Väkivaltainen suhde ja siitä kertominen
Voinko luottamuksellisesti kertoa terveydenhoitajalle/psykologille/parisuhdeterapeutille mieheni minuun kohdistamasta (fyysisestä) väkivallasta? Ilman että ko. henkilö tekisi rikosilmoituksen miehestäni?
Meillä ei ole lapsia eikä väkivallanteko ole ollut törkeää pahoinpitelyä eikä siitä ole todisteita.
Kommentit (51)
[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 16:54"]
[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 15:04"]
[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 14:45"]
1. Miksi haluat puhua tilanteesta, jos se ei kerran ole vakavaa?
2. Miksi ihmeessä jatkat suhteessa, jossa on väkivaltaa?
[/quote]
1. Olipa typerä kysymys. Koska emme halua, että tilanne menee vakavammaksi. Oman kokemukseni ja lukemani perusteella väkivallan kierrettä ei ole helppo katkaista ilman ulkopuolista apua.
2. Koska rakastan häntä. Hä on hyvä ja rakastava mies, mutta riitatilanteissa käyttäytyy väkivaltaisesti, vaikka ei oikeasti haluaisi satuttaa mua. En ole hengenvaarassa, joten miksi en yrittäisi tukea häntä, kun hän yrittää päästä ongelmakäyttäytymisestään eroon ja selvittää sen syitä esim. ammattiauttajan avulla?
Ap
[/quote]
Jos miehesi olisi myymälävaras tai lastenahdistelija, menisittekö pelkästään terapiaan hakemaan apua ongelmakäyttäytymiseen? Entäpä jos hän silti jatkaisi tekojaan? Sinä olisit silloin osavastuullinen miehesi teoista.
Omasta kokemuksestani voin kertoa, että perheterapiassa meille sanottiin, että miehen väkivaltaisista teoista on ilmoitettava poliisille. Piste. Olen katunut vuosia, että luulin auttavani, kun en silti ilmoittanut. Mies (ex siis) esiintyy nyt omalla alallaan jonain väkivallan vastustajana eikä kukaan arvaa, mitä hän on tehnyt. En voi mitään, kun rikos on jo vanhentunut.
[/quote]
Miten voit verrata noita tilanteita meidän tilanteeseemme, kun niissä on muitakin osapuolia? Lastenahdistelija - siinähän ovat lapset uhreina, se ei koskettaisi pelkästään meidän elämäämme. En muutenkaan jatkaisi suhdetta lastenahdistelijan kanssa. Myymälävaras - taaskin asia koskettaisi muitakin kuin vain meitä.
Miksi terapiaa ei voisi kokeilla? Monen mielestä ainoa vaihtoehto on rikosilmoitus ja miehen jättäminen. Jos terapia ei auta, niin aion kyllä erota, mutta miksi jättää rakas mies, jos toivoa vielä on?
Ap
[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 17:05"]
[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 16:57"]
[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 16:56"]
[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 16:49"]
Löysin nyt viimein vastauksen siitä, että lievä pahoinpitely on asianomistajarikos. Ja itse pitäisi tätä pahoinpitelyä lievänä. Mutta missäköhän se pahoinpitelyn ja lievän pahoinpitelyn raja menee - voiko joku vaikka olla sitä mieltä, ettei väkivalta ole ollut lievää, vaan ihan pahoinpitelyä, ja tehdä ilmoituksen?
Ap
[/quote]
Parisuhdeväkivalta ei ole KOSKAAN asianomistajarikos.
[/quote]
Missä niin lukee, saisiko linkkiä?
Ap
[/quote]
Voisit etsiä itsekin. Tässä on yksi:
http://oikeus.fi/fi/index/esitteet/josjoudutrikoksenuhriksi/esitteen_tulostus.html
Perheessä tapahtunut väkivalta, myös lievä väkivalta, on virallisen syytteen alainen rikos.
[/quote]
Kiitos, olen kyllä etsinyt, mutta en löytänyt. Ap
[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 17:00"]
En usko, että kukaan terapeutti alkaa tässä tilanteessa tekemään rikosilmoitusta, kun kerran haluatte nimenomaan työstää asiaa.
Eri asia jos menisit vastaanotolle silmät mustina.
