introvertit = hidasälyisiä ?

Olen erityisen hiljainen juuri ekstroverttien hölösuiden seurassa, jotka jauhavat jotain typerää tauotta ja oikeastaan kuuntelematta muita. Sitten he varmaan luulevat, että olen tosi ujo, sulkeutunut, "hidas" tai jotain. En vain jaksa "taistella" puheenvuorosta ja huomata, että minua ei kunnolla kuunnella. Tosi asiassa olen paljon puheliaampi kaltaisteni introverttien älykköjen seurassa. Silloin keskustelu etenee rauhallisemmin ja toista kuunnellaan kunnolla. Myös sisältö pyörii aiheissa, jotka kiinnostavat minua. Välillä jutut menevät myös ihan hulvattomiksi eikä alapääläppääkään vältetä, mutta idea on siinä, että se juttu kehittyy siinä kaikkien yhteistyössä. Ei niin, että yksi päällepäsmäröi ja mesoaa. Sitten taas yhtä nopeasti kun huulenheitto alkoi, se voi päättyä ja aihe vaihtua johonkin syvällisempään ja älyllisempään ja kaikki pysyvät edelleen mukana.

Olen aika selkeä introvertti eli koen, että minun täytyy päästä latautumaan yksinäisyyteen. En oikein jaksa työpaikkojen sosiaalisia suhteita ja juoruilua yms. Siksi en kauhean paljoa ota kantaa niissä tilanteissa, jotka eivät liity työntekoon, vaan ovat sitä sosiaalista höpinää.

Etunsa on siinä se, että viimeisessä kehityskeskustelussa sain kiitosta, että työpanokseni on hyvä, koska keskityn työhön, enkä seurusteluun avokonttorissa muiden kanssa ja teen näin hyvää tulosta. Työpanokseni palkittiin kivalla palkankorotuksella. 

Yksi lapsistani on myös introvertti. Hänellä on valikoiden ystäviä, koska ei kuulemma jaksa kovin paljoa ihmisiä. Ei halua kuulua koulun kovisjengiin, vaan nauraa itsekin olevansa nössykkä. Ainakin vielä on koulu mennyt hyvin, eli keskiarvo kuulemma tulee olemaan nyt yhdeksännen luokan kevättodistuksessa 9.4, joten älyä varmaan löytyy keskiverrosti. Mutta esimerkiksi nyt kun on tulossa kesäloma, aikoi lähteä mökille yksin muutamaksi päiväksi lepäämään, kun moni hänen kavereistaan suunnittelee täyttä päätä porukkabileitä ja sitä, mitä tehdään isolla porukalla ja kokoontumisia.

Olemme kumpikin siinä suhteessa samanlaisia, että emme niin mitenkään erityisesti välitä ihmisistä ja heidän seurastaan. Muutama ihminen riittää vallan mainiosti. Meillä onkin vitsinä, että koska meillä ei ole niitä arkunkantajia (ainahan hoetaan, että ihmisellä pitää olla niin monta läheistä ihmistä, että on arkunkantajat osoituksena, ettei ole yksinäinen), että meidät on pakko tuhkata, jotta uurnan saa yksin kannettua :)

Eivätpä ne ekstroverttien letkautukset aina niin fiksuja ole ;) Moni ekstrovertti ei myöskään ole hyvä koulussa välttämättä, kun taas introvertit ovat sellaisia hiljaisia puurtajia aika usein. Analysoivat paljon asioita jne. mutta eivät tuo tätä julki.

Itse olen introvertti. Mietin liikaa, mitä sanon. Olenkin nyt alkanut madaltaa itsekritiikkiäni ja avata suutani enemmän. Hidasälyinen en ole.

Olen introvertti ja älykkyysosamääräni on erittäin korkea.

Ei kiinnosta viettää aikaa isoissa porukoissa. Tykkään enemmän yhden tai parin ihmisen seurasta kerralla.

