Lue keskustelun säännöt.
"Kivoja" asioita mitkä sinun mielestäsi tuntuu hirveän vastenmieliseltä pakkopullalta?
Minulla tällaisia on esim. mökkeily ja joulu. Silti aina ihmiset yrittävät pakottaa kerta toisensa jälkeen mökkeilemään ja viettämään joulua.
Mitä on sinulla yleisesti kivaksi miellettyjä asioita mitä inhoat mutta aina tuntuu että niistä olisi "pakko" tykätä?
Kommentit (1397)
Sukulaisten näkeminen näin loma-aikoina. Miehellä iso perhe ja suku, ja vanhemmatkin eronneet. Hänen kotiseudulleen mennessä pitäisi kiertää läpi molemmat vanhemmat, kaikkien sisarusten perheet, kaikki tädit, enot, kummit, serkut, isovanhemmat, isovanhempien sisarukset ja kylänmiehet. Kaikkia olisi tosi kiva nähdä, ellei menisi aina samaan syssyyn. Tähän käytetään n. viikko, eikä sen aikana ole sen siunaaman rauhaa tai hiljaista hetkeä. Ei pysty, ei kykene D:
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hampaiden peseminen. Onneksi aikuisena ei tarvitse tehdä sitä!
Vierailija kirjoitti:
Itse auringonpaiste kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Häät ovat aina kauhistus mulle. Siellä on koko ajan vain odottamista ja loppuhuipennuksena nolot pakkoleikit. Mun puolesta jokainen pitäköön häänsä keskenään ilman vieraita.
Olen samaa mieltä kanssasi. Eräs sukulaiseni meni reilu vuosikymmen sitten naimisiin sellaisessa telkkarin hääohjelmassa. Tuskin tarvitsee arvata, loistinko minä poissaolollani niistä pippaloista. Kun näin kyseisen jakson telkkarista, niin ne olivat juuri kuvailemasi pakkopullamaiset, hassuilla leikeillä ryyditetyt peruspippalot sillä pikku tvistillä lisättynä, että ne tosiaan näkyivät telkkarista koko kansalle. Olen edelleen sitä mieltä, että jättäytyminen pois siitä tilaisuudesta oli yksi elämäni parhaimmista päätöksistä.
Sitä voi kysyä että minkälaiset olisivat häät joissa ei olisi mitään ohjelmaa? Luultavasti aika tylsät.
Se on sinun mielipiteesi. Minusta taas häitä ei millään tekopirteillä ohjelmilla ainakaan parantamaan pysty. Mitä lyhyempi seremonia ja pidempi vapaamuotoinen seurustelutilaisuus, sen parempi. Näin minun mielestäni. Ennemmin myös vaikka livebändi kuin pahimmillaan tuntitolkulla kestävää interaktiivista pakkoviihdettä morsiusparin ja vieraiden välillä.
Tottakai hääseurueet saavat aivan vapaasti pitää morsmaikunryöstönsä, hääbingonsa ja tuttujuttunsa niin halutessaan.
Minä en vain osallistu niihin, koska ne ovat mielestäni tekopirteää ja äärimmäisen tylsää huuhaata.
Mieluummin pysyn myös poissa koko häätilaisuudesta jos se ahdistaa etukäteen, kuin menisin paikan päälle pilaamaan morsiusparin tärkeää päivää.
Muuten, minun poissaoloni tuon sukulaisen häistä ei vaikuttanut meidän väliseen ystävyyssuhteeseen mitenkään. Olemme edelleen erittäin hyvissä väleissä, kuten olemme aina olleet.
Meikata. Minulle riittää että olen puhdas ihminen puhtaissa siisteissä vaatteissa.
Moninkertaisesti pakkeloitu iho kutittaa.
Vierailija kirjoitti:
Tyypilliset kaupunkilomat, joissa tehdään pikainen pakkovisiitti johonkin historialliseen nähtävyyteen vaikkei juurikaan olla kiinnostuneita, mutta täytyy saada selfie Colosseumin tms. edestä Instaan, sitten istutaan katukahviloissa ja shoppaillaan.
