Erilaiset rytmit puolison kanssa

Mieheni tarvitsee 6 tuntia unta, minä 9 tuntia, jopa 10 tuntia

Minä siis nukun 21- 28 tuntia enemmän viikossa kuin hän.

Siihen on vain sopeuduttu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aikuisen ihmisen täytyy päästä kahdeksalta nukkumaan? Eikä tarvi aamuyöstä herätä töihin. Kuulostaa hassulta :D. Kyllä se on kaikkien mielestä tavallisempaa ja kyllä, normaalimpaa, viettää aikaa miehen kanssa tai nähdä ystäviä, käydä leffassa, katsoa sarjoja tai vaikka perus puoliyhdeksän uutiset, käydä kaupungilla tai missä vaan, tai jos et missään näistä käy niin vaikka soitella/viesteillä kavereille kahdeksalta illalla kuin kuudelta aamulla. Onko tää provo? Mitähän ajattelit että miten vietätte miehesi kanssa yhteistä aikaa aamuvarhaisella? Keskustelette romanttisesti viinilasin äärellä?

Mietin myös, koska teillä ei ole lapsia, niin eikö aloittajalla ole mitään muuta tekemistä illalla? Kuin nukkua.

Tosiaan tavata ystäviä, mennä kävelylle, katsoa joku sarja telkkarista, mennä vaikka oluelle? Ylipäätään sosiaalinen elämä.

Jotenkin kyllä nyt tuntuu, että aloittaja on täysin jumittunut siihen "rytmiinsä". Mites lomilla, menetkö silloinkin nukkumaan jo kasilta?

Samoin sanon, että se aamulla vietetty yhteinen aika on ihan eri asia kuin illalla. Varsinkin jos nyt ajatellaan, että aloittaja sanoo, että voisi joskus valvoa, mutta hänestä ei ole mitään iloa. Saman voin sanoa iltavirkkuna. Jos mies kiskoisi minut aamulla kuudelta ylös vapaapäivänä ja sanoisi, että nyt vietetään parisuhde aikaa, niin turha toivo. Minua nukuttaisi ankarasti, silmät lupsuisi ja aivot sumussa, lisäksi ärtymys, ellei suuri v... s.

Illalla on juuri yhdessä kiva istua sohvalla, katsoa telkkua, jutella rauhassa, juoda vaikka viiniä, poltella kynttilöitä. Tai mennä jonnekin joko kaksistaan tai kaverien kanssa. Varsinkin kun olette vapaita ilman lapsenhoitopulmia.

Kaikki tämä jäänyt pois jos toinen menee nukkumaan aikaisin jatkuvasti. Parisuhde kyllä kärsii, ainakin sen toisen mielestä.

Nämä aamuvirkut ovat kyllä aika puusilmiä jos ovat parisuhteessa ja väittävät että ei se mitään jos nukun, kyllähän mies voi yksinkin olla.

Voipi olla, että nämä miehet tai naiset löytävät jossain vaiheessa sellaisen kumppanin joka ei nuku alkuillasta.

Kuinka voi olla, että noin moni tylsä ihminen on saanutkin miehen. Tai naisen. Ja kumppanit kiltisti siihen viereen ovat jääneet, ainakin toistaiseksi.

Minua kyllä ärsyttäisi jos mies joka ilta valitsisi sen nukkumisen minun seurani sijaan.

Vuoroin joustetaan parisuhteessa milloin missäkin, täytyy ajatella asioita myös sen toisen näkökulmasta.

Tämä vastaus on aivan täynnä ristiriitaisuuksia.

Kyllä minuakin aamuvirkkuna ärsyttää, kun mies valitsee nukkumisen minun sijaani. Aamulla on niin ihanaa juoda rauhassa kahvia, poltella kynttilöitä, lukea lehteä ja jutella luetusta, katsoa sarjoja tai leffoja. Aamulla voi myös harrastaa villiä seksiä. Vastaavasti illalla nukahdan kesken leffan tai pahimmillaan kesken (lahna)seksin. Kyllä se suorastaan vi**taa jos joku yrittää pakolla pitää hereillä 21 jälkeen.

