ihastunut perheelliseen työkaveriini. Vaimon olemassaolo tuotiin esiin jo suunnilleen tokassa lauseessa, kun tavattiin ensimmäisen kerran. Haluaisin tehdä aloitteen, mutta kamppailen vielä moraalisten kysymysten äärellä..

Miksi alapeukkuja? Mä en sentään ole itse pettämässä/rikkomassa perhettä.

Ole rohkea.....antaudu!

Minä perheellinen nainen olen ihastunut nuoreen sinkkumieheen. Tarkoitus ei ole sänkyä pidemmälle edetä.

Minkä ikäisiä te oikein olette...? Näitä ihastuksia nyt tulee ja menee, eihän kukaan vastuullinen aikuinen riko perhettään jonkun ihastuksen vuoksi. Ei voi kun ihmetellä ihmisten periaatteiden ja arvojen totaalista puuttumista nykyisin. Olette kuin ikiteinejä, jotka säntäilevät menemään tunteiden vuoristoradassa.

Nämä ihastukset ovat kivoja piristyksiä arjessa, mutta eivät mitään muuta. Aikuistukaan jo.

Itsekkyytesi on himo , toisen rakkaaseen. Miksi haluat rikkoa toisten kodin , onnen LAPSILTA ISÄN ? Pysyppäs nyt vaan omissa pöksyissäs ja ryhdistäydy !

Vierailija kirjoitti:

Aluksi epäilin ikäkriisiä, mutta romanttinen rakkaus puolisoa kohtaan on kuollut selkeästi sillä näen muut miehet tässä valossa. Oli niin kuuma mies, et vahingossa Aloitin silmäpelin.

Minusta tuo on aika lapsellinen ajattelutapa. Ei se muihin ihastuminen ole välttämättä oire rakkauden kuolemisesta, voi mennä toisinkin päin eli ihastus - joita useimmille ihmisille pitkän suhteen aikana väistämättä tulee - aiheuttaa tyytymättömyyden tunnetta omaan puolisoon. Kun ihastus menee ohi, saattaa olla helpompi taas nähdä se oman suhteen rakkaus. Se pitkän suhteen rakkaus on kuitenkin usein sellaista arkisempaa ja tasaisempaa ja sen on helppo jäädä hetkeksi intohimoisempien alkuihastuksen tunteiden varjoon. Kuitenkin se arkirakkaus on ainut jonka varaan voi rakentaa mitään pysyvää. Jos sen lähtee vaihtamaan alkuhuumaan, niin saakin olla hautaan saakka vaihtamassa kumppania muutaman vuoden välein.

Olet kuvitellut koko jutun.

Toivottavasti olis minun mies! Menisitte yksiin, kertoisitte minulle ja ostaisitte minut hyvään hintaan ulos omakotitalostamme. Sitten tehtäisiin viikko-viikko systeemi lasten hoidosta. Saisin rahaa, vapaata ja vielä itsekin mahdollisuuden romanttisiin seikkailuihin?

Iske kiinni!

Joo ei kannata edetä. Mutta nauti tuosta ihastuksesi, piristäähän se elämää kovasti. Kunhan toisiaan jää kevyen flirtin ja päiväunelmoinnin tasolle.

Perheitä ei tuollaisen takia aleta rikkomaan.

Toisen ketjun ap. kirjoitti:

Toivottavasti olis minun mies! Menisitte yksiin, kertoisitte minulle ja ostaisitte minut hyvään hintaan ulos omakotitalostamme. Sitten tehtäisiin viikko-viikko systeemi lasten hoidosta. Saisin rahaa, vapaata ja vielä itsekin mahdollisuuden romanttisiin seikkailuihin?

Iske kiinni!

Voi ollakin sun mies. Mutta en mä mitään kotileikkiä halua, sängyn puolelle vaan.

Lopeta silmäpeli. Älä vie asiaa eteenpäin. Saatat rikkoa perheesi ja hänen perheen ja monta tuskaa joudut kokemaan. Vaikka kuinka vakuuttelisit itsellesi, että olet ”oikeutettu rakastamaan tuota miestä”, ”ei tälle voi mitään kun rakkaus iski” tms.

Anna se huomio omalle miehellesi ja panosta siihen suhteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Minkä ikäisiä te oikein olette...? Näitä ihastuksia nyt tulee ja menee, eihän kukaan vastuullinen aikuinen riko perhettään jonkun ihastuksen vuoksi. Ei voi kun ihmetellä ihmisten periaatteiden ja arvojen totaalista puuttumista nykyisin. Olette kuin ikiteinejä, jotka säntäilevät menemään tunteiden vuoristoradassa.

Nämä ihastukset ovat kivoja piristyksiä arjessa, mutta eivät mitään muuta. Aikuistukaan jo.

Älä sinä ala muita neuvomaan. Ehkä sinulle ne ovat vain piristyksiä arjessa, jollekin muulle jotain muuta.

Älkää nuoret aikuiset pettäkö puolisoitanne, kun olette jo parisuhteessa ja on lapsiakin.

Kemiaa voi olla vääränkin ihmisen kanssa, se ei tarkoita sitä, että toinen olisi jotenkin 'oikea' sinulle, kun tekee mieli. Itsekin koin kiusauksia nuorena, onneksi vastustin niitä, enkä rikkonut muiden perheitä.

Kun vaan lopettaa flirtin, niin toinenkin rauhoittuu ja tilanne tasaantuu.

Syrjähypyistä tulee kaikille lopulta paha olo ja keskinäinen kunnioitus loppuu.