Ehdottomasti kannattaa mennä juttelemaan. Minä ainakin uskon, että ihminen voi muuttua. Oma isänikin oli nuorempana kovin väkivaltainen, mutta nyt ei tekisi pahaa kärpäsellekään.
tsemppiä!
[/quote]
Kiitos. Ap
[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 17:00"]
En usko, että kukaan terapeutti alkaa tässä tilanteessa tekemään rikosilmoitusta, kun kerran haluatte nimenomaan työstää asiaa.
Eri asia jos menisit vastaanotolle silmät mustina.
Ehdottomasti kannattaa mennä juttelemaan. Minä ainakin uskon, että ihminen voi muuttua. Oma isänikin oli nuorempana kovin väkivaltainen, mutta nyt ei tekisi pahaa kärpäsellekään.
tsemppiä!
[/quote]
Väkivallasta ei jää aina jälkiä. Terapeutti on ammattitaidoton, jos odottelee vain mustia silmiä. Ap:n tilanne on mielestäni sillä tavalla tyypillinen, että nainen hakee apua miehelleen, vaikka miehen pitäisi ihan itse etsiä apua, jos on todellakin huolissaan itsestään. Silloin häntä ei todellakaan huolestuttaisi oma kohtalo (pienet sakot tms.), vaan naisen hyvinvointi. Kyse lieneekin riippuvuussuhteesta, jossa ei pystytä ottamaan etäisyyttä toiseen, vaan mieluummin käydään vaikka kimppuun ja sitten salaillaan asiaa, jotta riippuvuussuhde ei paljastuisi.
On olemassa entisiä hakkaajia ja tappajia, jotka ovat muuttuneet. Mutta yleensä siinä on tarvittu muutakin kuin keskusteluja: asiat on selvitetty myös juridisesti ja entinen elämäntapa riippuvuuksineen ja riippuvuussuhteineen on jätetty kokonaan taakse.
[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 17:07"]
[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 16:54"]
[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 15:04"]
[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 14:45"]
1. Miksi haluat puhua tilanteesta, jos se ei kerran ole vakavaa?
2. Miksi ihmeessä jatkat suhteessa, jossa on väkivaltaa?
[/quote]
1. Olipa typerä kysymys. Koska emme halua, että tilanne menee vakavammaksi. Oman kokemukseni ja lukemani perusteella väkivallan kierrettä ei ole helppo katkaista ilman ulkopuolista apua.
2. Koska rakastan häntä. Hä on hyvä ja rakastava mies, mutta riitatilanteissa käyttäytyy väkivaltaisesti, vaikka ei oikeasti haluaisi satuttaa mua. En ole hengenvaarassa, joten miksi en yrittäisi tukea häntä, kun hän yrittää päästä ongelmakäyttäytymisestään eroon ja selvittää sen syitä esim. ammattiauttajan avulla?
Ap
[/quote]
Jos miehesi olisi myymälävaras tai lastenahdistelija, menisittekö pelkästään terapiaan hakemaan apua ongelmakäyttäytymiseen? Entäpä jos hän silti jatkaisi tekojaan? Sinä olisit silloin osavastuullinen miehesi teoista.
Omasta kokemuksestani voin kertoa, että perheterapiassa meille sanottiin, että miehen väkivaltaisista teoista on ilmoitettava poliisille. Piste. Olen katunut vuosia, että luulin auttavani, kun en silti ilmoittanut. Mies (ex siis) esiintyy nyt omalla alallaan jonain väkivallan vastustajana eikä kukaan arvaa, mitä hän on tehnyt. En voi mitään, kun rikos on jo vanhentunut.
[/quote]
Miten voit verrata noita tilanteita meidän tilanteeseemme, kun niissä on muitakin osapuolia? Lastenahdistelija - siinähän ovat lapset uhreina, se ei koskettaisi pelkästään meidän elämäämme. En muutenkaan jatkaisi suhdetta lastenahdistelijan kanssa. Myymälävaras - taaskin asia koskettaisi muitakin kuin vain meitä.
Miksi terapiaa ei voisi kokeilla? Monen mielestä ainoa vaihtoehto on rikosilmoitus ja miehen jättäminen. Jos terapia ei auta, niin aion kyllä erota, mutta miksi jättää rakas mies, jos toivoa vielä on?