Puhuit kauniisti ja kumppaniasi kunnioittaen 😁 "lahnaseksistä" illalla. Miten ajattelet sitten sen seksin olevan "villiä aamuseksiä"?

Saman ihmisen kanssa? Eri asia jos aamulla siinä on joku muu, mutta epäilen, että olisi.

Itse olet erittäin ristiriitainen ettei mitään järkeä.

Olet sentyylinen mies, että naisena en antaisi sinulle edes sitä lahnaseksiä, en aamulla, päivällä enkä illalla.

Jos olisin vaimosi ihan rukoilisin, että menisit nukkumaan jo paljon aiemmin kuin klo 21.00.

No kyllähän minä itse tiedän, että jos illalla olen niin väsynyt, että jopa nukahdan kesken seksin, niin kyllä minä silloin melkoinen lahna olen. Vastaavasti aamulla olen virkeä ja halukas. Ja nainen siis.

Te. Se joku edellinen

Tuo klo 20 on kyllä todella aikasta mennä nukkumaan ellei tarvitse herätä 3-4 aikaan aamuyöstä. 

Minulla vain vahvistuu käsitys, että aamuvirkut ovat tiukkapipoisia, joustamattomia, heidän elämänsä menee sekaisin jos eivät pääse nousemaan aamulla aikaisin ja nukkumaan illalla aikaisin, hokevat "aika menee hukkaan nukkumalla", ovat suorittaja ja eivät piittaa elämän pienistä iloista ja sitäkautta eivät välitä antaa niitä pieniä iloja kumppanilleenkaan.

Muussa mielessä kuin siinä muodossa ja sinä ajankohtana kuin se heille sopii ja vain siinä määrin kuin se on itselleen riittävää.

Ovat aika kalseita ja yksioikoisia ihmisiä.

Mietin kun aloittaja kertoi jossain kohtaa, että menevät saunaan kuudelta ja sitten vielä syödään ja sänkyyn hän menee klo 20.00.

Aika tiukkaa aikataulua pitää mennä. Saunassa menee jos nauttii rauhassa ainakin tunti. Sitten jälkijäähdyttely ja kuvailu rauhassa. Ehkä hiusten kuivaus. Sitten se ruokailu, hop hop.

Ei tunnu kovin rennolta meiningiltä, aika haipakkaa pitää toimia kello kädessä kun jo aloittajaa sänky kutsuu.

Se siitä parisuhdeajasta. Mies voisi haluta hieman rennompaa tyyliä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse koen että Ap voisi harkita oman asenteen muutosta. Itse teen kahta työtä, ja silti löydän aikaan iltaisin miehelleni, joka elää myöhempää rytmiä kuin minä. Herään 5.50. Aloitan työt 6. Jos menen toimistolle, herään 5. Lopetan työt 14-15 ja menen toisiin töihin 15-16. Pääsen yleensä 22 tai 21. Tulen kotiin 22.-22.30. Tehdään iltapalaa, jutellaan ja mennään katsomaan pari jaksoa yhteistä sarjaa. Nukahdan siinä 00. Viikonloppuisin sitten vietetään enemmän aikaa yhdessä päivisin ja nukutaan myös pidempään.

Mitä ihmettä? En löydä aikaa miehelleni vai mitä höpötät? Miksi en voi viettää miehen kanssa aikaa päivällä? Töiden jälkeenkin on tuntitolkulla aikaa, viikonloppuisin ja lomilla vielä enemmän! Mikä ihmeen kiveen kaivettu sääntö on, että sitä pitää iltaisinkin vielä kaiken lisäksi hengailla? Sama kuin itse vaatisin herämään kanssani aikaisin, koska minusta vain olisi niiiiin kivaa viettää aikaa yhdessä nimenomaan aamuisin. Vaan enpä vaadi.

