Kiitos kun hilasit erityislapsesi ala-asteen kevätjuhlaan

meidän kevätjuhliin oli joku idiootti tuonut vastasyntyneen kiljumaan,siinäpä sitä oli kuuntelemista,en tiedä oliko erkkavauva vai tavis!!

Minua ei kyllä häiritse erityislapsen tai kehitysvammaisen metelöinti, mutta se ottaa päähän kun ns.tavallisten lasten vanhemmat ei saa lapsiaan kuriin tai poistu paikalta vaan lapset kitisevät, valittavat, itkevät ja möykkäävät ja näin häiritsevät toisten juhlaa.

Kyllä maailmaan ääntä mahtuu ja lasten itku ym.on tavallista, itselläkin on lapsia. Mutta täytyy ottaa toiset huomioon ja kunnioittaa esiintyjiä. 

Se on vain fiksua käytöstä

Kyllä minuakin tänään ärsytti. Vanhin lapsistamme oli viimeistä kertaa alakoulussa ja kutoset olivat hyvin paljon esillä. Rehtori jakoi stipendit ja opettajat todistukset ja ruusut. Lapseni ystävineen esitti runon. Myös molemmat muut lapset olivat esityksissä mukana. Sali oli täynnä eikä kaikilla ollut istumapaikkaa. Osan paikoista olivat varanneet nämä pienet sisarukset, jotka kuitenkin juhlan aikana tanssivat, lauloivat ja juoksivat pitkin käytäviä. Minua tämä ei hymyilyttänyt.  Kyse ei tänään ollut näistä pienistä vaan halusin keskittyä omien lasteni kevätjuhlaesityksiin ja stipendien jakoon. Halusin kuvata näitä myös, mutta käytävillä tanssahtavat lapset tekivät tilanteesta vaarallisen, kun pyörivät jaloissa ja mölisivät niin, ettei esityksistä kuulunut mitään työssä olevaa miestäni varten.

Miksi kyse olisi vain sinun lastesi oikeudesta saada osallistua juhlaan? Entä meidän muiden oikeudet? Entä minun lasteni oikeus saada esitykset taltioitua poissaolevaa isää varten?

Juhlassa oli myös vauvoja ja osa näistä huusi kovaa, mutta vauvojen äidit älysivät noin minuutin jälkeen poistua. Sen sijaan näiden laulavien ja juoksevien taaperoiden ja leikki-ikäisten vanhemmat jopa kuvasivat innoissaan omia lapsiaan ymmärtämättä lainkaan, että heidän lastensa spontaanit jutut pilasivat huolella valmistellut esitykset ja niitä katsomaan tulleiden vanhempien kyvyn nauttia esityksistä.

Kyllä niitä pienempiä sisaruksia voi ottaa mukaan esityksiin, mutta tottakai vanhemman pitää varmistaa, ettei se lapsi pilaa muiden huolella valmistettuja esityksiä. Jokaisessa juhlassa on ne juhlitut eivätkä vieraat saa viedä sieltä huomiota näistä pois.

Ja sama pätee kyllä myös niihin erityislapsiin. Erityislapse kohdalla ollaan tietysti ymmärtäväisempiä, mutta jos tämä metelöi niin, ettei vieressä olevat voi kuulla esityksiä, niin silloin tämä erityislapsi ei kuulu yleisön joukkoon. En ottanut lapseni juhlaan mukaan meidän koiranpentuamme, vaikka lapset kovasti sitä kinusivat. Koska olen aikuinen, tajuan, etteivät kaikki nauti haukkuvasta ja pissivästä koirasta, vaikka omat lapseni olisivatkin olleet riemuissaan. Aikuisena ymmärrän, etten voi pilata muiden juhlaa, vaikka siihen jonkinlaisen selityksen keksisinkin.

Oli Turussa? Jos oli, niin taisin itsekkin olla paikalla!

[quote author="Vierailija" time="31.05.2014 klo 14:56"]

Kyllä minuakin tänään ärsytti. Vanhin lapsistamme oli viimeistä kertaa alakoulussa ja kutoset olivat hyvin paljon esillä. Rehtori jakoi stipendit ja opettajat todistukset ja ruusut. Lapseni ystävineen esitti runon. Myös molemmat muut lapset olivat esityksissä mukana. Sali oli täynnä eikä kaikilla ollut istumapaikkaa. Osan paikoista olivat varanneet nämä pienet sisarukset, jotka kuitenkin juhlan aikana tanssivat, lauloivat ja juoksivat pitkin käytäviä. Minua tämä ei hymyilyttänyt.  Kyse ei tänään ollut näistä pienistä vaan halusin keskittyä omien lasteni kevätjuhlaesityksiin ja stipendien jakoon. Halusin kuvata näitä myös, mutta käytävillä tanssahtavat lapset tekivät tilanteesta vaarallisen, kun pyörivät jaloissa ja mölisivät niin, ettei esityksistä kuulunut mitään työssä olevaa miestäni varten.