Ap
[/quote]
Sinä olet ihan yhtä tärkeä ihminen kuin joku lapsi, jota ahdistellaan. Kaikki ovat rakkaita jollekulle, mutta silti jeidän on maksettava sakkonsa, veronsa ja velkansa. Juuri vastuunkantaminen erottaa kunnon ihmiset konnista.
Eihän rikosilmoituksen tekeminen millään tavalla estä avun saantia, ei pahoinpitelyn lopettamista eikä terapiaa. Rangaistustakin varmaan alentaisi se, että todistettavasti hakisi apua.
Aloittaja on vielä siinä vaiheessa, että ei oikein ota tilannetta tosissaan.
[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 15:04"]
[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 14:45"]
1. Miksi haluat puhua tilanteesta, jos se ei kerran ole vakavaa?
2. Miksi ihmeessä jatkat suhteessa, jossa on väkivaltaa?
[/quote]
1. Olipa typerä kysymys. Koska emme halua, että tilanne menee vakavammaksi. Oman kokemukseni ja lukemani perusteella väkivallan kierrettä ei ole helppo katkaista ilman ulkopuolista apua.
2. Koska rakastan häntä. Hä on hyvä ja rakastava mies, mutta riitatilanteissa käyttäytyy väkivaltaisesti, vaikka ei oikeasti haluaisi satuttaa mua. En ole hengenvaarassa, joten miksi en yrittäisi tukea häntä, kun hän yrittää päästä ongelmakäyttäytymisestään eroon ja selvittää sen syitä esim. ammattiauttajan avulla?
Ap
[/quote]
Näinhän sitä ihmiset mielellään ajattelevat. Ja onhan se nykäsmattikin niin pehmeä-ääninen lutuinen pikku kaffenkeittäjä, mitä nyt ajoittain joutuu vankilaan.
Mutta vetääkö miehesi myös pomoaan tukasta, kun on tuo konfliktinsieto niin huono? Vai olisiko kenties kuitenkin ongelma siinä, että hyvällä miehelläsi on käsitys, että naisilla on pitkä tukka siksi, että niitä olisi helpompi kurittaa?
[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 17:20"]
Eihän rikosilmoituksen tekeminen millään tavalla estä avun saantia, ei pahoinpitelyn lopettamista eikä terapiaa. Rangaistustakin varmaan alentaisi se, että todistettavasti hakisi apua.
Aloittaja on vielä siinä vaiheessa, että ei oikein ota tilannetta tosissaan.
[/quote]
Niin, mutta mitä hyötyä siitä rikosilmotuksesta ja sen seurauksista olisi? Mies saisi sakot, jotka maksettaisiin yhteiselta säästötililtämme, koska muuten ei olisi rahaa maksaa sakkoja?
Ap
[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 17:21"]
Näinhän sitä ihmiset mielellään ajattelevat. Ja onhan se nykäsmattikin niin pehmeä-ääninen lutuinen pikku kaffenkeittäjä, mitä nyt ajoittain joutuu vankilaan.
Mutta vetääkö miehesi myös pomoaan tukasta, kun on tuo konfliktinsieto niin huono? Vai olisiko kenties kuitenkin ongelma siinä, että hyvällä miehelläsi on käsitys, että naisilla on pitkä tukka siksi, että niitä olisi helpompi kurittaa?
[/quote]
No eipä vedä, mutta on tapellut, miesten kanssa. Kännissä, kuten ne ensimmäiset minuun kohdistuvat väkivallanteotkin. En hyväksy sitä ja asiaan on tultava muutos, siksi haluammekin saada apua miehen väkivaltaisuuteen.
Ap
[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 17:28"]
[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 17:20"]
Eihän rikosilmoituksen tekeminen millään tavalla estä avun saantia, ei pahoinpitelyn lopettamista eikä terapiaa. Rangaistustakin varmaan alentaisi se, että todistettavasti hakisi apua.
Aloittaja on vielä siinä vaiheessa, että ei oikein ota tilannetta tosissaan.
[/quote]
Niin, mutta mitä hyötyä siitä rikosilmotuksesta ja sen seurauksista olisi? Mies saisi sakot, jotka maksettaisiin yhteiselta säästötililtämme, koska muuten ei olisi rahaa maksaa sakkoja?