Ap

Aloittaja, olet todella ehdoton ja näet asiat vain omasta näkökulmastasi. Joko tahallaan tai tahattomasti. Olet jotenkin juuttunut tuohon nukkumiseen, ihan kuin et pystyisi elämään ilman tätä kaavaa. Oletko muutenkin kovin kaavoihin kangistunu?

Et yhtään ymmärrä mitä täällä jotkut yrittävät sinulle sanoa.

Ihan oman parisuhteesi kannalta kannattaisi yrittää ymmärtää, että sitä puuttuvaa ilta-aikaa ei ehkä MIEHESI mielestä korvaa nämä mainitsemasi muut ajat. Olette kaksi eri persoonaa.

Kysymys voi olla myös siitä, että miestäsi ihan yksinkertaisesti tympäisee ja kyllästyttää kun ilta illan perään vain nukut klo 20.00 alkaen. Tai ainakin menet silloin nukkumaan

Eikö teillä käy koskaan illalla (n. Klo 20.00) kukaan kylässä tai tule käymään ja sattumalta piipahtamaan?

Miten edes pystytte elämään niin jämähtäneesti, että tuo rytmi sinulle onnistuu. Oletettavasti kuitenkin aika nuoret ihmiset.

Miehenäsi olisin kurkkua myöten kyllästynyt.

Minkäs minä sille mahdan jos miehelle ei riitä. Ei minun pitäisi joustaa omista nukkumaanmeno ajoistani päivittäin hänen vuokseen, eihän hänkään joustaisi minun vuokseni jos alkaisin vaatimaan elämään minun rytmiini, että minulle ei päivällä vietetty aika korvaa yhteisiä rauhallisia aamuja.

Ja ei todellakaan tule ketään Kahdeksalta illalla yhtäkkiä käymään, mitä h*lvettiä. Kaikki ovat omissa iltapuuhissaan siihen aikaan.

Tuohon aikaan kyläillään jos on etukäteen sovittu jotain spesiaalia.

Ei mies erotakaan halua kuulemma, eikä meillä joka päivä asiasta vääntöä ole.

Mies on nyt ollut hereillä 7h. Minä 13h. Jos mun pitäis nyt sinnitellä puoleen yöhön, olisin hereillä 18h! Hän 12h. Mutta ei, tylsä p*ska akka kun ei voi melkein vuorokautta olla hereillä miehen takia :'D

Just saunasta tulin ja ramaisee jo aivan vietävästi.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Juuri tänäänkin klo 12 - 15 (ollaan lomalla molemmat tämä viikko vielä) oltiin miehen kanssa lenkillä, kannettiin puita saunalle iltaa varten ja söimme (tein ruokaa jo aamupäivällä valmiiksi). Mies lähti tunti sitten käymään asioilla. Kuudelta mennään saunaan, syödään ja mitä nyt tehdäänkin. Ja minä olen kohtuuton kun olen menossa luultavasti tänäänkin kahdeksan yhdeksän aikaan sänkyyn. Suurinosa valveilla oloajasta miehen kanssa menee puuhastellessa, monesti levätään päivälläkin sängyllä makoillen halien yms. En vain tajua, miksi se ei riitä.

Ap

Lainaan tässä erästä erittäin fiksua kommenttia:

"Minäkin tarvitsen paljon omaa aikaa, mutta ellen koskaan pääsisi köllöttelemään miehen kainaloon nukkumaan mennessä tai ei koskaan voitaisi heräillä hissuksiin kaikessa rauhassa, pötkötellen unenpöpperössä toisissamme kiinni, niin aika vaikea mun olisi nähdä suhteella tulevaisuutta. Tulisi varmaan sellainen olo, että oltaisiin enempi kämppiksiä. Koen että siinä yhdessä nukahtamisessa ja pitkissä, raukeissa viikonloppuaamuissa peiton alla lämpimässä on jotakin sellaista erityistä läheisyyttä, jota voisi olla vaikea saavuttaa päiväaikaan vaikka seksiä voisikin harrastaa mihin kellonaikaan tahansa. "