Vihaan näitä. Kaikki paikat täynnä ihmisiä, katsotaan pikaisesti nähtävyyttä ja räpsitään pari kuvaa, elämys 0/5. Sitten lähdetään seuraavaan paikkaan kun aika ei riitä mihinkään eikä ihmismassojen seassa jaksa olla kauaa. Suuri osa ajasta menee paikasta A paikkaan B siirtymiseen. Kahviloiden tarjoilijat vaikuttavat elämäänsä kyllästyneiltä. Kaikki on yleensä kallista, mutta ei ihan sen arvoista. Hävettävän paljon ajasta käytetään vain loikoilemalla hotellilla kun ei jaksa enää kävellä ja suunnistaa ihmisvilinässä. Loikoilu olisi muuten mukavaa, mutta rahan käyttäminen sitä varten matkaan ja majoitukseen tuntuu turhalta. Kaupunkilomailu olisi ehkä kivempaa jos oikeasti asuisi siellä kaupungissa vaikka kuukauden ja saisi rauhassa tutustua paikkoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse auringonpaiste kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse auringonpaiste kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Häät ovat aina kauhistus mulle. Siellä on koko ajan vain odottamista ja loppuhuipennuksena nolot pakkoleikit. Mun puolesta jokainen pitäköön häänsä keskenään ilman vieraita.
Olen samaa mieltä kanssasi. Eräs sukulaiseni meni reilu vuosikymmen sitten naimisiin sellaisessa telkkarin hääohjelmassa. Tuskin tarvitsee arvata, loistinko minä poissaolollani niistä pippaloista. Kun näin kyseisen jakson telkkarista, niin ne olivat juuri kuvailemasi pakkopullamaiset, hassuilla leikeillä ryyditetyt peruspippalot sillä pikku tvistillä lisättynä, että ne tosiaan näkyivät telkkarista koko kansalle. Olen edelleen sitä mieltä, että jättäytyminen pois siitä tilaisuudesta oli yksi elämäni parhaimmista päätöksistä.
Sitä voi kysyä että minkälaiset olisivat häät joissa ei olisi mitään ohjelmaa? Luultavasti aika tylsät.
Se on sinun mielipiteesi. Minusta taas häitä ei millään tekopirteillä ohjelmilla ainakaan parantamaan pysty. Mitä lyhyempi seremonia ja pidempi vapaamuotoinen seurustelutilaisuus, sen parempi. Näin minun mielestäni. Ennemmin myös vaikka livebändi kuin pahimmillaan tuntitolkulla kestävää interaktiivista pakkoviihdettä morsiusparin ja vieraiden välillä.
Tottakai hääseurueet saavat aivan vapaasti pitää morsmaikunryöstönsä, hääbingonsa ja tuttujuttunsa niin halutessaan.
Minä en vain osallistu niihin, koska ne ovat mielestäni tekopirteää ja äärimmäisen tylsää huuhaata.
Mieluummin pysyn myös poissa koko häätilaisuudesta jos se ahdistaa etukäteen, kuin menisin paikan päälle pilaamaan morsiusparin tärkeää päivää.Muuten, minun poissaoloni tuon sukulaisen häistä ei vaikuttanut meidän väliseen ystävyyssuhteeseen mitenkään. Olemme edelleen erittäin hyvissä väleissä, kuten olemme aina olleet.
Miksi häistä tehdään niin suuri juttu? Kallista ja typerää. Vihkiminen ja pieni, korkeintaan tunnin mittainen, kahvittelu tai sampanjatuokio vihkimisen päälle. Miksi tuntikaupalla tylsää odottelua ja istumista? Koko päivä menee siihen! Omat häät kestivät pari tuntia, avioliitto on kestänyt neljäkymmentä vuotta.
En osallistu pitkäveteisiin juhliin. En edes kummilapseni häihin ja rippijuhliin.