Ap
[/quote]
Sinähän voit saada vahingonkorvaukset, jotka menevät veronmaksajien kukkarosta, eivät teidän säästöistänne. Mutta et taida olla ihan tosissasi, jos mietit nyt rahoja enemmän kuin henkistä ja fyysistä terveyttäsi ja suhteenne tilaa. Vai onko elämänne todellakin muutamasta satasesta kiinni ja jäät mieluummin hakattavaksi vaikka loppuelämäksesi? Etkö tekisi tuntemattomastakaan pahoinpitelijästä rikosilmoitusta, koska joku voisi joutua maksamaan sakkoja tai jopa istumaan vankilaan? Onko sinusta todellakin ihan OK, että pahoinpitelee perheenjäsenensä/jonkun muun eikä siitä seuraa mitään?
[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 17:37"]
[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 17:21"]
Näinhän sitä ihmiset mielellään ajattelevat. Ja onhan se nykäsmattikin niin pehmeä-ääninen lutuinen pikku kaffenkeittäjä, mitä nyt ajoittain joutuu vankilaan.
Mutta vetääkö miehesi myös pomoaan tukasta, kun on tuo konfliktinsieto niin huono? Vai olisiko kenties kuitenkin ongelma siinä, että hyvällä miehelläsi on käsitys, että naisilla on pitkä tukka siksi, että niitä olisi helpompi kurittaa?
[/quote]
No eipä vedä, mutta on tapellut, miesten kanssa. Kännissä, kuten ne ensimmäiset minuun kohdistuvat väkivallanteotkin. En hyväksy sitä ja asiaan on tultava muutos, siksi haluammekin saada apua miehen väkivaltaisuuteen.
Ap
[/quote]
Elät ilmeisesti väkivaltaisen alkoholistin kanssa etkä tietenkään halua, että teot raaistuvat ja tihenevät. Pelkästään alkoholismi on niin vaikea sairaus, että siitä paranevat vain harvat. Jos miehesi ei itse hakeudu hoitoon, tilanne on melko toivoton. Pelkkä pariterapia ei auta, vaikka olisi tietysti ihanaa, jos auttaisi. Et ole enää turvassa kotonasi. Jos et tee mitään muuta, niin ainakin seuraavalla kerralla kun miehesi huitoo humalassa, sinun on soitettava poliisi paikalle. Et voi antaa tuollaisen jatkua. Sinun ei myöskään pitäisi elää miehen kanssa, joka on väkivaltainen ylipäätään ketään kohtaan (tuntemattomat, kaverit, sinä itse, lapsenne...), koska olet osa ongelmaa ja mahdollistat sen kaiken, kun pysyt siinä.
[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 17:38"]
[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 17:28"]
[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 17:20"]
Eihän rikosilmoituksen tekeminen millään tavalla estä avun saantia, ei pahoinpitelyn lopettamista eikä terapiaa. Rangaistustakin varmaan alentaisi se, että todistettavasti hakisi apua.
Aloittaja on vielä siinä vaiheessa, että ei oikein ota tilannetta tosissaan.
[/quote]
Niin, mutta mitä hyötyä siitä rikosilmotuksesta ja sen seurauksista olisi? Mies saisi sakot, jotka maksettaisiin yhteiselta säästötililtämme, koska muuten ei olisi rahaa maksaa sakkoja?
Ap
[/quote]
Sinähän voit saada vahingonkorvaukset, jotka menevät veronmaksajien kukkarosta, eivät teidän säästöistänne. Mutta et taida olla ihan tosissasi, jos mietit nyt rahoja enemmän kuin henkistä ja fyysistä terveyttäsi ja suhteenne tilaa. Vai onko elämänne todellakin muutamasta satasesta kiinni ja jäät mieluummin hakattavaksi vaikka loppuelämäksesi? Etkö tekisi tuntemattomastakaan pahoinpitelijästä rikosilmoitusta, koska joku voisi joutua maksamaan sakkoja tai jopa istumaan vankilaan? Onko sinusta todellakin ihan OK, että pahoinpitelee perheenjäsenensä/jonkun muun eikä siitä seuraa mitään?