Tämä on varmasti miehesikin ajatus. Kuten todella, todella monen etenkin aamu-unisen. Tässä keskustelussa on tullut huomattua, että aamuvirkut mieluiten touhuavat yksinään, eivätkä niinkään välitä viettää aikaa puolisonsa vieressä nukkumaan mennessä/herätessä. Monen mielestä se taas on parasta parisuhteessa. Se on se, joka mielestäni tekee eron kaveruuden ja parisuhteen välille. Seksin lisäksi tietysti, mutta jopa se käy kavereiden välillä.

Vierailija kirjoitti:

Minulla vain vahvistuu käsitys, että aamuvirkut ovat tiukkapipoisia, joustamattomia, heidän elämänsä menee sekaisin jos eivät pääse nousemaan aamulla aikaisin ja nukkumaan illalla aikaisin, hokevat "aika menee hukkaan nukkumalla", ovat suorittaja ja eivät piittaa elämän pienistä iloista ja sitäkautta eivät välitä antaa niitä pieniä iloja kumppanilleenkaan.

Muussa mielessä kuin siinä muodossa ja sinä ajankohtana kuin se heille sopii ja vain siinä määrin kuin se on itselleen riittävää.

Ovat aika kalseita ja yksioikoisia ihmisiä.

Mietin kun aloittaja kertoi jossain kohtaa, että menevät saunaan kuudelta ja sitten vielä syödään ja sänkyyn hän menee klo 20.00.

Aika tiukkaa aikataulua pitää mennä. Saunassa menee jos nauttii rauhassa ainakin tunti. Sitten jälkijäähdyttely ja kuvailu rauhassa. Ehkä hiusten kuivaus. Sitten se ruokailu, hop hop.

Ei tunnu kovin rennolta meiningiltä, aika haipakkaa pitää toimia kello kädessä kun jo aloittajaa sänky kutsuu.

Se siitä parisuhdeajasta. Mies voisi haluta hieman rennompaa tyyliä.

Just. Ja tässäkin tämä aamuvirkku oli vaatimassa miestä muuttamaan rytmiään eikä toisinpäin. Eikun... :)

En minä istu lauteilla kuin 10 minuuttia korkeintaan, en tykkää kuumasta.

Ap

Meillä mies on aamuvirkku ja itse olen iltavirkku. Tosin mies pärjää lyhyilläkin yöunilla kun taas itse tarvitsen n. 10h unta yössä.

Lomilla ja viikonloppuisin  mies herää lapsen kanssa 8 aikoihin ja  itse taas nukun johonkin 11 asti. Molemmat kyllä tykätään valvoa yli puolenyön, eli viikonloppuiltoina saadaan kyllä yhteistä aikaa reilusti kun lapsi on nukkumassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juuri tänäänkin klo 12 - 15 (ollaan lomalla molemmat tämä viikko vielä) oltiin miehen kanssa lenkillä, kannettiin puita saunalle iltaa varten ja söimme (tein ruokaa jo aamupäivällä valmiiksi). Mies lähti tunti sitten käymään asioilla. Kuudelta mennään saunaan, syödään ja mitä nyt tehdäänkin. Ja minä olen kohtuuton kun olen menossa luultavasti tänäänkin kahdeksan yhdeksän aikaan sänkyyn. Suurinosa valveilla oloajasta miehen kanssa menee puuhastellessa, monesti levätään päivälläkin sängyllä makoillen halien yms. En vain tajua, miksi se ei riitä.

