Lue keskustelun säännöt.
Miksi lähes 40-vuotias nainen asuu edelleen vanhempiensa kanssa?
28.12.2020 |
Mietinpä vain, että miksi ihmeessä?! Itse olisin jo tullut hulluksi monia vuosia sitten.
Ei ole ikinä seurustellut, perheen ainut lapsi. Vakituinen työpaikka löytyy.
Kommentit (15)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ap et kysy siltä itseltään? Sehän se tietää, me voimme täällä vain arvailla.
Kivaa varmaan, kun elämä lipuu ohi jumittamalla ikuisesti vanhempiensa nurkissa.
on niitä vanhempiakin ihmisiä jotka eivät ole muuttaneet pois kotoaan. miten mahtavat pärjätä sitten kun joskus yksin jäävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap et kysy siltä itseltään? Sehän se tietää, me voimme täällä vain arvailla.
En kehtaa enää kysyä. Tuntuu, että aina ärsyyntyy tällaisista kysymyksistäni.
Ap
Yleensä läheisriippuvuus äidin puolelta ei meidän tyttö voi ja saa... Ja lopulta tyttökin samalla ajatus mallilla hautaan asti tehdään kuten ennenkin. Kokemusta on liian kanssa. On tietysti muitakin syitä ja seurauksia. Kauheaa katsella vierestä kun haluais mut ei voi kun....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi sitä kysyä suoraan. Joko siihen on hyvä syy tai sitten ei ole.
Onkohan toisten asioita täällä järkeä spekuloida? Jospa kysyisit suoraan tai kestäisit sitten sen, etteivät toisten asiat oikeastaan kuulu sulle. Täältä ei vastausta löydy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehen sisko. Tosin ikää jo 50v. Ei lapsia, asunut omillaan ja muutaman miehen kanssa yhdessäkin, kaikki miehet jossain kohtaa kyllästyneet. Ihminen, joka tietää kaikesta kaiken.. Sittemmin muuttanut äitinsä ja tämän miehen kanssa samaan kämppään.
Olen vasta 37-vuotias, mutta voin ehkä vastata. Olen työtön ja tulona minulla on pelkkä työmarkkinatuki. Noilla tuloilla ei siis vuokria maksella. Joudun siis asumaan yhä isäni kanssa lapsuudenkodissani. Toki tämä on vain yksi syistä. Äiti on kuollut ja nuorempi sisarus muuttanut jo vuosia sitten ja hankkinut oman lapsen ja puolison. Lapsi on siis noiden yhteinen. Isä on vanha ja sairas mies, eikä oikein pärjää. Toki esittää välillä vielä raihnaisempaa kun onkaan. Asunto on hissöttämässä kerrostalossa ylempänä kuin 1.kerros.
Vuosien kuluessa on sattunut kaikenlaista ikävää,joka on jättänyt jälkensä. Asunnossa on mm. ollut tuholaisia, joiden alkuperä jäi epäselväksi ja ongelman hoito oli hidasta ja vaikeaa. Tästä en toivu koskaan. Tapauksen jälkeen ahdistukseni on pahentunut. Olenkin nyt nukkunut jo 2 vuotta sohvalla kun minulla ei ole rahaa uuteen sänkyyn. Toisaalta en uskalla edes mennä omaan huoneeseeni. Se oli pahiten saastunut paikka.
Isällä on kyllä televisio ja vanha tietokone, mutta en saa niitä käyttää. Minulla ei ole älypuhelinta, eikä omaa tietokonetta, mutta olen nyt saanut käyttää sukulaisen vanhaa iPadiä. Haaveilen omasta, mutta enhän nyt voi käyttää lähes kokonaan yhden kuukauden työmarkkinatukea yhteen laitteeseen. Vaikka saankin asua ilmaiseksi, joudun kuitenkin maksamaan menoni itse työmarkkinatuella. Aikaisemmin minulla oli ikikarenssi, jonka vasta lakimuutos poisti. Tuota ennen elin pelkällä toimeentulotuella, aikana, jolloin sitä haettiin vielä sossusta.
Minun ja isän välit ovat huonot. Minulla on kyllä AMK-tutkinto, mutta päivääkään en ole koulutustasi vastaavaa palkkatyötä tehnyt. Ja, kyllä minulla on ongelmia, ehkä jopa asperger, mutta ei siis virallista diagnoosia. En myöskään ole koskaan seurustellut, sillä isä ei hyväksy sellaista, mutta toisaalta taidan olla lähinnä aseksuaali, enkä ole koskaan ollut kiinnostunut kenestäkään.
