Voiko hoitoyrityksen laittaa vastuuseen vedenlotrauksesta kun on tullut vesivahinko vessaan?
isällä olut vuoen pari hoitoyrityksen eli yksityisen kautta 3 kertaa päivässä hoitajat, jotka on myös käyttäneet vessassa ja ilmeisesti pesseet myös välillä vessassa isää, en tiedä miten paljon. mutta kesällä huomasin että alakerran katosta tippuu vesi läpi. Vesivahinko tutkittiin ja se oli tullut vessasta, arvio 5000 e korjaus. Vesihan valui siis vessan lattian läpi alakertaan koska vessassa on suihku muttei ole viemäriä! voiko tää mennä hoitoyrityksen tai vakuutuksen piiikkiin?
Kommentit (34)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vessassa on alapääsuihku, siinä on oltava viemäri. Rakentajan virhe, jos ei ole.
Niin ja sitä alapääsuihkua ei saa asentaa tilaan, missä ei ole viemäriä. Näitähän on kyllä valtavasti, mutta jos ap olette sen itse sinne laittaneet, olette itse vastuussa asiasta, tai isäsi, tai kuka nyt lieneekään sen sinne laittanut.
Anteeksi huono ilmaisu, tietenkin se viemäri on, mutta lattiakaivo tarvitaan siis.
Niin tiedätkö sinä tai yläpeukuttajat miten sen lattiakaivon kanssa on, tarvitseeko sen wc:hen jossa bideesuihku?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vessassa on alapääsuihku, siinä on oltava viemäri. Rakentajan virhe, jos ei ole.
Niin ja sitä alapääsuihkua ei saa asentaa tilaan, missä ei ole viemäriä. Näitähän on kyllä valtavasti, mutta jos ap olette sen itse sinne laittaneet, olette itse vastuussa asiasta, tai isäsi, tai kuka nyt lieneekään sen sinne laittanut.
Anteeksi huono ilmaisu, tietenkin se viemäri on, mutta lattiakaivo tarvitaan siis.
Ennen ei tarvinnut olla, onko asiaan tullut muutos tai tarkennus?
On.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vessassa on alapääsuihku, siinä on oltava viemäri. Rakentajan virhe, jos ei ole.
Niin ja sitä alapääsuihkua ei saa asentaa tilaan, missä ei ole viemäriä. Näitähän on kyllä valtavasti, mutta jos ap olette sen itse sinne laittaneet, olette itse vastuussa asiasta, tai isäsi, tai kuka nyt lieneekään sen sinne laittanut.
Anteeksi huono ilmaisu, tietenkin se viemäri on, mutta lattiakaivo tarvitaan siis.
Niin tiedätkö sinä tai yläpeukuttajat miten sen lattiakaivon kanssa on, tarvitseeko sen wc:hen jossa bideesuihku?
Kyllä, nykyään pitää olla, jos märkätilassa on pyykinpesukone tai bideesuihku, lattiakaivo pitää tehdä isompien remonttien ja uudisrakennusten yhteydessä. Ei taida koskea kuitenkaan aiemmin tehtyjä tiloja, se määräys ei ole tietääkseni kovin monta vuotta vanha. Tosin pitäisi maalaisjärjen sanoa, että pesua, jossa lattialle valuu vettä, ei suoriteta tiloissa, missä lattiakaivoa ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vessassa on alapääsuihku, siinä on oltava viemäri. Rakentajan virhe, jos ei ole.
Niin ja sitä alapääsuihkua ei saa asentaa tilaan, missä ei ole viemäriä. Näitähän on kyllä valtavasti, mutta jos ap olette sen itse sinne laittaneet, olette itse vastuussa asiasta, tai isäsi, tai kuka nyt lieneekään sen sinne laittanut.
Anteeksi huono ilmaisu, tietenkin se viemäri on, mutta lattiakaivo tarvitaan siis.
Niin tiedätkö sinä tai yläpeukuttajat miten sen lattiakaivon kanssa on, tarvitseeko sen wc:hen jossa bideesuihku?
Kyllä, nykyään pitää olla, jos märkätilassa on pyykinpesukone tai bideesuihku, lattiakaivo pitää tehdä isompien remonttien ja uudisrakennusten yhteydessä. Ei taida koskea kuitenkaan aiemmin tehtyjä tiloja, se määräys ei ole tietääkseni kovin monta vuotta vanha. Tosin pitäisi maalaisjärjen sanoa, että pesua, jossa lattialle valuu vettä, ei suoriteta tiloissa, missä lattiakaivoa ei ole.
Jos on märkätila, niin tietysti pitää olla vesieristykset. Joillain on keittiössä pyykinpesukone, harvemmin se on vesieristetty, onko se sitten määräyksien vastaista?
Vierailija kirjoitti:
Ensin pitää selvittää, että onko todellisuudessa ne hoitajat valuttaneet vettä vessan lattialle vaiko vahinko aiheutunut muusta, ja vasta sitten voi ruveta arvioimaan ulkopuolisen vastuuta, että miten on ohjeistettu ja muuta, todennäköisempää että hana jäänyt tippumaan tai isä itse käyttänyt huolimattomasti. Tottakai huoneiston haltijan omalla riskillä jos ei ole lattiakaivoa ja asennetaan suihku, mutta siinä tapauksessa että pappa on jo holhouksenalainen, jää arvioitavaks,i että olisiko pitänyt reagoida puutteisiin kotihoitoa järjestellessä. Voisi tsekkailla kotivakuutuksen ehtoja.
