Elokuiset - vielä odottavat ja jo syntyneet!
Aatulillille ja perheelle ISOSTI onnea tytön johdosta!! Ihanaa oli lukea ensimmäisen pikkuihmeen maailmaan tulosta! WAU!! Tsemppiä vauva-arkeen!
Mitäpä tuollaisen vauvauutisen jälkeen osaisi enää kirjoittaakaan.. No, omassa masussa käy edelleen melkoinen vilske. Pikkuinen siellä temmeltää, supistukset on napakoita ja paineen tunne lisääntyy. Jännityksellä odotellaan ja ikävä on jo kova. Aika ei onneksi tunnu pitkältä, laskettua aikaa yritän ajatella suuntaa antavana eli tulee sitten ennen tai jälkeen. Mutta varsinkin Aatulillin kertomuksen jälkeen odotan kyllä entistä enemmän näkeväni, minkälainen vauva tuolla masussa on kasvanut ja kehittynyt :) Olo ja mieli on hyvä!
Klovni kertoi sormien puutumisesta. Täällä samaa vaivaa ollut jonkin aikaa. Aamulla sormet ovat tosi puuduksissa ja aamiaisenkin laittaminen vie hieman aika. Onneksi on ohi menevä vaiva, kuten sanoit.
Lauantaina oltiin tyttöjen kanssa pyörähtämässä yöelämässä. Voimia olisi ollut jatkaa pidempäänkin, mutta jalat turposivat ulos kengistä, joten lähdin suosiolla kesken illan kotiin. Oli kyllä kivaa olla kesäyössä! Sunnuntaina tehtiin vielä yön yli reissu ystävien mökille, todennäköisesti sitten viimeinen pidempi reissu ilman vauvaa. En aio loppuaikaa kotona nyhjätä, mutta jotenkin en enää halua kotikaupunkia pidemmälle lähteä. Vaikka menisi sitten reilustikin yli tuon lasketun.
Miten muilla elokuisilla elo ja olo? Kertoilkaahan kuulumisia! Ja tsemppiä ja hyvää oloa lähestyvään h-hetkeen!
M@dicken rv 39+5
Kommentit (55)
Hienoja uutisia sateleekin nyt ihan päivittäin. Ja miten tyttövoittoisia - aika jännää! Muutenkin tuntuu, että lähipiiriin on syntynyt nyt kesän aikana vain tyttöjä. Erikoista, muuta ihanaa!
Nautiskelkaa nyt täysillä uudesta perheenjäsenestänne ja koittakaa levätä välillä, jos vaan suinkin pystytte. Helppoa se ei varmastikaan ole.
Me vielä odottavat koitetaan olla kärsivällisiä ja venytellä paidanhelmoja vielä muutaman viikon... Olen menossa tänään neuvolaan ja toivon hartaasti, että kokeneen terkkarin silmä sanoo, että lähtö synnärille on lähellä. =) Toivossa on hyvä elää...
Jo hieman malttamattomana, Klovni 38+2
p.s. Kiitän minäkin nyt jo osaltani loistavasta seurastanne näinä odotuksen hetkinä. Olette olleet mahtavana tukena tällä pitkällä, mutta ihanalla tiellä. Ollaan kaikki oltu niin samanlaisessa tilanteessa esikoista odottaessamme, että teille on ollut helppo puhua. Toivotaan, että kaikki menee jatkossakin hyvin ja tapaillaan täällä palstoilla vastaisuudessakin - vaikka sitten tuolla vauva-osiossa!
Prinsessa siis valloitti teidänkin elämänne! Ihania syksyisiä ja vauvantuoksuisia päiviä toivotteleepi
Wishful ja Vempula rv37+4
ps. Meillä oli tänään viimeinen ultra sekä lääkärintarkastus. Ultrassa näkyi ihanasti vauvelin suloisensuloinen nöpönenä, ja hän kovasti siellä harjoitteli hengitysliikkeitä! :) Lääkärin arvio oli, että mahtuupi tulemaan normaalireittiä, kun ei ole mikään jättiläisvauva meillä vaan oikein sopivan kokoinen. Aika malttamattomana minäkin Klovnin tapaan täällä pyöriskelen, ja olen nähnyt jo unta synnytyksestä sekä imetyksestä. :)
bd kaikille!
