Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko täällä muita jotka ei halua omistaa mitään?
27.12.2020 |
Onko täällä muita jotka ei halua sitoutua mihinkään, vaan antaa elämän kuljettaa minne kuljettaa?
Olen 40-vuotias kolmen lapsen äiti. Vaihdan työpaikkaa parin kolmen vuoden välein, joskus useamminkin jos en viihdy. Asutaan vuokralla ja vaihdetaan asuntoa ja paikkakuntaa/maata tasaisin väliajoin. Viisi vuotta taitaa olla pisin aika samassa asunnossa. Muuttaessa annan/myyn hankalasti raahattavat tavarat pois ja haen tarvittavat tavarat uudessa paikassa kirppareilta. Ainostaan vaatteet ja lasten tavarat kulkee mukana. En haali mitään nurkkiin, enkä kiinny tavaroihin. Ahdistun jos joudun käyttämään aikaa, vaivaa ja rahaa tavaran säilytykseen. Kyllästyn ja tulen levottomaksi ajatuksesta että pitäisi jäädä pysyvästi jonnekin. En suunnitellut tällaista elämää, mutta huomasin että tällaiseksi se on mennyt. Olen saanut lapseni myös ilman parisuhdetta. Lapset näkevät isäänsä silloin tällöin kun isä tulee pidemmäksi aikaa käymään luonamme. Lapset tykkäävät reissata ja kyselevät että milloin lähdetään uuteen seikkailuun. On helppo lähteä kun mikään omaisuus ei sido. Ei ole myöskään isovanhempia tai muuta sukua joka velvoittaisi. Olen aina ollut ns. yksinäinen susi vailla mitään juuria.
Kommentit (38)
Kiinnostavaa tuo että lapsesi tykkäävät reissata ja pitävät elämäänne seikkailuna. Eikö heitä ahdista kun koulut ja kaverit vaihtuu? Vai voiko olla niin että tuollainen elämäntapa on lapsillekin rikkautta. Kun aina sanotaan että lapsista tulee juurettomia jos muutetaan usein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisin asua vaikka pakettiautossa, jos olisi esim. Portugalin ilmasto. 😍🤩
Oletko ihan varma, että lapsistasi on mukava vähän väliä muuttaa ja aloittaa koulut ja kaverisuhteet taas kerran alusta?
Diplomaattien lapsia on tutkittu tästä asiasta, ja useat heistä kärsivät juurettomuudesta koko ikänsä.
En tarkoita että pitäisi 20v asua samassa osoitteessa, mutta jatkuvat muuttaminen ei ole lapselle ja nuorelle hyväksi.
Mitä työtä teet? Eikö työnantajia epäilytä työllistää, kun selkeästi et kauaa viihdy missään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen myös nelikymppinen. Tässä vasta hiljattain tajusin, että en ole yhdessäkään asunnossa asunut kuin max. 2 vuotta. Jos asuu yli kaks vuotta, niin väkisinkin tulee naapurien ja asuinalueen naamat tutuiksi. Rupeaa ahdistamaan. Hätäratkaisuna auttaa muutto toiselle puolelle kaupunkia. Parhaiten auttaa kuitenkin muutto toiselle paikkakunnalle. Suomea on tässä vuosien varrella tullut asuttua joka suunnassa. Tarvitsen säännöllisesti "uuden alun". Varsinaista kotia en ole mistään löytänyt, niin että tahtoisin asettua. En halua sitoutu yhtään mihinkään.
Tuollaisen ymmärtää kun on jotain salaamista.
No siinäpä se onkin, kun ei ole yhtään mitään salattavaa. En vain halua sitoutua yhtään mihinkään ja tämä koskee myös ihmisiä. Jos on parikin vuotta paikallaan, niin väkisinkin siinä ajassa solmii ihmissuhteita, ystävystyy ja asettuu osaksi työyhteisöä. Ihmiset, paikat ja ympäristöt tulee liian tutuiksi ja läheisiksi. Kun taas karistaa pölyt taaksensa, niin pääsee kaikista kerralla eroon. Ei ole kukaan vielä perässä tullut. Ei tätä kuviota varmaan kovin hyvin ymmärrä, ehkä joku ap:n kaltainen saa vähän kiinni siitä mitä ajan takaa. Uudessa paikassa ja uudessa ympäristössä saan aina uutta tarmoa, energiaa ja kiinnostaa kokea ja nähdä sitä kaikkea uutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olipas piristävä aloitus. Niin erilaista elämää kuin omani. Kuvittelen varmaan vieväni kaiken roinan ja rahat hautaan mukanani. Onneksi on sentään lapset perimässä kaiken ☺
Mä en myös halua omistaa mitään. Olen 46 v naimaton ja lapseton nainen. Mulla on hyvät tulot tekniseltä alalta, mutten koskaan ole halunnut esim. omistusasuntoa tai autoa. En myös halua sitoutua mihnkään ihmissuhteisiin, viihdyn parhaiten yksikseni. Samassa työpaikassa olen kyllä ollut noin 20 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkään en omista mitään, mutta olen paikkauskollinen. Raha ei ole tärkeää minulle ja käytän aikaani uuden oppimiseen. Tiedän erittäin paljon monista asioista ja tälläkin palstalla olen toiminut besservisserinä ;)
Vierailija kirjoitti:
Voi lapsiparat! Uusi alku tuon tuosta: uudet kaverit, uusi koulu, sosiaalisten suhteiden katkeaminen muuton myötä. Tuollainen levoton elämä sopii sinkulle tai lapsettoalle pariskunnalle. Toivottavasti lapsillasi ei ole oppimisvaikeuksia tai muita erityisiä tarpeita varhaiskasvatusta tai koulua ajatellen.
