Minkälaista ihmistä kaipaat elämääsi?

up

Sienestyskaveri olisi tosi kiva. Miehestäni ei selkä- ja polvivaivaisena ole rämpimään metsissä. Sienestyskaverilla saisi olla ajokortti ja auto, koska minulla ei ole, tai sitten kohtalaisen hyvä kunto että voisimme lähteä kauemmaskin sieniretkelle pyörällä. Sieniä ei tarvitsisi tuntea - voisin kyllä opettaa - vaan innostus sienestämiseen olisi tärkein asia. Olen itse "vajaa viisikymppinen" nainen mutta sienestyskaverin iällä tai sukupuolella ei ole merkitystä.

Haluaisin tyttökaverin, jonka kanssa jutella LUOTTAMUKSELLA kaikesta tyttöjen hömpästä. Ihastuksista etenkin, mutta myös naisten erilaisista vaivoista, työjutuista, koulujutuista, ihmissuhteista, maailman menosta, politiikasta, sairauksista, ihan kaikesta... Ja toisinaan haluaisin vaan laittaa aivot narikkaan ja juoruilla.

N25

Rehellisiä, keskustelevia, aikaa seuraavia, ystävällisiä, henkisesti joustavia, suurisieluisia, luonnossa viihtyviä, lyhyistä ja pitkistä matkoista kiinnostuneita. Olen viiskymppinen nainen.

Älykästä ja viisasta, positiivista, eloisaa naista, josta tuli hyvä ystävättäreni vähän kuin "ennenvanhaan". Tyttökaveria, jolle voi itkeä pettymystä tai riemuita pikkusalaisuutta, jota ei voi kertoa vielä muille. Ihmistä jonka kanssa tirskua ja jutella vakavia puolin ja toisin. Sellaista, joka luottaa minuun yhtä paljon kuin minä häneen.

Voisimme harrastaa jotakin yhdessä aina kun ehtisi, käydä vaikka viikottain iltakävelyllä. Koluta teattereita, museoita, näyttelyitä, musiikkitapahtumia, innostua jostakin ihan älyttömästä ja uudesta. Olisi ihanaaa viettää joskus iltaa joko kotona tai kesäterassilla, joskus vaikka koko perheen voimin kyläillä. Olisi joku, jota kutsua syntymäpäiville ja jonka lapsillekin olisi hauskaa ostaa joululahja.

Itsestäni kertoo tuo millaisia asioita kaipaan. Olen nelikymppinen.

No ylipäätänsä IHMISTÄ. Tällä hetkellä en omista yhden yhtä kaveria. Mutta siis yllytyshullua, matkustelijatyyppiä, hauskaa, PUHELIASTA, rehellistä, luotettavaa, samasta musamausta pitävää... Oha noit. 25-v olen itse.

Olen 27. Kaipaan kaveria, jonka kanssa voisi käydä viihteellä kerran viikossa tai useammin, mieluiten jonain muuna päivänä kuin perinteisenä pikkulauantaina, perjantaina tai oikeana lauantaina. Ja jonka kanssa oli reilu meininki: jollei toisella ole rahaa ja toisella on, niin lainaaminen juhlimista varten ei olisi mikään ongelma.

Joku lesbo vois olla kiva lisä kaveripiiiriin, jotenkin antaisi itsestäänkin tosi tiedostavan kuvan kun kaveripiiriin kuuluisi kunnon rekkalesbo.

Sama kuin numero kutosella. 

Ikä sama myös.

Haluaisin sellaisen höhlän, jonka kanssa voisi käydä kävelyillä, luonnossa nököttämässä ja juttelemassa, pyöriä ehkä kaupungilla ja joskus baareissa. Työttömyys ja yökyöpeliys plussaa. Älyllisiä keskusteluja ja holtitonta vitsailua, ehkä jopa yhdessä laulamista huumorimielellä. Eli kovasti itseni kaltainen ihminen olisi toivottu tapaus, iästä ja sukupuolesta välittämättä.

Sama kuin 6. Mielummin olisi minua vanhempi 10-15 v, hänellä jo vanhempia lapsia kuin itselläni. Voisin joskus siis myös kysyä neuvoja. Mutta kuitenkin ihan tasavertainen ystävä. Ja ikää itselläni 35 v.

No varmaankin sitä, jota olen kaivannut koko elämäni.

Ystävää, joka ei kahdehtisi helposti, olisi reilu, mukava, ystävällinen, empaattinen, luotettava. Joka olisi kiinnostunut monista asioista; sisustaminen, lukeminen, politiikka, shoppailut, eläimet, lapset, ihmissuhteet, ajankohtaiset ilmiöt. Joka olisi syvällinen pohtija,  mutta myös kiinnostunut pinnallisista asioista; shoppaamisesta, kirpputorilöydöistä, juoruista.

Ihmistä jonka kanssa voisi ruotia matkustuskokemuksia, hyviä ostosvinkkejä, miehiä, lapsia, politiikkaa, säästövinkkejä jne. Eli ihan laidasta laitaan.