SYLIN TÄYDELTÄ ONNEA AATULILLI, M@DICKEN, FAVOLINA JA PIA pikkuprinsessojen syntymien johdosta!
Meille syntyi 1.8. pieni suloinen poika, paino 2930 gr ja pituus 48 cm.
Meidän " Antero" päätti sitten syntyä vähän etukäteen, rv36+6. Tähän olinkin jo osannut vähän varautua edellisen lääkärikäynnin perusteella... Tutustumiskäyntikin nkl:lle jäi sitten väliin kun se olisi ollut vasta 8.8.
Meidän poitsulla oli sokeriarvot aluksi liian matalalla ja häneltä otettiin verikokeita kantapäästä muutaman tunnin välein ja hänelle piti myös antaa pullosta ruokaa vähintään 3 tunnin välein. Imetyksen kanssa oli tästä syystä aluksi vähän hankaluuksia mutta nyt imetys sujuu jo suht hyvin, tosin rintakumin avulla.
Minulla synnytys alkoi lapsiveden menolla ma-aamuna 31.7. klo 03.30. Lähdettiinkin siitä sitten NKL:lle melkein saman tien. Supistukset eivät sitten alkaneetkaan ollenkaan ja synnytys käynnistettiin oksitosiinitipalla tiistaina 1.8. klo 15.20 kun olin ollut nkl:lla sisällä jo 1,5 vrk. Supistukset olivat tosi rajuja... Istuin jumppapallon päällä ja oksensin oksennuspussiin... Sain onneksi suht nopeasti ilokaasua sekä epiduraalin. Ponnistusvaihe kesti 17 min ja meidän poitsu syntyikin sitten 2.5 tunnin jälkeen klo 17.47.
Kotiin pääsimme vasta 5 vrk:n jälkeen viime sunnuntaina 6.8. siitä syystä, että vauva oli vähän kellakka ja joutui ottamaan sinivalohoitoa 2 vrk.
Täällä kotona kaikki on mennyt hyvin. Meillä on käynyt vieraita melkein joka päivä ja ensi viikkokin on aika täyteen buukattu :) Onneksi mies pitää 2 viikkoa isyyslomaa. Poitsu on ainakin näin alkuun tosi kiltti. Yöheräämiset tosin väsyttävät jo nyt :)
Tsemppiä kaikille, joilla synnytys vielä edessä ja ihanaa vauva-arkea jo vauvan saaneille!
Terkuin
Marina ja " Antero"
Voi Marina, minkä teit - meidänhän " piti olla" yhtaikaa Naikkarilla tositoimissa! Vitsi, vitsi... Ihan kauheasti onnea ja tsemppiä vauva-arkeen!
Saatiinhan nyt tähän pinoon ensimmäinen poikakin. Laskeskelin tuossa vähän ja tällä hetkellä tytöt johtaa tilastoa 4-1. Ja mun laskujen mukaan on ainakin 3 tulokasta vielä matkalla - ainakin Hetula, Wishful ja minä vielä odotellaan. Kärsimättöminä...
Jonkinlaista pientä aktiivisuuden lisääntymistä on ollut vatsan seudulla havaittavissa, mutta mitään kunnon supistuksia ei ole vieläkään ollut. Ihan alakertaa juilii välillä aika napakasti. Hyvä, hyvä! Jokainen nipistys vie asiaa eteenpäin. =)
Jotenkin sitä on tullut jo aika varovaiseksi, eikä hirveästi huvita lähteä mihinkään pidemmälle ja esim. kaupungillakäynnit on aika pikaisia nykyään. Mielummin melkein on kotosalla. Toivottavasti en vaan hautaudu tänne kotiin kovin pitkäksi aikaa...