Lopuksi vielä, olen kyllä yrittänyt useita kertoja hakea apua. Apua en kuitenkaan ole saanut. Ilmeisesti asun isän kanssa tässä nykyisessä asunnossa niin kauan kuin isänikin eli siihen saakka kun isä joutuu johonkin laitokseen, vanhusten asuntoon tai kunnes aika isästä jättää. En tiedä, minne sitten päädyn. Työttömyydestä minut todennäköisesti pelastaa vain eläkkeelle pääsy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen vasta 37-vuotias, mutta voin ehkä vastata. Olen työtön ja tulona minulla on pelkkä työmarkkinatuki. Noilla tuloilla ei siis vuokria maksella. Joudun siis asumaan yhä isäni kanssa lapsuudenkodissani. Toki tämä on vain yksi syistä. Äiti on kuollut ja nuorempi sisarus muuttanut jo vuosia sitten ja hankkinut oman lapsen ja puolison. Lapsi on siis noiden yhteinen. Isä on vanha ja sairas mies, eikä oikein pärjää. Toki esittää välillä vielä raihnaisempaa kun onkaan. Asunto on hissöttämässä kerrostalossa ylempänä kuin 1.kerros.
Vuosien kuluessa on sattunut kaikenlaista ikävää,joka on jättänyt jälkensä. Asunnossa on mm. ollut tuholaisia, joiden alkuperä jäi epäselväksi ja ongelman hoito oli hidasta ja vaikeaa. Tästä en toivu koskaan. Tapauksen jälkeen ahdistukseni on pahentunut. Olenkin nyt nukkunut jo 2 vuotta sohvalla kun minulla ei ole rahaa uuteen sänkyyn. Toisaalta en uskalla edes mennä omaan huoneeseeni. Se oli pahiten saastunut paikka.
Isällä on kyllä televisio ja vanha tietokone, mutta en saa niitä käyttää. Minulla ei ole älypuhelinta, eikä omaa tietokonetta, mutta olen nyt saanut käyttää sukulaisen vanhaa iPadiä. Haaveilen omasta, mutta enhän nyt voi käyttää lähes kokonaan yhden kuukauden työmarkkinatukea yhteen laitteeseen. Vaikka saankin asua ilmaiseksi, joudun kuitenkin maksamaan menoni itse työmarkkinatuella. Aikaisemmin minulla oli ikikarenssi, jonka vasta lakimuutos poisti. Tuota ennen elin pelkällä toimeentulotuella, aikana, jolloin sitä haettiin vielä sossusta.
Minun ja isän välit ovat huonot. Minulla on kyllä AMK-tutkinto, mutta päivääkään en ole koulutustasi vastaavaa palkkatyötä tehnyt. Ja, kyllä minulla on ongelmia, ehkä jopa asperger, mutta ei siis virallista diagnoosia. En myöskään ole koskaan seurustellut, sillä isä ei hyväksy sellaista, mutta toisaalta taidan olla lähinnä aseksuaali, enkä ole koskaan ollut kiinnostunut kenestäkään.
Lopuksi vielä, olen kyllä yrittänyt useita kertoja hakea apua. Apua en kuitenkaan ole saanut. Ilmeisesti asun isän kanssa tässä nykyisessä asunnossa niin kauan kuin isänikin eli siihen saakka kun isä joutuu johonkin laitokseen, vanhusten asuntoon tai kunnes aika isästä jättää. En tiedä, minne sitten päädyn. Työttömyydestä minut todennäköisesti pelastaa vain eläkkeelle pääsy.
Kuulostaapa tilanteesi hurjalta ja kertakaikkisen masentavalta.
Voimia! Ei kannata elämää vielä hukkaan heittää. Hae itsellesi edelleen apua. Miksi ihmeessä tyytyisit tilanteeseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
etkö ole ollut kuntouttavassa työt. tai muussa tukityöllistämistoimissa? kummallista. sitä kautta voisit puhua ongelmistasi sos. työntekijän kanssa. ota yhteyttä te toimistoon ja pyydä kuntouttavaan. saat sitä kautta apua.
Siinäpä sinulle pohtimista iltojen ratoksi.