Ap

Lainaan tässä erästä erittäin fiksua kommenttia:

"Minäkin tarvitsen paljon omaa aikaa, mutta ellen koskaan pääsisi köllöttelemään miehen kainaloon nukkumaan mennessä tai ei koskaan voitaisi heräillä hissuksiin kaikessa rauhassa, pötkötellen unenpöpperössä toisissamme kiinni, niin aika vaikea mun olisi nähdä suhteella tulevaisuutta. Tulisi varmaan sellainen olo, että oltaisiin enempi kämppiksiä. Koen että siinä yhdessä nukahtamisessa ja pitkissä, raukeissa viikonloppuaamuissa peiton alla lämpimässä on jotakin sellaista erityistä läheisyyttä, jota voisi olla vaikea saavuttaa päiväaikaan vaikka seksiä voisikin harrastaa mihin kellonaikaan tahansa. "

Tämä on varmasti miehesikin ajatus. Kuten todella, todella monen etenkin aamu-unisen. Tässä keskustelussa on tullut huomattua, että aamuvirkut mieluiten touhuavat yksinään, eivätkä niinkään välitä viettää aikaa puolisonsa vieressä nukkumaan mennessä/herätessä. Monen mielestä se taas on parasta parisuhteessa. Se on se, joka mielestäni tekee eron kaveruuden ja parisuhteen välille. Seksin lisäksi tietysti, mutta jopa se käy kavereiden välillä.

Tämähän se kyllä voisi olla. Jos haluaisi herättyään pötkötellä kanssani. No mun on noustava kyllä lähes heti herättyäni ylös, mulla alkaa ikään kuin kylmänhiki valua ja inhottamaan jos jään aamulla sänkyyn pitkäksi aikaa. Illalla voin paremminkin pötkötellä peiton alla. Miksihän se mies ei voisi tulla mun viereen illalla pötköttää? Nousis sitten ylös kun minä nukahdan, jos ei itsellä uni tule. Pitääpä tätä kysyä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja tuo muutaman tunnin ero on muka ongelma? Kokeilepa, ap, joskus elää perheessä, jossa molemmat tekee vuototyötä ja vielä niin, että vuorot ei yleensä osuu kohdilleen.

Vastaan nyt sinulle ja jospa te muutkin, jotka kysyvät mikä ongelma lukevat tämän:

Aloituksessa jo kerroin, että minulle asia ei ole ongelma vaan miehelle. Hän vaatii minua muuttamaan rytmini, mutta ei olisi valmis muuttamaan itse. En keksi mitään syytä, miksi juuri minun pitäisi muuttaa rytmiäni. Minusta kun se saisi muuttaa, jolle asia on ongelma. Jos haluaa herätä kanssani samaan aikaan ja mennä nukkumaan samaan aikaan, niin ei muutakun alkaa menemään nukkumaan kanssani samaan aikaan, eikös? Jos ei kelpaa minun rytmini niin eläkööt omaansa, en minä ole vaatinut sitä muuttamaan.

Ap

Eli miehesi haluaisi viettää aikaa kanssasi, mutta sinä et. Kyllä minustakin ihan parasta on köllötellä toisen vieressä sängyssä ja tietysti harrastaa seksiä. On ihanaa vain kölliä, hipsutella ja jutella. Jos toinen ei ikinä ole samaan aikaan hereillä siinä sängyssä, niin kaikki sellainen jää pois. Siksi minä aamu-unisena en enää ikinä, ikinä ala suhteeseen aamuvirkun kanssa, koska se ei vain toimi. Mikäs siinä, jos ei kiinnosta sen toisen vieressä olla, vaan mieluummin touhuilee yksinään, mutta usein sitä yhteistä aikaa on ainoastaan aamut ja illat.

N33

No kerro sinä nyt, miksi se mies ei voi alkaa heräämään aikaisin ja mennä nukkumaan aikaisin? Kerro myös, missä välissä ap sanoi ettei yhteinen aika kiinnosta?