Miksi kyse olisi vain sinun lastesi oikeudesta saada osallistua juhlaan? Entä meidän muiden oikeudet? Entä minun lasteni oikeus saada esitykset taltioitua poissaolevaa isää varten?

Juhlassa oli myös vauvoja ja osa näistä huusi kovaa, mutta vauvojen äidit älysivät noin minuutin jälkeen poistua. Sen sijaan näiden laulavien ja juoksevien taaperoiden ja leikki-ikäisten vanhemmat jopa kuvasivat innoissaan omia lapsiaan ymmärtämättä lainkaan, että heidän lastensa spontaanit jutut pilasivat huolella valmistellut esitykset ja niitä katsomaan tulleiden vanhempien kyvyn nauttia esityksistä.

Kyllä niitä pienempiä sisaruksia voi ottaa mukaan esityksiin, mutta tottakai vanhemman pitää varmistaa, ettei se lapsi pilaa muiden huolella valmistettuja esityksiä. Jokaisessa juhlassa on ne juhlitut eivätkä vieraat saa viedä sieltä huomiota näistä pois.

Ja sama pätee kyllä myös niihin erityislapsiin. Erityislapse kohdalla ollaan tietysti ymmärtäväisempiä, mutta jos tämä metelöi niin, ettei vieressä olevat voi kuulla esityksiä, niin silloin tämä erityislapsi ei kuulu yleisön joukkoon. En ottanut lapseni juhlaan mukaan meidän koiranpentuamme, vaikka lapset kovasti sitä kinusivat. Koska olen aikuinen, tajuan, etteivät kaikki nauti haukkuvasta ja pissivästä koirasta, vaikka omat lapseni olisivatkin olleet riemuissaan. Aikuisena ymmärrän, etten voi pilata muiden juhlaa, vaikka siihen jonkinlaisen selityksen keksisinkin.

[/quote]

Sama minua harmitti lapseni eskarin kevätjuhlassa. Pienemmät sisarukset juoksenteli, hyppeli ja tanssahteli kun eskarit esiintyivät. Samoin kun lapsille annettiin eskaritodistukset. Mielestäni aika juhlava tilanne kun eskarilaiset nimeltä huudettiin lavalle, tämän pilasi nämä ilakoivat lapset. Miltä tuntui näistä lapsista, jotka harjoitelleet esiintymistä? Se oli heille tärkeä tilaisuus. Ei kukaan vaadi 100% hiljaisuutta, on ihan tavallista, että (pienet) lapset kyllästyy ja pitkästyy, mutta kun meno menee mahdottomaksi, eikä lapsi pysy paikoillaan, on asiallista mennä toisaalle odottamaan ja rauhoittamaan lasta.

Kun esikoisella oli eskarin päättäjäiset, oli kuopus 3v. Nätisti istui paikoillaan, muutaman kerran kysyi milloin tää loppuu. Mutta ei häirinnyt muita ja jos olisi alkanut riehumaan, eikä olisi minua totellut niin tottahan toki oltais menty pois häiritsemästä muuta yleisöä ja esiintyjiä. Silloinkin siellä jotkut lapset juoksenteli ja tosissaan kun eskarit sai todistukset niin lapset möykkäs ja vanhemmat jutteli omiaan. Törkeää! Eikä tässä kukaan niitä lapsia syyllistä vaan heidän vanhempiaan, jotka ei osaa ottaa muita huomioon

[quote author="Vierailija" time="31.05.2014 klo 12:50"]

En kuullut koko ohjelmasta mitään kun pentusi kiljui, mölisi ja ähki koko tunnin.Tuskin sait sinäkään juhlasta mitään iloa kun tunnin yritit pitää lasta hallinnassa syliisi puristaen. 

Eiköhän se olisi ihan kaikille paras että lapsen kykyjen mukaan osallistuttaisiin.... ei tainnut olla lapsellekaan mikään nautinto. 

Kiitos kun sain avautua...

[/quote]

Ota ensi kerralla se vaikkutöttörö pois korvasta niin kuulet paremmin. Voit toisaalta myös jättäytyä pois geimeistä, sillä kyttäät vain asioita, joista saisit syyn valittaa.

Minä olin tänään kehitysvammaisten koulun kevätkirkossa. Ääntä oli paljon, mutta ei haitannut. Nämä meidän tilaisuudet ovat parhaita.

Kiva erityislapsen äitinä tällaista lukea. Me ei saada mennä mihinkään, me ei saada harrastaa mitään, koska muut häiriintyy. Me ei saada juhlia, koska toiset häiriintyy. Me ei saada mennä elokuviin, konserttiin, teatteriin, koska toiset häiriintyy. Sama koskee ravintoloita, kahviloita etc. Lentokoneeseen ei ole asiaa, eikä junaan, ei laivaan eikä bussiin, koska aina on joka paikassa joku, joka häiriintyy. Maailma on häiriintyviä ihmisiä täynnä.