Olen varmaan sitten introvertti, mutta en tajua tätä ekstrovertit ovat tyhmiä siwan kassoja -juttua sitten yhtään. Eiköhän siitäkin ole hyötyä, että oppii iän karttuessa tasapainottamaan molemmat puolet eikä enää koe kuuluvansa toiseen tai toiseen ryhmään.

Minusta tällaista olen Mensan jäsen, sinä olet apina -asettelua ei tarvita mihinkään. Siwan kassakin voi olla Mensan jäsen tai potentiaalisesti omistaa huipputason älykkyyden, mutta ei vaikka saanut kotoa kannustusta tai kasvoi pieniä sisaruksia kasvattaen. Rakastakaa toisianne, puusilmät.

[quote author="Vierailija" time="29.05.2014 klo 13:39"]

Olen aika selkeä introvertti eli koen, että minun täytyy päästä latautumaan yksinäisyyteen. En oikein jaksa työpaikkojen sosiaalisia suhteita ja juoruilua yms. Siksi en kauhean paljoa ota kantaa niissä tilanteissa, jotka eivät liity työntekoon, vaan ovat sitä sosiaalista höpinää.

Etunsa on siinä se, että viimeisessä kehityskeskustelussa sain kiitosta, että työpanokseni on hyvä, koska keskityn työhön, enkä seurusteluun avokonttorissa muiden kanssa ja teen näin hyvää tulosta. Työpanokseni palkittiin kivalla palkankorotuksella. 

Yksi lapsistani on myös introvertti. Hänellä on valikoiden ystäviä, koska ei kuulemma jaksa kovin paljoa ihmisiä. Ei halua kuulua koulun kovisjengiin, vaan nauraa itsekin olevansa nössykkä. Ainakin vielä on koulu mennyt hyvin, eli keskiarvo kuulemma tulee olemaan nyt yhdeksännen luokan kevättodistuksessa 9.4, joten älyä varmaan löytyy keskiverrosti. Mutta esimerkiksi nyt kun on tulossa kesäloma, aikoi lähteä mökille yksin muutamaksi päiväksi lepäämään, kun moni hänen kavereistaan suunnittelee täyttä päätä porukkabileitä ja sitä, mitä tehdään isolla porukalla ja kokoontumisia.

Olemme kumpikin siinä suhteessa samanlaisia, että emme niin mitenkään erityisesti välitä ihmisistä ja heidän seurastaan. Muutama ihminen riittää vallan mainiosti. Meillä onkin vitsinä, että koska meillä ei ole niitä arkunkantajia (ainahan hoetaan, että ihmisellä pitää olla niin monta läheistä ihmistä, että on arkunkantajat osoituksena, ettei ole yksinäinen), että meidät on pakko tuhkata, jotta uurnan saa yksin kannettua :)

[/quote]

Kuulostatte kyllä vakavasti masentuneilta. Että rest in peace ja hyvää kesää teille..

Älykkyys ja temperamentti ovat eri asioita.

Voi olla että introvertit pärjäävät älykkyystesteissä koska elämänsä aikana ovat muutamankin jutun tulleet kuunnelleeksi muita tarkemmin.

Meitä on monenlaisia, partaveintsenteräviä sanan säilällä sivaltajia, ja tyhjää jauhavia hölöttäjiä. Ja niitä nerokkaita tuppisuita, ja sitten niitä ihan vain tuppisuita myös...

Tiettyyn rajaan asti olen ihan normaali, keskustelen ja mielipiteitä riittää yms. Mutta siten kun menee yli niin menee.

Minulla ongelma on siinä, että sos. tilanteet vievät enemmän kuin ottavat ja olen lopulta aivan puhki enkä vaan jaksa eikä kiinnosta, ja sulkeudun.

Vaikka olisi kuinka mukava tilanne, tapaaminen, juhla tai tilaisuus, olo sosiaalisten tilanteiden jälkeen on lopulta kuin maratonin juosseella ja haluan vaan omaan rauhaan.