Eilen petasin toiveikkaana meidän sänkyyn lakanan alle omalle puolelleni muovifroteen äitini neuvosta. Jos vaikka ne vedet menisi yöaikaan, niin ei ainakaan patja mene pilalle. Olihan se vähän hiostava, mutta eiköhän tuon kestä sen aikaa. Tiistaina tulee vaavi-sänky kotiin ja sitten pääsen petaamaan kirpullekin omaa pesäkoloa. Ihanaa!
Pitkää pinnaa Wishfulille ja Hetulalle odotukseen sekä suloista vauva-arkea jo nyyttinsä saaneille!
t: Klovni ja kirppu 38+4
Ai että hienoa, että teilläkin on nyt nyytti kotona! Kuulostaapa niin upealta, nyt saatte pikkuisen miehenalun kanssa tutustua toisiinne! :) Hurjahkolta kuulosti synnytyksesi, mutta lopputulos varmasti palkitsee. Pääasia että olette nyt kaikki kotona ja hienossa kondiksessa! Terveisiä pienelle miehelle!
Klovnipas heitti ilmoille hyvän idean. Taidanpa tästä lähteä petaamaan itsellenikin muovifroteen sänkyyn kaiken varalta! Minullakin alkaa olo olla jo sen verran tukala että en jaksanut lähteä enää viikonlopuksi vanhempieni luo kylään (parin tunnin ajomatka). Vauva mukkelehtii ja potkii semmoisella volyymilla että välillä käy jopa vähän kipeästi. Mutta ei haittaa! Samoin kuin Klovnilla, minullakaan ei ole (tiettävästi) supistellut, mutta silloin tällöin tosiaan vihloo ihan alapäätä aika imakasti. Minäkin olen ajatellut, että kaikki tuntemukset on eteenpäin, pikkuhiljaa vauva valmistautuu uuteen maailmaan siirtymiseen.
Ei meitä vielä odottavia elokuisia tosiaan monta enää ole. Yritetään ajatella, että aina se on vauvelille hyväksi kun saa olla masussa mahdollisimman lähelle laskettua aikaa... vaikka täytyy myöntää, että aika usein tulee ajateltua, että tule, tule jo pikkuinen isin ja äitin viereen! :) Voimia ja kärsivällisyyttä meille ja vauvan saaneille myös!
Toivottaapi
Wishful ja Vempula rv 37+6
elokuinen kurkkii pesäkolostaan ;)
En tähän pinoon ole paljoa puolenvälin jälkeen jaksanut kirjoitella.Enemmän tuonne pcolaisiin olen kirjoitellut.
Nyt oli kuitenkin pakko tulla onnittelemaan kaikkia nyyttinsä saaneita. Erityisesti FAVOLINAA (meillä oli sama LA) ja MARINAA (vilk vilk ja kiitos vielä reissuvinkeistä)
Täällä siis edelleen yhtenä kappaleena ja jo kohta viikko yliaikaisena. Ens vkolla yliaikakontrolli.
On se vaan kumma-ensin pitää pelätä alkuraskaudessa että vuotaako alkio ulos ja nyt sitten pelätään että kasvaako liian isoksi kun ei halua ulostautua ollenkaan.Mitään synnytykseen viittaavaa ei ole eli ei supista eikä ole laskeutunut eikä kiinnittynhytkään. Käynnistykseen siis joudun menemään ja ei kyllä hotsittaisi yhtään synnyttää käynnistyksellä.
40+6 siis jo täynnä...
ONNEA kaikille pikkuprinsessan tai pikkuprinsessan saaneille!! Olen onnessanne mukana!!
Mites muilla kuulumiset? Joko alkaa olla merkkejä uuden ihmisen maailmaan tulosta? Piippulin kuulumisia myös kiva kuulla!
Täällä ollaan nyt 8 päivää tutustuttu tähän pikkutyttöön. Alkuun ollut vähän käynnistymisvaikeuksia tuon syömisen suhteen, nyt jo ollaan molemmat vähän opittu tuntemaan toisiamme. Pikkuinen tankkailee itseään usein, on niin uninen ja nautinnonhaluinen (tullut äitiinsä :) että syö vaan pikkuisen kerrallaan ja sitten taa tuutilullaa.. Ja kohta taas sudennälkäisenä hereillä.