[/quote]
Mietin nimenomaan suhdettamme ja omaa itseäni, ja siksi haluan asioiden muuttuvan. Kun ne ainoat vaihtoehdot eivät ole rikosilmoituksen tekeminen tai loppuelämäni hakattavaksi jääminen. En vaan kaipaisi yhtään enemmän murhetta vaikean tilanteen lisäksi, en taloudellisia huoliakaan. En mitään ylimääräistä paperinpyörittelyä viranomaisten taholta.
En hyväksy väkivaltaa, ja tekisin kyllä rikosilmoituksen, jos esim. tietäisin tuttuni kokeman väkivallan olevan toistuvaa pahoinpitelyä, eikä tuttuni tekisi asialle mitään.
Ap
[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 17:50"]
[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 17:38"]
[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 17:28"]
[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 17:20"]
Eihän rikosilmoituksen tekeminen millään tavalla estä avun saantia, ei pahoinpitelyn lopettamista eikä terapiaa. Rangaistustakin varmaan alentaisi se, että todistettavasti hakisi apua.
Aloittaja on vielä siinä vaiheessa, että ei oikein ota tilannetta tosissaan.
[/quote]
Niin, mutta mitä hyötyä siitä rikosilmotuksesta ja sen seurauksista olisi? Mies saisi sakot, jotka maksettaisiin yhteiselta säästötililtämme, koska muuten ei olisi rahaa maksaa sakkoja?
Ap
[/quote]
Sinähän voit saada vahingonkorvaukset, jotka menevät veronmaksajien kukkarosta, eivät teidän säästöistänne. Mutta et taida olla ihan tosissasi, jos mietit nyt rahoja enemmän kuin henkistä ja fyysistä terveyttäsi ja suhteenne tilaa. Vai onko elämänne todellakin muutamasta satasesta kiinni ja jäät mieluummin hakattavaksi vaikka loppuelämäksesi? Etkö tekisi tuntemattomastakaan pahoinpitelijästä rikosilmoitusta, koska joku voisi joutua maksamaan sakkoja tai jopa istumaan vankilaan? Onko sinusta todellakin ihan OK, että pahoinpitelee perheenjäsenensä/jonkun muun eikä siitä seuraa mitään?
[/quote]
Mietin nimenomaan suhdettamme ja omaa itseäni, ja siksi haluan asioiden muuttuvan. Kun ne ainoat vaihtoehdot eivät ole rikosilmoituksen tekeminen tai loppuelämäni hakattavaksi jääminen. En vaan kaipaisi yhtään enemmän murhetta vaikean tilanteen lisäksi, en taloudellisia huoliakaan. En mitään ylimääräistä paperinpyörittelyä viranomaisten taholta.
En hyväksy väkivaltaa, ja tekisin kyllä rikosilmoituksen, jos esim. tietäisin tuttuni kokeman väkivallan olevan toistuvaa pahoinpitelyä, eikä tuttuni tekisi asialle mitään.
Ap
[/quote]
Sitä on turha surra, että viranomaiset tekevät työtään. Tuskin haluaisit elää maassa, jossa naisen sanalla ei olisi mitään arvoa viranomaisten edessä ja miehet vain liittoutuisivat keskenään ja kaikki hoidettaisiin lahjuksin ja väärin todistuksin. Suomessa saat tukea ja voit aloittaa vaikkapa soittamalla rikosuhripäivystykseen. Valitettavasti vain vaikuttaa siltä, että suhteessanne on edelleen osapuoli, joka ei aio ottaa vastuuta teoistaan, vaan suostuu terapiaankin vain, jotta asiat eivät tulisi julki ja hänen vastattavikseen. Tiedät sen varmasti itsekin. Miehesi kyllä löytää sinun jälkeesi heti toisen naisen, joka mahdollistaa juomisen ja hakkaamisen ja joka pitää häntä "rakastavana ja hyvänä" miehenä. Koska ajatus miehen menettämisestä tuntuu sinusta hirveältä, yrität sinnitellä.