Selvenitkö? Kysy lisää jos tulee mieleen jotain.

[quote author="Vierailija" time="29.05.2014 klo 14:30"]

[quote author="Vierailija" time="29.05.2014 klo 13:39"]

Olen aika selkeä introvertti eli koen, että minun täytyy päästä latautumaan yksinäisyyteen. En oikein jaksa työpaikkojen sosiaalisia suhteita ja juoruilua yms. Siksi en kauhean paljoa ota kantaa niissä tilanteissa, jotka eivät liity työntekoon, vaan ovat sitä sosiaalista höpinää.

Etunsa on siinä se, että viimeisessä kehityskeskustelussa sain kiitosta, että työpanokseni on hyvä, koska keskityn työhön, enkä seurusteluun avokonttorissa muiden kanssa ja teen näin hyvää tulosta. Työpanokseni palkittiin kivalla palkankorotuksella. 

Yksi lapsistani on myös introvertti. Hänellä on valikoiden ystäviä, koska ei kuulemma jaksa kovin paljoa ihmisiä. Ei halua kuulua koulun kovisjengiin, vaan nauraa itsekin olevansa nössykkä. Ainakin vielä on koulu mennyt hyvin, eli keskiarvo kuulemma tulee olemaan nyt yhdeksännen luokan kevättodistuksessa 9.4, joten älyä varmaan löytyy keskiverrosti. Mutta esimerkiksi nyt kun on tulossa kesäloma, aikoi lähteä mökille yksin muutamaksi päiväksi lepäämään, kun moni hänen kavereistaan suunnittelee täyttä päätä porukkabileitä ja sitä, mitä tehdään isolla porukalla ja kokoontumisia.

Olemme kumpikin siinä suhteessa samanlaisia, että emme niin mitenkään erityisesti välitä ihmisistä ja heidän seurastaan. Muutama ihminen riittää vallan mainiosti. Meillä onkin vitsinä, että koska meillä ei ole niitä arkunkantajia (ainahan hoetaan, että ihmisellä pitää olla niin monta läheistä ihmistä, että on arkunkantajat osoituksena, ettei ole yksinäinen), että meidät on pakko tuhkata, jotta uurnan saa yksin kannettua :)

[/quote]

Kuulostatte kyllä vakavasti masentuneilta. Että rest in peace ja hyvää kesää teille..

[/quote]

Sanoo sosiaalinen ekstrovertti :D

Tämän takia juuri fiksut ihmiset eivät jaksa näitä hölösuuekstrovertteja. Kuten aloituskin osoittaa, että heillä ei siellä tuulen mukana louskuvien leukojen takana taida paljoakaan aivoja olla. Kunhan länkyttävät länkyttämisen iloista ja näin peittävät tyhmyyttään.

Ekstroverttius/introverttius on ainoastaan yksi temperamentin osatekijä. Yksi temperamentin piirre ei vaikuta muihin temperamentin osatekijöihin (esim. impulsiivisuuteen, häirittävyyteen, sopeutuneisuuteen tms.). Saati sitten älykkyyteen.

Täällä heiteltävät leimat vähä-älyisistä introverteista tai hölösuisista ekstroverteista ovat yhtä tyhjän kanssa.

t. tuttujen kanssa syvällisiä mielellään pohdiskeleva ekstrovertti

[quote author="Vierailija" time="29.05.2014 klo 14:30"]

[quote author="Vierailija" time="29.05.2014 klo 13:39"]

Olen aika selkeä introvertti eli koen, että minun täytyy päästä latautumaan yksinäisyyteen. En oikein jaksa työpaikkojen sosiaalisia suhteita ja juoruilua yms. Siksi en kauhean paljoa ota kantaa niissä tilanteissa, jotka eivät liity työntekoon, vaan ovat sitä sosiaalista höpinää.