Niin, että toisen pitäisi pilata elämänlaatunsa toisen takia? Juuri tämän takia aamu- ja iltavirkut eivät sovi yhteen, jos haluavat sitä yhteistä sänkyaikaa. Aamu-unisella koko päivä on pilalla, jos joutuu heräämään aikaisin. Aamu-uniset eivät myöskään pysty nukkumaan iltakahdeksalta (kuka aikuinen ihminen muka pystyy? Johan siinä menee monta tuntia hukkaan). Siksi, jos haluaa viettää yhdessä aikaa illalla ja aamulla, niin erilaiset rytmit ei vain toimi. Ei kummankaan pidä muuttaa omaa luontaista rytmiään toisen vuoksi, koska uni on äärimmäisen tärkeää.

Eli olet kuin oletkin aloittajan kanssa samaa mieltä? Hänhän on juurikin toitottanut sitä, että ei pitäisi kummankaan joutua rytmiään muuttamaan.

Tottakai olen siinä samaa mieltä. Ja silloin se on tuhoon tuomittu suhde, jos haluaa yhteistä aikaa, mutta eletään täysin eri rytmissä. Jos aamuvirkku haluaa heti hypätä ylös touhuamaan ja toinen haluaisi jatkaa vielä löhöilyä ja viettää aikaa siinä vierekkäin ja vaikka harrastaa seksiä, niin mitä siitä tulee, kun toinen karkaa sängystä aina aikaisin tai on ollut jo monta tuntia nukkumassa, kun toista vasta alkaa vähän väsyttää?

Jos siis molemmat tykkää viettää aikaa lähinnä erikseen niin toimiihan se silloin, mutta jos tykkää läheisyydestä aamuisin, niin eipä silloin voi aamuvirkkua vierelleen toivoa.

Sitä seksiäkö ei voi harrastaa klo 7, kun molemmat heräävät virkistyneenä? Ja sinä tuomitsee turhaksi aamulla vietetyn ajan? Miksi? Illalla riekkuminenko on tärkeää. Entäs jos menisikin vuoteeseen hilpailemaan sitä puolisoa?

Ei kukaan normaali ihminen herää virkistyneenä tuohon aikaan aamusta. Aamuvirkut on joku käsittämätön luonnonoikku.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja tuo muutaman tunnin ero on muka ongelma? Kokeilepa, ap, joskus elää perheessä, jossa molemmat tekee vuototyötä ja vielä niin, että vuorot ei yleensä osuu kohdilleen.

Vastaan nyt sinulle ja jospa te muutkin, jotka kysyvät mikä ongelma lukevat tämän:

Aloituksessa jo kerroin, että minulle asia ei ole ongelma vaan miehelle. Hän vaatii minua muuttamaan rytmini, mutta ei olisi valmis muuttamaan itse. En keksi mitään syytä, miksi juuri minun pitäisi muuttaa rytmiäni. Minusta kun se saisi muuttaa, jolle asia on ongelma. Jos haluaa herätä kanssani samaan aikaan ja mennä nukkumaan samaan aikaan, niin ei muutakun alkaa menemään nukkumaan kanssani samaan aikaan, eikös? Jos ei kelpaa minun rytmini niin eläkööt omaansa, en minä ole vaatinut sitä muuttamaan.

Ap

Eli miehesi haluaisi viettää aikaa kanssasi, mutta sinä et. Kyllä minustakin ihan parasta on köllötellä toisen vieressä sängyssä ja tietysti harrastaa seksiä. On ihanaa vain kölliä, hipsutella ja jutella. Jos toinen ei ikinä ole samaan aikaan hereillä siinä sängyssä, niin kaikki sellainen jää pois. Siksi minä aamu-unisena en enää ikinä, ikinä ala suhteeseen aamuvirkun kanssa, koska se ei vain toimi. Mikäs siinä, jos ei kiinnosta sen toisen vieressä olla, vaan mieluummin touhuilee yksinään, mutta usein sitä yhteistä aikaa on ainoastaan aamut ja illat.