Kyllä kotihoidon henkilökunta käyttää kotien laitteita ihan kuin laitoksen olettaen mitoituksen riittävän käyttöön johon sitä ei ole mitoitettu. Kotihoidon käyttö olisi rinnastettava teolliseen käyttöön käyttömäärän ja tavan vuoksi, kotien vessat on mitoitettu kotikäyttöön.
Suoraan kotihoitoa on vaikea saada vastaamaan ajan kanssa syntyviin kuluihin ja kulumisiin. Meillä on mm. kaksi kertaa WC-pytty vaihdettu kotihoidon työn tuloksina ja kustannus on tullut meille. Kulumistahan se on vaikka kotihoito rojauttaa siihen avustettavan jne, jos se ei kerralla hajoa.
Kotivakuutusta voi tarkastella, etenkin normaalista käytöstä syntyvät vesivahingot kuuluu kotivakuutukseen. Eri asia saattaa olla, jos vahinko on syntynyt väärässä tilassa olevasta suihkusta.
Meillä lähihoitajat esittivät että asennetaan viemärittömään!! vessaan käsisuihku. Otin yhteyttä vakuutusyhtiöön joka vahvisti käsitykseni, ettei vakuutus korvaa tälläisen riskejä. Silti yksi itsepäinen lähäri/kodinhpitaja väitti vastaan... epäilenpä ettei olisi korvannut aiheuttamiaan vahinkoja kuitenkaan.
2017 uudisrakentamisessa lattiakaivo ei ollut pakollinen wc tilaan jossa alapääsuihku. Onko nää määräykset paikkakuntakohtaisia, siitä ei tietoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vessassa on alapääsuihku, siinä on oltava viemäri. Rakentajan virhe, jos ei ole.
Niin ja sitä alapääsuihkua ei saa asentaa tilaan, missä ei ole viemäriä. Näitähän on kyllä valtavasti, mutta jos ap olette sen itse sinne laittaneet, olette itse vastuussa asiasta, tai isäsi, tai kuka nyt lieneekään sen sinne laittanut.
Anteeksi huono ilmaisu, tietenkin se viemäri on, mutta lattiakaivo tarvitaan siis.
Niin tiedätkö sinä tai yläpeukuttajat miten sen lattiakaivon kanssa on, tarvitseeko sen wc:hen jossa bideesuihku?
Kyllä, nykyään pitää olla, jos märkätilassa on pyykinpesukone tai bideesuihku, lattiakaivo pitää tehdä isompien remonttien ja uudisrakennusten yhteydessä. Ei taida koskea kuitenkaan aiemmin tehtyjä tiloja, se määräys ei ole tietääkseni kovin monta vuotta vanha. Tosin pitäisi maalaisjärjen sanoa, että pesua, jossa lattialle valuu vettä, ei suoriteta tiloissa, missä lattiakaivoa ei ole.
Asetus rakennusten vesi- ja viemärilaitteista
Vesijohto- ja viemäriasennuksia ja niiden suunnittelua on ohjeistettu omassa asetuksessa, aiemmin RakMK osa D1:ssä.
Märkätilan lattiaan ei saa tehdä muita lävistyksiä, kuin mitä viemäröinti vaatii: lattiakaivo, wc-istuin ja pesuallas. Lattiaan ei siis saa tehdä vesijohtojen läpivientejä.
Uuden rakennuksen tai sitä vastaavassa korjaus- ja muutostyössä ovat lattiakaivolla varustettavia tiloja:
Suihkutila ja kylpyhuone sekä saunan pesuhuone
Pesutupa
Lämmönjakohuone
Ilmanvaihtokonehuone
Yleiseen käyttöön tarkoitettu wc-tila
Tekninen tila, jossa on vesivahingon mahdollisuus
Autonpesupaikka
Erityistilat, jotka puhdistetaan vesihuuhtelulla
Vierailija kirjoitti:
Meillä lähihoitajat esittivät että asennetaan viemärittömään!! vessaan käsisuihku. Otin yhteyttä vakuutusyhtiöön joka vahvisti käsitykseni, ettei vakuutus korvaa tälläisen riskejä. Silti yksi itsepäinen lähäri/kodinhpitaja väitti vastaan... epäilenpä ettei olisi korvannut aiheuttamiaan vahinkoja kuitenkaan.
Kotihoito voi arvioida hyödyllisiä parannuksia ja sosiaalitoimi arvioi onko muutos välttämätön hoidon toteutukseen ja toteutetaanko muutokset. Jos suihkutusta ei saa muualla tehtyä voi kunta muuttaa tilan ja rakentaa siihen viemäri, vaan todellisuudessa varmaan harvemman kunnan päätöksenteossa tuollainen muutos menee läpi. Luultavimmin samasta kerroksesta löytyy suihku toisesta tilasta.