Maailma on muuttunut kerrassaan näiden kuluneiden päivien aikana. Jostain kummasta ne voimat tulee, että jaksaa huolehtia vauvan tarpeista ja sitten vielä omistakin ja huomioida myös miehen ja ehkä muutkin läheiset. Muutama kyläreissu ollaan tehty jo, eilen oltiin kaupungilla ja juotiin Fasulla pikkuisen 1 viikkois-synttärikahvit vadelmakakkuineen. Oli aikas ihanaa!
Hups, nyt tuolla taas ilmoitellaan olemassa olosta.
Teidän muiden kuulumisia odotellen,
M@dicken ja tyttö 8 päivää
ps. Tuonne vauva-palstalle en osaa vielä oikein siirtyä, tulen taas lukemaan teidän kuulumisianne kunhan maltan koneelle istuutua.
prinsessan tai prinssin saaneille..
Täällä todellakin odotellaan jo hieman kärsimättömänä pikkuista syliin.
Mitään suurempaa käynnistymiseen viittaavaa en ole olotilassa havainnut, menkkamaiset jomotukset ovat kyllä päivittäisiä ja tänään supisteli kivuttomasti saunomisen jälkeen pidempäänkin. Toivotaan että ne saavat kohdunsuulla jotakin aikaan. Muuten olo on aika iso; sängyssä nukkuminen alkaa jo tuntua lonkissa ja kyljen kääntäminen on prosessi sinänsä. ;-)
Koirien kanssa tehdun kävelylenkin jälkeen on nivuset ja jalkapohjat hellinä ja mies saakin hieroa jalkoja päivittäin jo turvotuksenkin poistamiseksi.
Pitääkin tehdä kuten klovni neuvoi että petaa sänkyyn muovifroteen jos sattuu vedet sängyssä menemään. Hyvä ja sänkyä säästävä idea!
Kaikki on vauvanhuoneessa jo valmista että tulokas saa tulla. Sairaalakassikin on jo lähes pakattu, ainoastaan eväät tulee ottaa mukaan lähtiessä. Että alkaa olla valmista Huliksen kuoriutua.
Pitkää pinnaa vielä jakautumattomille (ainakin wishful, klovni ja piippuli) ja ihanaa vauvaelämää jo nyytin hakeneille!
Toivottelee Hetula75 & Hulis rv38+5
Voi kettu, että osaa käydä aika pitkäksi! Vielä ois viikko l.a:aan ja mä olen jo ihan kypsä. Ja pahimmillaan tässä kärvistellään vielä 3 viikkoa - argh! Olo on ollut viime päivinä aika raihnainen - kolottaa, jäykistää, turvottaa, närästää... No, toisaalta, tänne asti olen päässyt ilman suurempia vaivoja. Ei kai pitäisi valittaa. Mutta kun...
Kotona on TODELLAKIN kaikki valmiina ja mitään tekemistä ei meinaa keksiä. Sitten tuleekin roikuttua täällä koneella oikein urakalla. Ja istuskelu pistää jalat turpoamaan... Kierre on valmis. Liikunta ei enää pahemmin nappaa. Eilen kävin kävellen postissa ja oli aika voimille ottava reissu - mummot kaahasivat polulla ohi!
Tosiaan jännä, että nyt ihan viime metreillä on olo tullut jotenkin raihnaiseksi ja huonovointiseksi, väsyttää enemmän ja mikään ei oikein huvita. Liekö tämä kaikki luonnon omaa järjestelyä - tapa kehoittaa, että lepää nyt vielä kun voit?
Oonpa tänään huonotuulinen. Sori. Mutta helpottaa vähän, kun saa purkautua täällä. Perjantaina on aika taas neuvolaan. Toivottavasti siitä tulee viimeinen käynti näissä merkeissä tällä erää.