Mun vanhemmat olivat tuollaisia tuuliviirejä ja kärsin siitä paljon, koska olin ujo ja uusien kavereiden saaminen oli hankalaa. Mutta onneksi sentään tajusivat tämän asian ja rauhottuivat vuokseni edes sen verran, ettei mun tarvinnut enää uudestaan koulua vaihtaa vaikka asunnot tiuhaan vaihtuikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mul on liian hyvä kämppä nyt ni en voi muuttaa kun elän sossun tuilla
Minä olen muutoksista ahdistuvaa sorttia. Minua ahdistaa jopa positiivisetkin muutokset. Siksi haluan asua omistusasunnossa, en halua muuttaa usein, en vaihdella työpaikkaa ellei ole pakko jne.
Ei minullakaan silti ole paljon tavaraa, ahdistaa myös tavarapaljous. Kaikki minkä hankin, myös käytän loppuun asti ennen kuin ostan uutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En osaa sanoa mistä johtuu etten osaa olla paikoillani kauan. Ehkä koitan mahduttaa elämääni mahdollisimman paljon asioita. Olen puhunut lasten kanssa näistä asioista ja kysynyt tietysti mielipidettä muuttamisesta. Jos se tuntuisi vaikealta ja he sanoisivat että eivät halua lähteä niin en lähtisi. En lasten kustannuksella kuitenkaan elä omaa elämääni.
Lapset pitää yhteyttä ”vanhoihin” kavereihin pleikkapelien ja puhelimen välityksellä. Kouluista ovat saaneet kavereita aina helposti eikä heillä ole mitään oppimis- tai muita vaikeuksia. Jos olisi, sekin olisi syy vakiintua tarvittavien palveluiden piiriin. Ja onhan heillä aina toisensa, ikäeroa on vain kaksi vuotta. Ikää on 9 ja 11. Koen vapauttavana että ei ole velkaa. Elämä on hyvää vaikka ei mitään omistakaan. Olen kertonut lapsille että velan ottaminen materian hankkimiseksi ei ole tärkeää ja tavoiteltavaa. Luonto ja erilainen yhdessä tekeminen on meille iso juttu. Ilman autoa kävelemme tosi paljon ja pitkiä matkoja taitamme julkisilla maisemia ihaillen. Ei huolta auton omistamisesta ja siitä aiheutuvista kuluista. Kai se on vähän mitä elämässä arvostaa. Ei tämä aina niin helppoa ole. Kyllähän raha helpottaa monia asioita. Toisaalta se orjuuttaa.
Ap
Mulla on vähän sama mutta ei kuitenkaan. Haluan omistaa tarvittavat rompeet. Haluan että kaikki mahtuu neljän neliön varastoon. Mielellään yhden mutta se ei ole mahdollista koska on huonekalut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainut minkä haluaisin omistaa on auto, koska sekin tuo vapautta elämään. Mutta muuten en halua mitään vakituista asuntoa tai työtä yms. Ja huonekalut edullisesti, vaikka torista, jotta ei harmita myydä tarvittaessa eteenpäin muuton tieltä.
Mä tykkään olla paikalla mutta ei haittaa vaikka asiat muuttuvat. Inhoan tavaraa ja olen tehokkaasti päässyt eroon. Asun miehen ja 2 lapseni kanssa..en varastoi asioita. Lasten jotain vauva ajan tavaroita korkeintaan. En ikinä ole kiintynyt tavaroihin.
Joillain voi olla pakkomielle aloittaa ikäänkuin "uudestaan" elämä. Aina kun kiintyy niin lähtee karkuun. Mä olen uskon myötä saanut uuden identiteetin mikä ei ole tästä maailmasta riippuvainen. Olen vapaa ja uusi joka aamu. Uskon et vaik ei omistaisi mitään, tässä maailmassa pärjäisi.
Vierailija kirjoitti:
Voisin asua vaikka pakettiautossa, jos olisi esim. Portugalin ilmasto. 😍🤩
Lapissa voisit asua vaikka ikiomassa kodassa.
Vierailija kirjoitti:
Typerä Ap onko kivaa olla köyhä
En ole ap mutta komppaan. Omaisuus on myös taakka, ei pelkästään mukava elämänlaadun parantaja. Nyky hinnoilla nuoret ovat 50v että omistavat asuntonsa. Ei välttämättä kannata korvamerkitä 30 vuotta elämästään kusisen mörskän maksamiseen ja kovaan työntekoon. Rahaa painetaan tyhjästä mutta aikaa ei tule mistään lisää. Nauti sinä puolestaan rahoistasi vielä haudassakin.
Alue: Aihe vapaa
Lapset ja muuttaminen maksavat. Harvat mutta kauniit asiat eivät maksa rahaa.