En ole AP mutta kauhean tekopyhää puhetta täällä kyllä on. olen ollut vastaavanlaisessa tilanteessa ja kaksi tuntia vammaisen tauotonta mölinää vieressä käy todellakin hermoille. Se ei tarkoita sitä että vammaisia jotenkin syrjittäisiin tai vihattaisiin, jos toivotaan että vammaa sopeutetaan ympäristöön. Vammaisen itsensä takia ja samalla otetaan muutkin huomioon.

Juhlissa ollaan hiljaa ja keskitytään siihen mitä varten jotkut ovat vaivaa nähden harjoitelleet.

Mölisijät pysykööt poissa.

Itse olin aamulla kevätjuhlassa jossa vauva alkoi pitää meteliä, äiti vei hänet joksikin aikaa vaipanvaihtoon tms ja tulivat kohta tyytyväisen lapsen kanssa takaisin. Muutama sata ihmistä kiitti mielessään fiksua äitiä.

Se jonka 2v...eli lapseni ei juossut muiden jaloissa vaan pysyi omalla alueellaan eli tanssi ja lauloi ja nauroi ja nautti esityksestä yhdessä paikassa. Huhuilu olivat hentoisia tytön ääniä jotka eivät kuuluneet kuin ihan lähiriveihin eli yhden rivin eteenpäin ja yhden taakse ja ne huhuilu olivat kestoltaan sen 2sek. Jos olisin mennyt kieltämään tytön pienet tanssit ja laulut niin sktten vaihtoehto tälle olisi ollut iso huuto ja olisin joutunut kantamaan tytön ulos kymmenien istuvien ihmisten jalkojen yli. En mene eturiviin jos on pieni mukana...

No meillä ei sukulainen tuonut erityislastaan edes siskonsa lakkiaisiin, koska ei ollut varmaa, kestääkö sitä ihmispaljoutta, eikä ne välttämättä ko. lapselle edes mitään anna. 

Itse olen erityislapsen äiti ja täytyy sanoa, että kun kerran olin kirkkokonsertissa, missä kehitysvammainen puhui ihan koko ajan, kyllä se häiritsi, vaikka hän vain puhui. Häiritsee sekin, jos joku taviskin puhuu ja sitäkin on nähty. Siitä vain saa sanoa ääneen, jos "tavis" puhuu. Kyllä se nyt pitää ymmärtää, että jos joku huutaa koko ajan, esitys on mennyt pilalle, oli huutaja erityisihminen tai ei. Kyllä, minä pysyin pois kaikenlaisista juhlista oman erityislapseni kanssa niin kauan, kunnes tiesin, että hän osaa jo käyttäytyä. Elämä on. 

[quote author="Vierailija" time="31.05.2014 klo 16:13"]

Se jonka 2v...eli lapseni ei juossut muiden jaloissa vaan pysyi omalla alueellaan eli tanssi ja lauloi ja nauroi ja nautti esityksestä yhdessä paikassa. Huhuilu olivat hentoisia tytön ääniä jotka eivät kuuluneet kuin ihan lähiriveihin eli yhden rivin eteenpäin ja yhden taakse ja ne huhuilu olivat kestoltaan sen 2sek. Jos olisin mennyt kieltämään tytön pienet tanssit ja laulut niin sktten vaihtoehto tälle olisi ollut iso huuto ja olisin joutunut kantamaan tytön ulos kymmenien istuvien ihmisten jalkojen yli. En mene eturiviin jos on pieni mukana...

[/quote]

Hmm... Entäs kun se kullannuppu on 5-vuotias ja edelleen haluaa olla "showstopper" ja on aina tottunut siihen, että saa olla sitä. Jos jo 2-vuotiaana tietynlaisen toiminnan kieltäminen aiheuttaa kauhean huudon ja luonnollisesti sen seurauksena tilasta poistamisen?

Nää on tietenkin myös aina vähän tilannekohtaisia ja myös omakohtaisia juttuja. En yhtään epäile, etteikö tää 2-vuotias tuossa tilanteessa ollut hellyttävä ja hymyjä huulille nostattava. Sitten mulla on taas omakohtaisia kokemuksia näistä suloisista tanssivista ja laulavista 2-vuotiaista, joille esiintyminen on aina sallittu mm. muskarin kevätjuhlissa sekä voimistelunäytöksissä, joissa iloisesti kirmaavat keskelle esityksiä tanssimaan ja vanhemmat vaan ihailee ja ottaa videota, että voi meidän Minttua, kun se niin tykkää esiintyä ja valmentaja juoksee matolle poistamaan 2-vuotiaan volttien tai vanteiden edestä. Tai tilanne kun huolella harjoitelleet muskarilaiset sekoilee sanoissaan, kun suloinen 2-vuotias pitää omaa showta heidän edessään.