Harvinainen ja kaunis vauvaruno hakusessa

Seisahda maailma

katso tätä lasta

katso heidän silmiään, kun he katsovat pienoistaan.

seisahda aika

hiljene rakkauden edessä

myötätuulta tänään onnen meressä.

Kellot soittavat heille

rakkauden varaan uskaltaneille

paistaa nyt päiväkin

heidän vuoksensa.

Siunattu sade maan kastelee

arki löytää heidät tulee luoksensa

murheineen, iloineen tupaan astelee

Tuli tunne rakkauden täyteinen,
Ihana onni yhteinen.
Saimme syliimme lahjan rakkaimman,
kanssa vauvan tuoksun ja tuhinan.

Oliko tyttö vai poika?

"Tyttö onnellinen" on ihana

Kirjoitin äsken tälläisen ystävän tulevalle tyttövauvalle..

"Aamukaste hento,

pienen tytön verso.

Kasvaa alla rakkauden,

sylissä äidin pehmoisen.

Elon piennartas koristaa,

tuhat ruusua punertavaa.

Loiste silmissä viaton,

täynnä iloa puhdasta on.

Keijunsiivin lennä yllä taikamaan.

Haltiat hyvät toivon eloas vartomaan."

"Vahinkoja sattuu" niin sanottiin,

kun laitokselta haisevalta sut kotiin kannettiin.

Ei haittaa mua erhe tämä,

Taakse jää nyt elo rämä.

Sun etees kaiken hyvän teen,

miehenkin vaihdan jälkikäteen.

Ei vieraile meillä enää virkavalta,

Ukko löytyy nyt taivasalta.

Sen vaihdoin pieneen prinsessaa

Sinuun, lahjaan kalleimpaan.

Ei ole valtakuntaa sulle antaa,

Lähiön seinät kattoa kantaa.

Kuitenkin rakkauden, lämmön sulle lupaan,

Saman minkä mulle toit tähän ankeaan tupaan

<3

Vierailija kirjoitti:

"Vahinkoja sattuu" niin sanottiin,

kun laitokselta haisevalta sut kotiin kannettiin.

Ei haittaa mua erhe tämä,

Taakse jää nyt elo rämä.

Sun etees kaiken hyvän teen,

miehenkin vaihdan jälkikäteen.

Ei vieraile meillä enää virkavalta,

Ukko löytyy nyt taivasalta.

Sen vaihdoin pieneen prinsessaa

Sinuun, lahjaan kalleimpaan.

Ei ole valtakuntaa sulle antaa,

Lähiön seinät kattoa kantaa.

Kuitenkin rakkauden, lämmön sulle lupaan,

Saman minkä mulle toit tähän ankeaan tupaan

<3

Mestariteos :D

Vierailija kirjoitti:

Olipa kerran pimpula ja nakki. Ne tapas ja osu yhteen. Siitä syntyi pimpulahapsutukkamasukkidinkelidong.

-Kiitos aivan loistavasta ja ennen kaikkea hauskasta tekstistä!

Älä sure kurahaara, nyt on vihdoin ohi vaara.

pershedelmä onnellisesti pompsahti ulos, rahat loppu kohta niin on onnellinen lopputulos.

Talossanne alkaa nyt laihdutuskuuri, niin on onni suuri!

Housuun taas tuli sinapit - imetyksestä kipeinä nänninnapit

ihmeellinen on ihmistaimi - palsta päättää, onko Milmi vai Maimi

milloin ostan Wiin, Pleikan - saako pian siskon, veikan...

Vierailija kirjoitti:

Tämä ei kyllä taida olla mitenkään harvinainen, mutta mä oon tykästynyt Johanna Kurkelan Ainutlaatuinen-biisiin ja sen tekstiin. Käytin sitä myös siskoni esikoisen vauvakortissa runona: 

 

 

"Missähän sut tehtiin? Tähtien tuolla puolella muovailtiin huolella Ethän sä ikinä kadota tuota katsetta? Mitähän sä vielä kantaa voit korkealla kun noin sä soit Ei mitään tuu niin painavaa et se sinut musertaa Kaunis pieni ihminen Sä olet ainutlaatuinen Mitä vastaan tuleekaan, toista sua ei milloinkaan Keskellä ihmettä Sen tajuu vasta jälkeenpäin Taidat aavistaa jo sen Yksin täytyy jokaisen polku mennä pimeään että pystyy elämään Kaunis pieni ihminen Sä olet ainutlaatuinen Mitä vastaan tuleekaan, toista sua ei milloinkaan Sä saatat selvitä vähin vammoin matkalla Ystäväsi huolehtii kun askelees on hatarat Elämässä pitää kii jos sen päältä putoat Kaunis pieni ihminen Sä olet ainutlaatuinen Mitä vastaan tuleekaan, toista sua ei milloinkaan Sä olet ainutlaatuinen Mitä vastaan tuleekaan, toista sua ei milloinkaan.

-Olet nero! Kiitos!

Vierailija kirjoitti:

Aale Tynnin Silkkipää!

"Vaiti valvon pimeässä.

Rinnassani täyttyvässä

maito kivistää.

Ime, pieni sudenpentu,

ime, silkkipää.

 

Niinkuin luolan hämärästä

astuit ruumiistani tästä

aamuus alkavaan.

Vereni ma annoin sulle,

kiihkeästi varrotulle,

veren voimakkaan.

 

Vielä nukkuu silmäs taju,

peittyy veren kuohu raju

ihos silkkiin hohtavaan.

Vielä suojaa äidin syli.

Kerran nousee pääsi yli

metsä oksin väkevin,

vaiston puolihämärässä

ajat unta elämässä

niinkuin minäkin.

 

Kerran uupuin sieluus asti

hetken mietit katkerasti,

niinkuin minäkin,

millaista on koiran olla,

juosta kotikartanolla

mielin virkein, tyytyvin.

 

Vaan kun taivas syttyy kajoon,

keveästi lähdet ajoon,

lähdet uudelleen.

Viita kukkii ihmeellinen,

näet metsän syvän sinen,

oksat kukkaterttuineen.

 

Rakas, sudella on hyvä.

Teroittuen silmä syvä

tähyy yöltä pimeää.

Tähti loistaa pääsi yllä.

Susi, löydät tiesi kyllä.

Tietoasi ensimmäistä

ime rintojeni päistä,

ime, silkkipää."