Pitkää pinnaa Wishful, Hetula ja Piippuli (joka toivottavasti ei joudu enää yliaikaisena kärvistelemään!) sekä hyviä vointejä vauvallisille ja vauvoille!
t: känkkäränkkä Klovni rv 39 tasan
Voi että olipa rentouttavaa lukea Klovnin purkausta: itselläni samahko olo ja tuntuu, ettei oikein kehtaisi kellekään valittaa. " Ei tarvii enää pitkään odottaa" , " nauti nyt kun vielä voit" jne. ovat tuttuja toivotuksia tutuilta. Mutta kun selkään käypi ja liikkuminen on yhtä ähkäämistä, eikä pötkölläänkään meinaa hyvää asentoa löytyä, niin ole tässä sitten aurinkoinen!!!!
:D
Mutta vertaistuki auttaa, mulla tuli heti parempi olo kun sain tämän ulos systeemistäni. Eli ei kai meillä sitten oikeesti auta muu kuin yrittää ajatella, että tällaista oloa ei vauvan syntymän jälkeen varmasti ihan heti tule (kollega lohdutti että sitten taas saat nostaa jalat seinälle kun nuorimmainen on 18, hehe).
Ja itse asiassa minusta tuntuu että tällä öllömöllöololla on tarkoituksensa. Olemmepahan varmasti valmiita edessä olevaan koitokseen ja pikkuinen on enemmän kuin tervetullut maailmaan!
Eli samaa toivottelen minäkin Klovnille, Hetulalle ja Piippulille: kyllä tämä tästä ihan pian muuksi muuttuu! Varmasti! :)
Terveisin
Wishful ja Vempula rv 38+2
Päivät tuntuvat varmasti pitkiltä, kun kaikki on valmiina ja odotus valtaa mielen. Onneksi nyt viileämpää, jaksatteko ulkoilla tms? Toivottavasti vointi säilyy hyvänä teillä kaikilla. Tankatkaa unta, unta ja unta :) Pikkuvinkkinä..
Mites elokuiset, joilla pikkumies tai tyttönen kotona jo? Miten arki sujuu? Tsemit kaikkien kotiin!
Täällä arjen täyttää pienen ihmisen hoivaaminen ja huolehtiminen. Yöt tyttö nukkuu yhdellä tai kahdella syötöllä (thank god!), päivisin on ollut nyt hieman itkuja. Liekö vatsavaivaa vai turvattomuutta. Otimme tutin ja rintarepun sylittelyn lisäksi käyttöön ja se on tuonut tytölle rauhaisamman mielen.
Painoa tulee lisää, tänään neuvolassa 3390 grammaa, pituutta 52 cm. Ensi viikolla taas " painokontrolliin" .
Hyviä vointeja ja pitkää pinnaa odotukseen!
Kuulumisia odotellen,
M@dicken ja pikkutytsy
Teidän typykkähän on kova nukkumaan yöllä! Taitaa olla aika harvinaista herkkua monessa perheessä, varsinkin alkuaikoina. Hieno juttu! Onko teillä ihan rintareppu vaiko kantoliina? Minulla itselläni hirmusti kiinnostaisi kokeilla kantoliinaa sitten kunhan pikkuisemme pullahtaa masunahan toiselle puolen. :) Meillä on jo lainaan saatu Baby Björnin rintareppu, jota tietysti myös testataan.
Täällä on ollu vähän hiljaista muutama päivä (vai tuntuuko se aika muuten vaan menevän niin hitaasti?) Liekö Piippulilla tai muilla poksahtamattomilla niin sanotusti " tilanne päällä" ? Jännä odotella kuulumisia! Minullakin olo alkaa olla jo niin täyteläinen, että tänäänkin kaupungille lähtiessämme pakkasimme minun sairaalalaukkuni autoon mukaan, jos vaikka pitää sillä reissulla jäädä synnärille. Ei tarvinnu vielä. :) Minullakin on vihdoinkin alkanut tulla supistuksentapaisia, yksittäisiä tosin mutta kuitenkin jotain aktiviteettia! Iltaisin (ja tänään myös kaupoilla kävellessä) tulee aika nasakoita vihlaisuja tuonne alapäähän. Neuvolantäti meinasi, että siellä paikat pikkuhiljaa valmistautuu koitokseen! Hyvä hyvä!