Vanhan isäni luona kyläily. Äijä on ollut ilkeä aina, ja sairauden myötä ilkeydet ovat kasvaneet häijyydessään aivan uusiin sfääreihin. Tuntikin sitä jorinaa kuunnellessa saa masentumaan moneksi päiväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perhe ystävät ja se nouseva viinin litkiminen. Itse en pidä alkoholin mausta, varsinkaan viinien. Jo parista kulauksesta ruuan kanssa niin sanotusti nautittua viiniä saan hirveän vatsakivun, mitä seuraa raivokas oksentelu koko seuraavan päivän. Kuten skumpasta. Puolkas lasillinen kuohuvaa ja olen sairaana seuraavan päivän. Muut voivat litkiä illasta aamutunneille viiniä ja skumppaa. Tuttavapiirissäni naiset silmät loistaen odottavat viinittelyä. Kukaan heistä ei ymmärrä tai halua ymmärtää minua. Olen kaksin kertonut nolosta vaivastani. Olen joutunut jäämään pois kaikista yhteisistä tapaamisista. Jos otan vettä tai vaikka limua lasiin alkaa syyllistäminen. Kai sä nyt voit pari lasillista juoda, ota nyt edes 1 lasillinen. Olen välillä tehnyt niin että se viinilasi on edessäni, enkä juo sitä. Sitten joku alkaa, hei tämähän ei ole koskenutkaan viiniin, mitä tuhlausta. Nyt kyllä juot tämän niin saadaan tilattua uusi, eiks niin.
Tämä "pakkoviini" on mullekin niin tuttua! En tykkää juoda alkoholia jos on tarkoitus olla vaan kotona ja mennä aikaisin nukkumaan koska se pilaa yöunet ja ramppaan loppuillan vessassa ja tulee pää kipeäksi. Jos juon niin se on vasta sit jos on oikeasti läpi yön kestävät bileet. Ärsyttää kun niin moni viinintissuttelija pahoittaa verisesti mielensä kun en halua juoda illallispöydässä sitä lasillista. Mulla menee koko loppuilta ja yö pilalle jos juon sen. Ei minua haittaa yhtään jos muut ottaa, mutta en pysty käsittämään miksi se on niin suuri pakkomielle että juon väkisin muiden mieliksi kun tarkoitus ei ole edes humaltua tai lähteä bilettämään...
Komppaan edellisiä, "pakkoviini" ja vesi- tai mehulasista syyllistäminen. Aikani litkin pelkkää tomaattimehua, johon olin pyytänyt baarimikon tökkäisemään sellerinvarren väittäen juomaani Bloody Maryksi. Pakkotarjoilu loppui kohdallani kuitenkin kuin seinään kun kerran esitin kouriintuntuvasti viinin aiheuttamaa pahoinvointiani: noin tunti punaviinilasillisen nauttimisen jälkeen oksensin kaiken vieressäni istuvien kavereideni syliin ja rinnuksille. Enkä edes pahoitellut, päinvastoin, yrjösin toisen mokoman vauhdilla lisää ja varoitin, että tulossa olisi enemmänkin. Porukat maksoivat nopeasti taksini kotiin ja nykyisin kyttäävät tarkasti, ettei vaan mulle tarjoiltaisi viiniä.
Yhdessä shoppailu, mutta hieman eri syistä kuin tuossa aiemmin. Kun minä lähden "shoppailemaan", minä metsästän. Oletan, että jossain on se Suuri Saalis ja minulla on x aikaa löytää se. Ja minä haluan käydä tehokkaasti mahdollisimman laajan alueen metsästysmaita läpi. Mikään "melkein ok" ei kelpaa, minä metsästän. Jos mukana on joku muu, pitää hidastaa, kohteliaasti katsella kukkamekkoa ja punaista puseroa ja keltaista hamettaa "ja oivoi katso miten ihana vauvan body". En haluaisi katsoa, aikaa kuluu. Kaverit eivät ymmärrä jos haluat selata rekistä vain tietyt värit "kyllä sun kannattais kokeilla tätä ihanaa taivaansinistä, kokeile nyt". EN, se vie aikaa saalistukselta.
Kaikista pahinta on se, että puolen tunnin hitaan, tehottoman ja tempoilevan haahuilun jälkeen jollekin tulee varmasti nälkä. "Mua hiukoo" tai "eiks ois ihana ostaa lattet ja vähän jotain kakkua".
EI OLISI MINÄ METSÄSTÄN!
