Lue keskustelun säännöt.
Tekisittekö lapsen 38-vuotiaana?
01.08.2006 |
Tai eihän lapsia tehdä, vaan saadaan. Olen aina halunnut kaksi lasta, ja ne mulla ja miehelläni onkin. Mutta elämä ei ole yksinkertaista, meidän toinen lapsemme kuoli kohta 4 vuotta sitten ja sen jälkeen elämä onkin ollut monella tapaa todellista helvettiä. Nyt, kohta 38-vuotiaana tuntuu, että elämä alkaa taas selkiämään ja asettumaan uomiinsa ja jossain takaraivossa kiertelee taas ajatus lapsesta. Mutta toisaalta tulee mieleen, että olenkohan jo toivottoman vanha, etenkin kun mulla on vielä perussairautena verenpaine. Mielipiteitä, kokemuksia?
Kommentit (34)
Voin erittäin hyvin raskausajan. Tietysti kannattaa yrittää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos kaikki menee hyvin, olen 37-vuotias kun synnytän tämän lapseni, ja toivon ettei hän jää kuopukseksi.
Älä mieti , harmittelet asiaa vielä loppuikäsi jos et uskalla ;)
Kyllä kait verenpaineeseen lääkitys löytyy, siis sellainen jota voi ottaa raskaana ollessakin.
Onnea tulevaisuuteen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itse 38 v. Mina en tosin lapsia enaa tee, silla lapsilukuni on taynna. Mutta elaman voimissahan tassa ollaan. En keksi yhtaan syyta, miksi et voisi tehda. Jos paadyt, ettet yritakaan, niin jospa kadut sita jalkeenpain?
Tiedän naisen joka sai ensimmäisen lapsensa 39 vuotiaana, isä oli vielä vanhempikin...
Et todella ole vielä vanha äidiksi. Onnea yritykseen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tai siis yrittäisin jos tuntuisi siltä. Mulla on pikkusisko, jonka äitini sai ollessa 40-vuotias ja miehelläni pikkuveli, joka myös saanut alkunsa anopin ollessa 40-vuotias. Mielestäni ikä ei ole mikään este, jos muuten palaset loksahtavat kohdalleen.
eri tavalla lapsen kanssa kuitenkin jaksaa kun jos olisit 10 vuotta nuorempi (näin äitini kokemukset kerrottuna), mutta jokainen meistä jaksaa eri tavalla. joten miksi ei :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tein ensimmäisen 26-vuotiaana ja viimeisen 39-vuotiaana.
Johtui varmaankin lastenhoidon kokemuksen karttumisesta, mutta myös iästäni, ettei vanhempana enää niin stressannut kaikista asioista. Kotona olostakin nautti aivan toisella tavalla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en enään jaksaisi yövalvomisia yms.
38-vuotiaana. hän on nyt 3 vuotias ja hyvin ollaan jakseltu. esikoiseni sain vähän yli kakskymppisenä ja sekin oli hyvä ikä. nyt vaan ei enää odota, että osaispa tuo lapsi yhtä ja toista, vaan nauttii tämänhetkisestä. ONNEA ap elämääsi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Odotan nyt 36v esikoistani ja olen elämäni kunnossa, hyvinkin voisin vielä tehdä myöhemmin lapsen jos se olisi mahdollista, vaan ei luomuna tule ja tuskin enää lähdetään kalliisiin hoitoihin.
Ensimmäisen sain 23 vuotiaana ja viimeisimmän neljästä 38 vuotiaana.
nyt olen 34 v vauvan ja taaperon äiti ja olen miettinyt että muutaman vuoden päästä voisi vielä yrittää että vieläkö onnistuisi vauvan saamaan =)
en tekisi, 30 on liian vanha äidiksi... pitäis yks vielä saada ja pari vuotta aikaa... kiirrettä pukkaa mullakin
Olen nyt viime viikkoina jostain syystä ajatellut asiaa niin puolesta kuin vastaankin, kai tässä nyt joku biologinen kello on asialla raksuttamassa. Tosiaankin sillä periaatteella ajattelin, että jos nyt vielä lasta yrittäisimme niin luomuna sitten, en usko että haluaisin alkaa mihinkään hoitoihin, ja jos ei tärppäisi niin ei sitten. " Raihnainen" tai vanha en fyysisesti koe olevani mitenkään minäkään, mutta tottahan tuo perussairaus mietityttää ja tiedän kyllä riskit verenpaineen ja mahdollisen raskausmyrkytyksen kanssa. Järkevintä olisi kai unohtaa koko asia ja iloita elämästä sellaisenaan kuin se on, mutta kai sitä ihminen on jotenkin niin sokea ja kuuro kaikelle muulle kuin omalle biologialleen, koska kuitenkin mietin asiaa...
t. ap