N33

No kerro sinä nyt, miksi se mies ei voi alkaa heräämään aikaisin ja mennä nukkumaan aikaisin? Kerro myös, missä välissä ap sanoi ettei yhteinen aika kiinnosta?

Niin, että toisen pitäisi pilata elämänlaatunsa toisen takia? Juuri tämän takia aamu- ja iltavirkut eivät sovi yhteen, jos haluavat sitä yhteistä sänkyaikaa. Aamu-unisella koko päivä on pilalla, jos joutuu heräämään aikaisin. Aamu-uniset eivät myöskään pysty nukkumaan iltakahdeksalta (kuka aikuinen ihminen muka pystyy? Johan siinä menee monta tuntia hukkaan). Siksi, jos haluaa viettää yhdessä aikaa illalla ja aamulla, niin erilaiset rytmit ei vain toimi. Ei kummankaan pidä muuttaa omaa luontaista rytmiään toisen vuoksi, koska uni on äärimmäisen tärkeää.

Eli olet kuin oletkin aloittajan kanssa samaa mieltä? Hänhän on juurikin toitottanut sitä, että ei pitäisi kummankaan joutua rytmiään muuttamaan.

Tottakai olen siinä samaa mieltä. Ja silloin se on tuhoon tuomittu suhde, jos haluaa yhteistä aikaa, mutta eletään täysin eri rytmissä. Jos aamuvirkku haluaa heti hypätä ylös touhuamaan ja toinen haluaisi jatkaa vielä löhöilyä ja viettää aikaa siinä vierekkäin ja vaikka harrastaa seksiä, niin mitä siitä tulee, kun toinen karkaa sängystä aina aikaisin tai on ollut jo monta tuntia nukkumassa, kun toista vasta alkaa vähän väsyttää?

Jos siis molemmat tykkää viettää aikaa lähinnä erikseen niin toimiihan se silloin, mutta jos tykkää läheisyydestä aamuisin, niin eipä silloin voi aamuvirkkua vierelleen toivoa.

Sitä seksiäkö ei voi harrastaa klo 7, kun molemmat heräävät virkistyneenä? Ja sinä tuomitsee turhaksi aamulla vietetyn ajan? Miksi? Illalla riekkuminenko on tärkeää. Entäs jos menisikin vuoteeseen hilpailemaan sitä puolisoa?

Ei kukaan normaali ihminen herää virkistyneenä tuohon aikaan aamusta. Aamuvirkut on joku käsittämätön luonnonoikku.

Minä herään kuudelta täysin virkeänä vaikka menen nukkumaan klo 23 tai jopa myöhemmin. Herään aina tuohon aikaan oli arki, viikonloppu tai loma. Joku ihmeellinen sisäinen kello herättää. 

Minä kait oon nyt jo nukkumaan menossa. Aamulla pitäisi herätä vasta kasilta, mutta herään viiden, kuuden maissa. Minä tykkään aikaisista aamuista enkä näe syytä valvoa jos väsyttää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua häiritsisi ehkä eniten, että nukutaan 10-11 tuntia päivässä. Tuossahan menee koko elämä nukkumiseen. 

Jos menen sänkyyn kahdeksalta, en minä nukahda kahdeksalta. Nukahdan varmasti kuitenkin ennen yhdeksää, sama jos menen ysiltä sänkyyn niin ennen kymppiä. 8 - 10h nukun siis suunnilleen.

Ap

Niin ja kun sanon heräävän kuuden seiskan aikaan, niin ei se tasalta tapahdu, yleensä vaille jompaakumpaa (esim 5.45, 6.58 tai 6.40 tmv).

Ap

Ai jaa, minä kun luulin, että aina tasalta nukahdat;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua häiritsisi ehkä eniten, että nukutaan 10-11 tuntia päivässä. Tuossahan menee koko elämä nukkumiseen. 