Nyt tätä kirjoittaessa tajusin, että en varsinaisesti inhoa shoppailua, inhoan vaan muiden kanssa shoppailua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työpaikan virkistyspäivät, jätän ne aina väliin. Virkistyn paremmin ollessani kotona, poissa työpaikalta ja työtovereiden luota.
Vappu on toinen päivä, jolloin pitäisi hampaat irvessä olla niin kiwaa! Jätän senkin väliin.
Joululahjojen ostaminen, en kuulu kirkkoon, ja risoo joulun aikainen ostoshysteria, nyt _täytyy_ ostaa lahja vähintään 20 lähimmälle ihmiselle, vaikka sitten väkisin. Kaksi päivää joulun jälkeen samat tavarat myydään alennuksella. Olen jo nuoresta tehnyt päätöksen, että lahjat annetaan vain lapsille. Aikuiset voivat antaa lahjoja toisilleen ympäri vuoden, vaikka joulun jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Kyläily. Pakko mennä jonkun tuttavapariskunnan luokse iltaa viettämään, vaikka kotona olisi mukavampaa. Tiedät, että kohta ehdotetaan yhteissaunomista. Yrität kieltäytyä kohteliaasti, sitten aletaan painostaa. Kerrot, että saunomme vain kahdestaan. Seuraavaksi joudut perustelemaan sitä. Ei yksityisyyttään pitäisi joutua perustelemaan. Inhoan tuota kulttuuria, se on oksettavaa.
Kiitos koronan, kaikenlainen kyläily on nyt out.
En kyllä myöskään tajua että kyläillessä pitäisi saunoa. Ainoa poikkeus on serkkuni, jonka luona on iso poreamme. Sinne joskus mennään. Mutta ei tulisi mieleen mennä saunomaan jonkun muun luokse.
Ihmettelen teitä, jotka annatte jonkun painostaa saunomiseen tai johonkin muuhun. Miten ette osaa yhtään luovia näistä tilanteista...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, monet tykkää työssä käymisestä. Itse en. En myöskään ole innoissani leikittämässä kaikkien tuttujen ja puolituttujen lapsia niinkuin monet.
Vierailija kirjoitti:
Yhdessä shoppailu. Pari ystävätärtä pyytää mukaan kolmannen. Kierretään stadiin putiikit, kikatellen ja tottakai kuvaten instaan mitä löydettiin. Kaikki on suuriäänistä. Välillä käydään ottamassa lasilliset ja kikattelemassa ja kuvaamassa kilistelyt. Tottakai nämä hetket on jaettava instaan, meidän tyttöjen jutut. Pienellä painostuksella saadaan se kolmaskin ostamaan ae Gauharin parinsadan euron mekko, sehän on klassikko. Pitää tukea pienyrittäjää. Vaikken tykkäisi itse. Käydään tyttöjen kanssa Hangossa ja näyttäydytään niin että joku meidät huomaa kun kikatellaan kovaan ääneen ja taas vähän kuvataan. Ihan siksi koska yksi ystävättäristä saa sitten yhteistöitä yrityksiltä kun on annettu näkyvyyttä. Olen luvannut itselleni että 2021 en enää lähde mukaan.
Yäh, kuulostaapa ahdistavalta. Teet hyvän uudenvuodenlupaksen! Tsemppiä sille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seksi. Uskon, että meitä näin ajattelevia on paaaljon enemmän kuin yleisesti luullaan, koska seksinhän pitäisi olla elämän pääsisältö tai vähintään suola ja sokeri, muuten olet epänormaali.
Vierailija kirjoitti:
Työpaikan virkistyspäivät, jätän ne aina väliin. Virkistyn paremmin ollessani kotona, poissa työpaikalta ja työtovereiden luota.
Vappu on toinen päivä, jolloin pitäisi hampaat irvessä olla niin kiwaa! Jätän senkin väliin.
Joululahjojen ostaminen, en kuulu kirkkoon, ja risoo joulun aikainen ostoshysteria, nyt _täytyy_ ostaa lahja vähintään 20 lähimmälle ihmiselle, vaikka sitten väkisin. Kaksi päivää joulun jälkeen samat tavarat myydään alennuksella. Olen jo nuoresta tehnyt päätöksen, että lahjat annetaan vain lapsille. Aikuiset voivat antaa lahjoja toisilleen ympäri vuoden, vaikka joulun jälkeen.