Ihminen joka ei puukota seläntakana, olisi luotettava. Joka ei kadehtisi toisen matkoja, ostoksia, sisustusta, rahaa yms. Nyt ystäväpiirissäni en voi juuri jutella mistään shoppailuista tai matkoista, kun ne aiheuttavat kateutta. Kenenkään kanssa ei voi siis jutella matkan hyvistä ja huonoista puolista, ja kokemuksista.

En pidä myöskään kilpailusta, tai itsensä korostamisesta. Asioista voi jutella ilman, että pitää tärkeillä tai leveillä. Olisi hyvä, että ystävä olisi suvaitsevainen, ihmisrakas, joka yrittäisi ymmärtää erilaisuutta, eikä olisi aina tuomitsemassa (esim. maahanmuuttajia, työttömiä jne mitä tääläkin palstalla aina haukutaan), haluaisin siis avarakatseisen, sydämensivistyneen ystävän.

[quote author="Vierailija" time="28.05.2014 klo 17:39"]

Haluaisin tyttökaverin, jonka kanssa jutella LUOTTAMUKSELLA kaikesta tyttöjen hömpästä. Ihastuksista etenkin, mutta myös naisten erilaisista vaivoista, työjutuista, koulujutuista, ihmissuhteista, maailman menosta, politiikasta, sairauksista, ihan kaikesta... Ja toisinaan haluaisin vaan laittaa aivot narikkaan ja juoruilla.

N25

[/quote]

Kiinnostaa... Tämä on saanut muutaman yläpeukun. Tarkoittaako se sitä, että täällä olisi ehdokkaita? :)

Kysyi hän toiveikkaana.

Hassu, luotettava, vapaa sielu jolla kuitenkin tervehenkiset rajat. Olisi monipuolinen ihminen, voisimme mennä lenkille, ravintolaan, teatteriin. Olisi samanlainen hullu kuin minäkin joka voisi saada päähänpistoja. Enemmän tekemistä kuin jauhamista, mutta toki syvälliset keskustelut ok.

[quote author="Vierailija" time="28.05.2014 klo 18:28"]Hassu, luotettava, vapaa sielu jolla kuitenkin tervehenkiset rajat. Olisi monipuolinen ihminen, voisimme mennä lenkille, ravintolaan, teatteriin. Olisi samanlainen hullu kuin minäkin joka voisi saada päähänpistoja. Enemmän tekemistä kuin jauhamista, mutta toki syvälliset keskustelut ok.

[/quote] Ja oma ikä 40

Missä asustelet kuutonen? Josko olen etsimäsi henkilö? Olen myöskin nelikymppinen, yksinäinen naisihminen. Asun pääkaupunkiseudulla.

Ihanaa, nro 6 ja muut hauskat ystäväkuvaukset herättävät uudelleen henkiin uskoni ihmisten väliseen ystävyyteen. Olen jo alkanut uskoa ettei nykyaina ole enää tuollaista perinteistä oikeaa ystävyyttä olemassakaan. 

Kaikenlaisia "ystäviä" tässä on ehtinyt tavata viime vuosina: A) toisella on aina kauhea kiire eikä vaivaudu tapaamaan kuin silloin jos mitään muuta ei ole tarjolla B) käytetään toista ihmistä kaatopaikkana johon jauhaa omat surut, murheet ja vitutukset muttei jakseta eläytyä toisen juttuihin C) jossain vaiheessa alkaa ihmeellinen kilpailu mitä omituisimmista asioista, ura, omaisuus, ulkonäkö jne. 

Ja surullista on sekin ettei enää osata iloita spontaanisti ihan vaan siitä ystävän olemassa olosta, vaikka päivittäisistä pienistä yhteydenotoista jos tulee jotain hauskaa mieleen, arjen hetkistä yhdessä ilman ihmeellisempää ohjelmaa ja suorittamista. Vituttaa kun tulee kaveri mieleen ja soittaa että lähetkö kävelylle ja toinen laskee ihmeissään että "mehän käytiin jo tämän viikon tapaaminen, eikö vaan?" Aijjoo, sori kun en tajunnut laskea kalenterista...

Tulin minäkin kurkkaamaan ja oli kiva nähdä peukutuksianne! Olisi kyllä kiva tavata, mutta sehän tässä on ongelma: olen ihan liian kaukana kaikista aina. Asun Meri-Lapissa. Muualta tänne muuttanut ja siksi niin yksinäiseksi jäänyt 6.

[quote author="Vierailija" time="28.05.2014 klo 17:39"]Haluaisin tyttökaverin, jonka kanssa jutella LUOTTAMUKSELLA kaikesta tyttöjen hömpästä. Ihastuksista etenkin, mutta myös naisten erilaisista vaivoista, työjutuista, koulujutuista, ihmissuhteista, maailman menosta, politiikasta, sairauksista, ihan kaikesta... Ja toisinaan haluaisin vaan laittaa aivot narikkaan ja juoruilla.

N25

[/quote]

Minäkin.

N19