Etunsa on siinä se, että viimeisessä kehityskeskustelussa sain kiitosta, että työpanokseni on hyvä, koska keskityn työhön, enkä seurusteluun avokonttorissa muiden kanssa ja teen näin hyvää tulosta. Työpanokseni palkittiin kivalla palkankorotuksella. 

Yksi lapsistani on myös introvertti. Hänellä on valikoiden ystäviä, koska ei kuulemma jaksa kovin paljoa ihmisiä. Ei halua kuulua koulun kovisjengiin, vaan nauraa itsekin olevansa nössykkä. Ainakin vielä on koulu mennyt hyvin, eli keskiarvo kuulemma tulee olemaan nyt yhdeksännen luokan kevättodistuksessa 9.4, joten älyä varmaan löytyy keskiverrosti. Mutta esimerkiksi nyt kun on tulossa kesäloma, aikoi lähteä mökille yksin muutamaksi päiväksi lepäämään, kun moni hänen kavereistaan suunnittelee täyttä päätä porukkabileitä ja sitä, mitä tehdään isolla porukalla ja kokoontumisia.

Olemme kumpikin siinä suhteessa samanlaisia, että emme niin mitenkään erityisesti välitä ihmisistä ja heidän seurastaan. Muutama ihminen riittää vallan mainiosti. Meillä onkin vitsinä, että koska meillä ei ole niitä arkunkantajia (ainahan hoetaan, että ihmisellä pitää olla niin monta läheistä ihmistä, että on arkunkantajat osoituksena, ettei ole yksinäinen), että meidät on pakko tuhkata, jotta uurnan saa yksin kannettua :)

[/quote]

Kuulostatte kyllä vakavasti masentuneilta. Että rest in peace ja hyvää kesää teille..

[/quote]

Leimaa sinä minut masentuneeksi niin minä leimaan sinut takertuvaksi itsesi korottajaksi joka ei pärjää yksin vaan tarvitsee muits ihmisiä minuutensa pönkkeeksi.

Eikä ole kivaa nämä tällaiset leimat ja enkä olekin oikeassa? :) Ainakin yhtä oikeassa kuin sinä. :))

Onko mitenkään mahdollista ymmärtää että ihmisiä on erilaisia?

-ei ylemmän kirjoittaja mutta introvertti kuitenkin.

[quote author="Vierailija" time="29.05.2014 klo 14:41"]

Älykkyys ja temperamentti ovat eri asioita.

Voi olla että introvertit pärjäävät älykkyystesteissä koska elämänsä aikana ovat muutamankin jutun tulleet kuunnelleeksi muita tarkemmin.

Meitä on monenlaisia, partaveintsenteräviä sanan säilällä sivaltajia, ja tyhjää jauhavia hölöttäjiä. Ja niitä nerokkaita tuppisuita, ja sitten niitä ihan vain tuppisuita myös...

[/quote]

Ainoa kuuden ällän ylioppilas meidän koulussa täsmälleen 30 vuotta sitten oli hiljainen, syrjäänvetäytyvä poika, jolla oli myös hiljaista huumorintajua, jos vain älysi kuunnella. Olisi kiva tietää, mitä Harrista sittemmin tuli. Lahjakkuutta ainakin oli moneen eri suuntaan.

Mulla kans on semmonen käsitys että introvertit on älykkäämpiä, itse oon se toinen vertti.

Mä olen introvertti ja hitaasti lämpeävä (ujo). Siis isossa seurassa helposti käu silleen, että vaan kuuntelen kiinnostuneena muiden juttuja. Mieluusti juttelisin ýhden tai kahden kanssa. Mutta sitten tuttujan kanssa hölötän, puhun päälle ja päsmäröin niin että itseänikin ärsyttää.

Eli joka tavalla sosiaasesti epäkelpo.