Jos menen sänkyyn kahdeksalta, en minä nukahda kahdeksalta. Nukahdan varmasti kuitenkin ennen yhdeksää, sama jos menen ysiltä sänkyyn niin ennen kymppiä. 8 - 10h nukun siis suunnilleen.

Ap

Niin ja kun sanon heräävän kuuden seiskan aikaan, niin ei se tasalta tapahdu, yleensä vaille jompaakumpaa (esim 5.45, 6.58 tai 6.40 tmv).

Ap

Ai jaa, minä kun luulin, että aina tasalta nukahdat;)

ja heräät.

Ei oo olemassa mitään normaalia unirytmiä. Ite oon aina ollut illan virkku ja suorastaan vituttaa herätä aikaisin aamulla. Töihin on pakko herätä ja sillon kun lapset oli vielä pieniä.

Mutta yhtä helvettiä se oli. Pakosti herätä keittämään puuroa klo 6 aamulla. Vitutti. Päivät tuntu kestävän ikuisesti , kun en kuitenkaan saanut inta,kun aikaisintaan klo 23.

Luontaisesti tarviin n.10 tuntia unta,jotta olen virkeä koko päivän. Joskus vapaapäivinä voin helposti nukkua 11 tuntia. Meen nukumaan vapaalla tossa 01-02 välillä. Jos joudun väkisin herää aikasin,niin oon koko päivän ihan pihalla ja ärsyyntynyt. Onneks on isot lapset,eikä tarvii mun läsnäoloa siihe,että saa kaapista aamupalaa

Vierailija kirjoitti:

humppari slumppari.....

Slumppari

eikö tuota jo ennen vihille menoa tiedä jos toinen on aamuihminen ja toinen ilta....pidemmän päälle ei toimi.

Olen aamuihminen ja en voisi sietää että joku makaa puolillepäivin ja kukkuu yöt ylhäällä. Eihän siinä ole yhteistä aikaa lainkaan.

Herään ennen puolta kahdeksaa. Avopuolisoni heräisi varmaan muuten myöhempään ja jatkaa vielä unia. Sitten tulen töistä ennen viittä tai joskus myöhemmin ja vietämme yleensä iltaa yhdessä. Kummallakin voi olla omia harrastuksia tunnin, pari, jos olemme kotona. Sitten menen nukkumaan hieman aikaisemmin kuin puoliso, joka tulee kun kerkeää. Ei ongelmaa.

Etätyöaikana herää yleensä kiltisti aamupalalle, jos olen välillä kotona.

Etkö voi pyytää puolisoa tekemään jotain ennen kahdeksaa?

Eukko laiska,kun ei päällä ollessa kehtaa kunnolla nylkyttää..Laiskasti vaan...itse tikkaan nii notta liiteri natisee!

Vierailija kirjoitti:

Etkö kysynyt samaa asiaa jo viime viikolla?

Meilläkin on erilaiset rytmit, ei tosin sentään noin pahasti. En itsekään voisi kuvitella meneväni sänkyyn iltakahdeksalta, meillä syödään päivällinenkin vasta puoli yhdeksän aikoihin! Mutta mies valvoo pitempään ja nukkuu pitempään. Kumpikaan ei kaipaa toista pitelemään itseään kädestä silloin, kun on omaa aikaa. Ja mikä tärkeintä: tämä kävi hyvin selväksi jo seurusteluvuosina. Tiesimme, mihin lähdimme.

Miksi te ette jo silloin huomanneet, että homma ei oikein toimi?

Olen eri mutta itseni kohdalla rytmi muuttui vasta myöhemmin. Olen aina ollut illan torkku aamuvirkku, mutta nyt viiskymppisenä alan tosi nopeasti sammua ysin jälkeen ja olen valveilla puoli kuusi aamulla. En oikein saa tätä muutettua millään (enkä halua koska ei haittaa). Mieheni ei onneksi ole mikään yökukkuja, mutta valvoo aina myöhempään.