Ettekö voi sopia jostain muunlaisesta käytännöstä, eihän ole mitään järkeä ostaa joululahjoja 20:lle?
Tämä on yllättävä ketju, että noin moni tekee kaikkea outoa ja ärsyttävää vuodesta toiseen vain koska ei saa avattua suutansa.
Uinamahallissa käynti. Olisi niin ihana uida väljässä altaassa pitkään ja joskus voikin. Mutta pukuhuoneet: vaikka olisit ottanut kaapin tyhjästä nurkasta, joku tulee siihen iholle. Usein vielä niin päin että sinä olet jo puhdas ja yritätä nihkeänä kiskoa vaatteita päällesi ja toinen lemuaa hieltä. Sitten hän alkaa levittelemään tavaroitaan niin että kaikki tasot on täynnä varusteita. Sama saunassa: sitä ovissa ramppaamista ja jatkuvaa tehotonta löylynheittoa kylmenneeseen kiukaaseen ei vaan kestä. Kas kun se löyly ei pysy jos koko ajan päästetään kuumuus ovesta pesuhuoneen puolelle.
Vaateostokset. Vihaan loisteputkilla valaistuja pukukoppeja, joissa mikään ei näytä hyvältä. Oviverho on juuri sopivasti liian pieni, että sinne voi halutessaan reunasta kurkkia. Edellinen tyyppi on jättänyt kaikki koukut täyteen sovittamiaan vaatteita. Alusvaateosastolla on säännöllisesti himokkaita poikaystäviä tuijottamassa kun valitset rintaliivejä. Hei pliis, älkää ottako heitä mukaan!
Vierailija kirjoitti:
Seksi. Uskon, että meitä näin ajattelevia on paaaljon enemmän kuin yleisesti luullaan, koska seksinhän pitäisi olla elämän pääsisältö tai vähintään suola ja sokeri, muuten olet epänormaali.
Juuri näin. Parisuhde ei ole parisuhde jollei seksi ole tärkeässä roolissa. Mitä kaikkea muuta mukavaa voi tehdä yhdessä tai yksin!
Itse en välitä ollenkaan olla parisuhteessa, koska en halua tuota vonkaamista. Ja en ole siis nuori, on sitä niitä kiihkeitäkin vuosia ollut mutta ei enää kiinnosta.
Elokuvissa käynti. Varsinkin nuorempana tuli usein kutsu elokuviin. Jos haluan katsoa leffan, niin katson sen mielummin kotona ja mieluiten yksin, niin saan katsoa, mitä huvittaa.
Ryyppääminen ja bilettäminen. Juon kyllä alkoholia silloin tällöin ja tykkään myös käydä tanssimassa, mutta en ole jaksa vetää kaksin käsin aamuyöhön asti ja voin myös tehdä toista ilman toista. Siksi olen joko tylsimys tai hieman vastentahtoisesti mukana.
Jokavuotinen pakollinen perhejoulu. Saattaisin haluta joskus nähdä joulun vaikka Timbuktussa, mutta kun se olisi kauhea pettymys muulle perheelle.
Yökyläily. Mielummin menen nukkumaan silloin, kun haluan ja vietän aamun omassa rauhassa.
Ylipäänsä ”kaverina” asioiden tekeminen, joita voi yhtä hyvin tai vielä paremmin tehdä yksin kuten salillakäynti, juoksu, hiihto, autolla meneminen paikasta a paikkaan b, käyminen asioilla kuten pankissa, tankilla, ostoksilla tai ihan vaan vaikka vessassa. Olen näköjään ihminen, joka halutaan seuraksi/turvaksi milloin minnekin ja se tuntuu usein pakkopullalta.
Musiikin kuuntelu ja konsertissa käyminen. Ei vaan voi. Ei. En kestä sitä meteliä.
Inhoan musiikkia. Mieluummin hiljaisuus.
Joidenkin sukulaisten tapaaminen. Ei ole muuta yhteistä kuin sama sukupuu, mutta yhteydessä on oltava kai.