Sosiaalinen älykkyys on mielestäni paljon muutakin kuin nokkeluutta, joka saattaa pitemmän päälle olla muiden mielestä rasittavaakin. Kaikki hidasälyisiltä vaikuttavat eivät ole hidasälyisiä vaan laajemmin asioita pohtivia jolloin nokkelat näyttäytyvät pinnallisina.

Minä olen eksrovertti ja pohdin laajasti asioita. Introverttien nimittelyllä ei pääse pitkälle, kuten ei muullakaan nimittelyllä. Ihmiset ovat erilaisia. Sosiaalinen älykkyys ja se, jos ei keksi sanottavaa ei välttämättä liity introverttiyteen tai ekstroverttiyteen.

Ihan sama. Muut ihmiset eivät kauheasti kiinnosta ihan kokemuksen perysteella. Ei syntymässä saadun ominaisuuden takia.

[quote author="Vierailija" time="29.05.2014 klo 06:22"]Minä olen eksrovertti ja pohdin laajasti asioita. Introverttien nimittelyllä ei pääse pitkälle, kuten ei muullakaan nimittelyllä. Ihmiset ovat erilaisia. Sosiaalinen älykkyys ja se, jos ei keksi sanottavaa ei välttämättä liity introverttiyteen tai ekstroverttiyteen.

[/quote]

Ei kukaan tässä ole introvertteja nimitellyt, se että käy vähän hitaalla ei tarkoita että olisi kokonaan heikkolahjainen joka asiassa. Kyllä hitaammatkin pärjää kunhan saavat omaan tahtiin puuhastella ärsyke-vapaassa ympäristössä.

AP

[quote author="Vierailija" time="29.05.2014 klo 06:32"]

[quote author="Vierailija" time="29.05.2014 klo 06:22"]Minä olen eksrovertti ja pohdin laajasti asioita. Introverttien nimittelyllä ei pääse pitkälle, kuten ei muullakaan nimittelyllä. Ihmiset ovat erilaisia. Sosiaalinen älykkyys ja se, jos ei keksi sanottavaa ei välttämättä liity introverttiyteen tai ekstroverttiyteen.

[/quote]

Ei kukaan tässä ole introvertteja nimitellyt, se että käy vähän hitaalla ei tarkoita että olisi kokonaan heikkolahjainen joka asiassa. Kyllä hitaammatkin pärjää kunhan saavat omaan tahtiin puuhastella ärsyke-vapaassa ympäristössä.

AP

[/quote]

Nimenomaan tuolta se tuntuu ainakin itsestäni.

Vaikka olen introvertti, en ole hidasälyinen. Harkitsen vain tosi tarkkaan mitä suustani päästän.

Ekstrovertit ovat kokemukseni mukaan äänekkäitä pullistelijoita, jotka peittelevät omaa tietämättömyyttään/alhaista älykkyysosamääräänsä omituisella, itseänsä korostavalla ja tehostavalla kovaäänisellä metakalla. Älykkyyttä ei tarvitse tuoda esille, sen introvertit tietävät. Se näkyy paremmassa palkassa (josta ei mainosteta) ja elinikäisissä ystävyys/parisuhteissa. Introvertti ei haasta toisia kisaamaan eikä yritä olla parempi kuin muut. Hän vain on ja tietää sen. Ekstrovertin taasen täytyy olla aina äänessä ja puolustella, haukkua ja yrittää saada massoja mukaansa kokeakseen olevansa arvostettu, haluttu, pidetty tai elämisen arvoinen. Ja kun se ei tuota tulosta, niin introvertit saavat olla taaskin nyrkkisäkkinä. Erona on se, että introvertti ymmärtää toisen tyhmyyden ja säälii häntä. Ekstrovertti ei tule koskaan tajuamaan omaa mahdottomuuttaan ja jatkaa kierimistä omassa liejussaan, syyttäen toisia elämänsä loppuun saakka. Ilmeisen onnellisena nauttien toisten kärsimyksistä ja luullen elämänsä olevan hohdokasta.