Eipä siis muuta kuin nautiskelkaa vauveleistanne, onnelliset tuoreet vanhemmat, ja innolla odottelen kuulumisia mahdollisista tuoreista tapauksista!
Terveisin
Wishful ja Vempula rv 38+5
Moikka!
Paljon onnea Pialle ja Marinalle pikku nyyttien johdosta!
En ole juuri ehtinyt koneelle viime aikoina. Meidän pikku prinsessa joutui 11.8. sairaalaan äärimmäisen matalien sokeriarvojen takia (3 mg/dl) ja on vieläkin sairaalassa. Mä tulin muutamaksi tunniksi kotiin pesemään pyykkiä ja laittamaan ruokaa (mä saan sairaalassa (pahan) ruoan, mutta mies ei mitään). Elämä pyörii tällä hetkellä pienessä sairaalahuoneessa eikä siihen juuri muuta mahdu. Onneksi maito on noussut siitä huolimatta, että ekoina päivinä tyttö ei saanut juoda rinnasta ja jouduin pumppaamaan. Pumppaan edelleen suurimman osan ajasta, koska tyttö pääsee rinnalle vain korkeintaan joka toisella aterialla, jos veriarvot ovat hyvät. Maitoa kuitenkin riittää niin, ettei korviketta onneksi tarvitse antaa. Häneltä mitataan verensokeri ennen jokaista ateriaa, ja sormet ja kantapäät ovat aivan kauhean näköiset. Eiliseen asti hänellä oli myös päässä tippa, mutta nyt hän saa lisäsokerit maitoon sekoitettuna. Juominen tuottaa välillä vähän vaikeuksia (tytön pitää juoda 85 ml 6 kertaa vuorokaudessa), ja siksi emme ole vielä päässeet nenämahaletkusta eroon. Viime päivät sokeriarvot ovat olleen suht hyvät, ja siksi toivommekin, että pääsisimme jo alkuviikosta kotiin, jotta isäkin ehtisi viettää edes pari päivää kesälomastaan sairaalan ulkopuolella :-) Huomenna saamme viedä pikkuprinsessan jo vaunuajelulle.
Tällaista siis tänne. Ei ihan sellainen alku vauva-arjelle kuin olisin toivonut, mutta se voi tästä muuttua vain paremmaksi.
Tsemppiä loppusuoralle nyyttiään vielä odottaville ja parempaa vauva-arkea vauvansa jo saaneille!
Favolina
Meillä poitsu kasvaa kovaa vauhtia. Oltiin torstaina toista kertaa neuvolassa ja poitsulle oli tullut viikon aikana 400 gr lisää painoa ja 3 cm lisää pituutta. Poitsu painoi jo 3395 gr ja oli 53 cm pitkä. Hän onkin aika kova syömään ja nostaa kovan metelin jos ruokaa ei tule HETI kun hän sitä haluaa :)
Muuten on kyllä kiltti vauva; ei turhia kitise ja nukkuu syötyään 2-3 tuntia ja jaksaa aina välillä seurustellakin aika pitkän aikaa. Tuttia ei olla otettu vielä käyttöön ja rintareppukin on vielä kaapissa. Otan sitten käyttöön tarvittaessa :)
Vatsanväänteitä poitsulla on silloin tällöin ja ostinkin hänelle Rela-tippoja (maitohappobakteereita) kun sopivat kuulemma hyvin ihan vastasyntyneellekin. Olen itsekin " Rela-fani" ja syönyt ko. tuotteita jo koko raskauden ajan.