[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 17:49"]
Elät ilmeisesti väkivaltaisen alkoholistin kanssa etkä tietenkään halua, että teot raaistuvat ja tihenevät. Pelkästään alkoholismi on niin vaikea sairaus, että siitä paranevat vain harvat. Jos miehesi ei itse hakeudu hoitoon, tilanne on melko toivoton. Pelkkä pariterapia ei auta, vaikka olisi tietysti ihanaa, jos auttaisi. Et ole enää turvassa kotonasi. Jos et tee mitään muuta, niin ainakin seuraavalla kerralla kun miehesi huitoo humalassa, sinun on soitettava poliisi paikalle. Et voi antaa tuollaisen jatkua. Sinun ei myöskään pitäisi elää miehen kanssa, joka on väkivaltainen ylipäätään ketään kohtaan (tuntemattomat, kaverit, sinä itse, lapsenne...), koska olet osa ongelmaa ja mahdollistat sen kaiken, kun pysyt siinä.
[/quote]
Hän ei ole alkoholisti. Hän ei juo kovinkaan usein ja humalassa hän on ehkä 1-2 kertaa kuukaudessa. Jos hän on kunnolla kännissä, hän on usein aggressiivinen ja äkkipikainen. Mutta viimeksi hän löi minua ihan täysin selvinpäin.
Ap
[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 17:59"]
[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 17:49"]
Elät ilmeisesti väkivaltaisen alkoholistin kanssa etkä tietenkään halua, että teot raaistuvat ja tihenevät. Pelkästään alkoholismi on niin vaikea sairaus, että siitä paranevat vain harvat. Jos miehesi ei itse hakeudu hoitoon, tilanne on melko toivoton. Pelkkä pariterapia ei auta, vaikka olisi tietysti ihanaa, jos auttaisi. Et ole enää turvassa kotonasi. Jos et tee mitään muuta, niin ainakin seuraavalla kerralla kun miehesi huitoo humalassa, sinun on soitettava poliisi paikalle. Et voi antaa tuollaisen jatkua. Sinun ei myöskään pitäisi elää miehen kanssa, joka on väkivaltainen ylipäätään ketään kohtaan (tuntemattomat, kaverit, sinä itse, lapsenne...), koska olet osa ongelmaa ja mahdollistat sen kaiken, kun pysyt siinä.
[/quote]
Hän ei ole alkoholisti. Hän ei juo kovinkaan usein ja humalassa hän on ehkä 1-2 kertaa kuukaudessa. Jos hän on kunnolla kännissä, hän on usein aggressiivinen ja äkkipikainen. Mutta viimeksi hän löi minua ihan täysin selvinpäin.
Ap
[/quote]
Lyö humalassa ja selvin päin. Ja "vain" kerran tai kaksi humalassa kuukaudessa. Tuo on perhehelvetti.
Jos haluat pysyä nimettömänä, voit soittaa auttavaan puhelimeen. Et vain anna yhteystietojasi.
[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 12:36"]Jos haluat pysyä nimettömänä, voit soittaa auttavaan puhelimeen. Et vain anna yhteystietojasi.
[/quote]
Pidänpä mielessä. Meidän olisi kuitenkin tarkoitus mennä johonkin terapiaan, yhdessä tai erikseen, ja väkivaltaisuutta haluttaisiin siellä käsitellä.
Miksi ei saisi tehdä rikosilmoitusta? Kai miehesikin haluaa ottaa vastuun teoistaan?
Ei voi, Suomessa ei voi tehdä rikosilmoitusta jollet itse sitä halua, toisen aikuisen puolesta ei voi valitettavasti tehdä ilmoitusta.
[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 16:57"]
[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 16:56"]
[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 16:49"]
Löysin nyt viimein vastauksen siitä, että lievä pahoinpitely on asianomistajarikos. Ja itse pitäisi tätä pahoinpitelyä lievänä. Mutta missäköhän se pahoinpitelyn ja lievän pahoinpitelyn raja menee - voiko joku vaikka olla sitä mieltä, ettei väkivalta ole ollut lievää, vaan ihan pahoinpitelyä, ja tehdä ilmoituksen?
Ap
[/quote]
Parisuhdeväkivalta ei ole KOSKAAN asianomistajarikos.
[/quote]
Missä niin lukee, saisiko linkkiä?
Ap
[/quote]
Voisit etsiä itsekin. Tässä on yksi:
http://oikeus.fi/fi/index/esitteet/josjoudutrikoksenuhriksi/esitteen_tulostus.html
Perheessä tapahtunut väkivalta, myös lievä väkivalta, on virallisen syytteen alainen rikos.