Kotivakuutus korvaa, jos korvaa. Ei sitä pysty todistamaan palveluyrityksen tekemäksi.
Kotihoidon touhuja sivusta seuranneena pitää todeta, että joillekin lähäreille kylppärin mahdollisimman tehokas kastelu on ilmeisesti ammattitaitoa ja merkki ahkeruudesta. Asukas lienee kuitenkin itse ensisijaisesti vastuussa tilojen soveltuvuudesta pesukäyttöön, joten tuskinpa tuota hoitajien kontolle voi vierittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin pitää selvittää, että onko todellisuudessa ne hoitajat valuttaneet vettä vessan lattialle vaiko vahinko aiheutunut muusta, ja vasta sitten voi ruveta arvioimaan ulkopuolisen vastuuta, että miten on ohjeistettu ja muuta, todennäköisempää että hana jäänyt tippumaan tai isä itse käyttänyt huolimattomasti. Tottakai huoneiston haltijan omalla riskillä jos ei ole lattiakaivoa ja asennetaan suihku, mutta siinä tapauksessa että pappa on jo holhouksenalainen, jää arvioitavaks,i että olisiko pitänyt reagoida puutteisiin kotihoitoa järjestellessä. Voisi tsekkailla kotivakuutuksen ehtoja.
Kyllä kotihoidon henkilökunta käyttää kotien laitteita ihan kuin laitoksen olettaen mitoituksen riittävän käyttöön johon sitä ei ole mitoitettu. Kotihoidon käyttö olisi rinnastettava teolliseen käyttöön käyttömäärän ja tavan vuoksi, kotien vessat on mitoitettu kotikäyttöön.
Suoraan kotihoitoa on vaikea saada vastaamaan ajan kanssa syntyviin kuluihin ja kulumisiin. Meillä on mm. kaksi kertaa WC-pytty vaihdettu kotihoidon työn tuloksina ja kustannus on tullut meille. Kulumistahan se on vaikka kotihoito rojauttaa siihen avustettavan jne, jos se ei kerralla hajoa.
Kotivakuutusta voi tarkastella, etenkin normaalista käytöstä syntyvät vesivahingot kuuluu kotivakuutukseen. Eri asia saattaa olla, jos vahinko on syntynyt väärässä tilassa olevasta suihkusta.
Miten tuo mihinkään teolliseen käyttöön rinnastuu, eihän siellä vessassa koko kunnan mummoja ja pappoja pestä. Sama ihminen sitä käyttää, mutta avustettuna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin pitää selvittää, että onko todellisuudessa ne hoitajat valuttaneet vettä vessan lattialle vaiko vahinko aiheutunut muusta, ja vasta sitten voi ruveta arvioimaan ulkopuolisen vastuuta, että miten on ohjeistettu ja muuta, todennäköisempää että hana jäänyt tippumaan tai isä itse käyttänyt huolimattomasti. Tottakai huoneiston haltijan omalla riskillä jos ei ole lattiakaivoa ja asennetaan suihku, mutta siinä tapauksessa että pappa on jo holhouksenalainen, jää arvioitavaks,i että olisiko pitänyt reagoida puutteisiin kotihoitoa järjestellessä. Voisi tsekkailla kotivakuutuksen ehtoja.
Kyllä kotihoidon henkilökunta käyttää kotien laitteita ihan kuin laitoksen olettaen mitoituksen riittävän käyttöön johon sitä ei ole mitoitettu. Kotihoidon käyttö olisi rinnastettava teolliseen käyttöön käyttömäärän ja tavan vuoksi, kotien vessat on mitoitettu kotikäyttöön.
Suoraan kotihoitoa on vaikea saada vastaamaan ajan kanssa syntyviin kuluihin ja kulumisiin. Meillä on mm. kaksi kertaa WC-pytty vaihdettu kotihoidon työn tuloksina ja kustannus on tullut meille. Kulumistahan se on vaikka kotihoito rojauttaa siihen avustettavan jne, jos se ei kerralla hajoa.
Kotivakuutusta voi tarkastella, etenkin normaalista käytöstä syntyvät vesivahingot kuuluu kotivakuutukseen. Eri asia saattaa olla, jos vahinko on syntynyt väärässä tilassa olevasta suihkusta.
Miten tuo mihinkään teolliseen käyttöön rinnastuu, eihän siellä vessassa koko kunnan mummoja ja pappoja pestä. Sama ihminen sitä käyttää, mutta avustettuna.
No vaikka maalaamo on teollinen jos sitä käyttää ammattimaiset maalaajat useaan kertaan viikon aikana. Kotihoidon henkilökunta käyttää WC:n välineitä ammattimaisesti koulutuksensa mukaan ja yleensä taitaa käyttää neljä tai viisi kertaa päivässä viikonloput mukaanlukien.
Jos ajattelee käyttäjäksi suppeasti avustettavaa, samalla voi automaalaamon maalaajaksi puhua autoa itseään.
Vittuse on äitillääs niin kuin muillakin akoilla. Siveästi alaosist puhut, itse olet sieltä pillust putkahtanu.