M@dicken: Teidän tytsy nukkuu kyllä hyvin yöt kun vain kerran heräilee. Aika ihanaa. Meidän poitsu syö illalla 11-12 aikaan ja herää sitten syömään noin kahden ja neljän maissa yöllä ja sitten taas seitsemän aikaan aamulla. Päivisin nukkuu yleensä 3 tuntia putkeen. Yritän " opastaa" meidän poitsulle, että yöllä nukutaan eli en pahemmin juttele hänelle yöllä, en laita juurikaan valoja päälle yms. :)
Favolina: Ikävää, että jouduitte takaisin sairaalaan. Toivottavasti vauvan sokeriarvot ovat pian kohdallaan! Meidän poitsullahan oli myös sokeriarvot alhaalla heti syntymän jälkeen ja oli kyllä ikävää kun koko ajan oltiin ottamassa verikokeita kantapäästä. Hänellä sokeriarvo onneksi korjaantui parissa päivässä eikä tarvittu nenämahaletkua tmv.
Klovni: Juu, ei sitten tosiaan satuttu samaan aikaan NKL:lle :)
Piippuli: Tosi kiva kuulla myös sinun kuulumisiasi!
Wishful, Klovni, Hetula ja Piippuli: Toivottavasti tekin saatte pian omat nyytit kainaloon!
Terkuin
Marina
Pitkästä aikaa... päivät kulkee kuin siivillä.
Ensi viikolla kirppu täyttää kuukauden, tyttö painaa jo 3060g ja on 48,5 cm pitkä :-)
Kiltimpää lasta ei voi olla, luulisin, yöt nukkuu yhdellä syötöllä eli syö tuossa puoli yksitoista ja seuraavan kerran neljän puoli viiden aikaan ja seuraavan kerran sitten yhdeksän maissa.
Eli univelasta ei täällä kokemusta.
Koliikkiin viittaavaa ei ole vielä ilmennyt, joka ilta kyllä pappa antaa tytölle vauvahierontaa, joka ehkäisee koliikkia, liekö siinä syy vatsavaivattomuuteen?
Joka päivä ollaan tehty pari tunnin vaunulenkkiä, saisi vaan ilmat viiletä, oikein odotan kirpakoita syyspäiviä ;-)
Rintareppua olen minäkin harkinnut, pitää vaan odotaa, että tyttö kasvaa hieman, että voi laittaa reppuun, eli ehkä muutaman viikon kuluttua!
Oikein hyviä vointeja kaikille!
Odottavan aika on pitkä, mutta lopputulos on hyvin palkitseva...
Voi tätä rakkauden määrää :-)
aatulilli ja kirppu
Tosin Favolinalle toivotan jaksamista prinsessan sairaala-aikaan. Toivotaan että pieni pääsee pian kotihoitoon.
Olo alkaa täällä olla jo lievästi tukala. Mahanahka on todella kireä ja potkut tuntuvat jo jopa kipeiltä kylkiluissa ja sisäelimissä. Ylihuomenna olisi laskettu päivä mutta tuskin tämä meidän epeli syntyy ennen sitä kun mitään merkkejä ei ainakaan ilmassa ole. Menkkamaiset jomotuksetkin ovat pysytelleet poissa nyt muutaman päivän. Alhalla vaavi tosin on kun joka askeleella kolottelee häpyluuhun. Turvotus lisääntyy päivä päivältä niin että mies on joutunut jo todella töihin jokailtaisessa jalkojen hierontapuuhassaan. :-) En tiedä missä kengissä sitä synnärille lähdetään kun sinne on aika lähteä. Varastot on melko vähissä.
Tänään päästin vielä miehen sorsametsälle kun ei tunnu pieni syntyvän tämän päivän aikana. Eipä tuo onneksi lähtenyt kuin muutaman tunnin ajomatkan taakse että jos lähtö tulee niin tod. näköisesti ehtii mukaan jos ei jotain salamasynnytystä tapahdu. Mutta luulenpa ettei tarvitse siitä huolehtia.
Odottelen kuumeisesti niin omia merkkejä kuin teidän muidenkin vauvauutisia!
Terkuin, Hetula & Hulis rv 39+5
Favolina: Voi kurja, toivottavasti siellä kaikki jo parempaan päin. Hienoa, että vauva on hyvässä hoidossa. Toivotaan, että pääsette pian kotiin koko perheen voimin viettämään mukavaa vauva-arkea. Tsemit teille!
Hetulalle tsempitys tukalaan oloon, pian helpottaa :)
Marina: Täälläkin Rela-tipat kokeiltu, siirryttiin Cuplatoniin ja se onkin taannut mukavan olon pikkuiselle.
Wishful, kyselit kantorepusta ja kantoliinasta. Meillä oli kantoliina, muttei ehditty ottaa sitä käyttöön, kun saatiin appivanhemmilta Baby Björnin kantoreppu. Tuo kantoreppu tuntuu paljon mukavammalta ja helpommalta. Vähän pikkuinen tuo tyttö siihen vielä on, mutta ollaan hänen jaksamisensa mukaan harjoiteltu kotosalla reputtelua. Suosittelen!
Aatulilli: Mä kanssa ekaa kertaa elämässä oikein odotan syyspäiviä. Pitää hankkia kunnon takki ulkoiluun ja värikkäät saappaat on myös hankintalistalla! Mies on vielä tämän viikon kotona ja haaveilenkin vaateostosreissusta ennen hänen töihin paluutaan. Äitiysvaatteet on tietty isoja jo ja vanhat vaatteet vielä pieniä.
Viime metrien odottajille jännittäviä päiviä!
Vauva-arjesta jo nauttiville ihania elokuun lämpöisiä hetkiä!
M@dicken ja tyttö
Eilen kirjoittaessani olin vain puolella ajatuksella mukana, kun samalla seurailin sohvalla torkkuvaa tyttöä :) Nyt yritän enempi ajatuksella kirjoittaa. Tuntuu, ettei vauvan kanssa päähän mahdu kauheasti muuta, yksi asia kerrallaan! Onko muilla samoja fiiliksiä?
Täällä arki sujuu edelleen mukavasti, tutustutaan toisiimme pikku hiljaa. Yöt menee tosiaan hyvin, yhdellä tai kahdella heräämisellä riippuen illan aikataulusta. Yleensä nukahtaa heti syötön jälkeen, kun täälläkin hämärän hyssyssä hiljaa yritetään yöjutut hoitaa. Joskus menee pidempi hetki, että pääsee heti syvään uneen. Päivisin edelleen hieman masuvaivaa, Cuplaton kyllä helpottanut huomattavasti. Täytyy huomisella neuvoläkäynnillä kysyä, voisiko mun ruokavaliolla jotenkin noita masuväänteitä helpottaa.
Miten muilla vauva- ja päivärutiinit? Mites vielä masun kanssa olevat, jaksatteko liikkua ja puuhastella ihan hyvin vielä? Meillä aamut ovat venyneet tosi pitkiksi, emme ole pitäneet mitään kiirettä aamupuuhastelujen kanssa. Lähdemme yleensä puolen päivän tienoilla tai sen jälkeen ulkoilemaan ja nautiskelemaan vielä lämpöisistä päivistä (vaikka sadekin ois kyllä jo tervetullutta). Illalla vielä pikkulenkki, jos ei ole kyläilijöitä tms ohjelmaa.
Hieman kyllä jännittää, miten arki alkaa sujua, kun mies palaa töihin. Hän tekee pitkiä päiviä, vuorot yleensä 12 tuntia kerrallaan. Kolmen työ vuoron jälkeen on yleensä kaksi vapaapäivää. Mutta eiköhän sitä maltilla saada arki rullamaan! Ikävä kyllä tulee, olen jotenkin niin kiinni tuossa miehessä ja hänen läsnäolossan tällä hetkellä.
Huomisaamuna pääsen kampaajalle, ensimmäinen yksinäinen hetki sitten vauvan saapumisen. Ehtiiköhän siinä ajassa tulla jo vauvaa ikävä? Varmasti!
Tässä nyt hieman omia kuulumisia. Tulen taas piipahtamaan ja tsekkaamaan, miten täällä voidaan!
Isot tsemitykset itse kullekin masuineen tai vauvoineen!
M
On se ihanaa kuulla että elokuiset alkavat purkaa nyyttejään ja tulokset ovat olleet ihania! Nauttikaa ihanasta (vaikkakin ilmeisen väsyttävästä) vauva-ajasta!
Toivoopi Hetula ja Hulis 38+2