Miksi sukulaiset onnittelevat isovanhempia kun lapsenlapsi syntyy?
En ole oikein hoksannut tätä, ei se isovanhempi ole ”mitään tehnyt” tämän asian suhteen.
Eikä välttämättä sen jälkeenkään. Yli 20% isovanhemnista ei ole missään tekemisissä lastenlastensa kanssa eikä osallistu lastensa perheiden elämään edes yhteyttä pitämällä. Miksi näitäkin onnitellaan?
Kommentit (17)
Joku juttu siinä on sillä erittäin monet vanhemmat kärttää ja mankuu lapsenlapsia vuosia, siis omilta aikuisilta lapsiltaan. Siis nekin kärttää ja mankuu jotka ei sitten välitä niistä lapsenlapsista.
Isovanhemmuutta ei tarvitse ansaita millään työsuorituksilla. Monille se on onni itsessään, siksi siitä onnitellaan.
Mun vanhemmille lapsenlapset on elämän suurin onni, joihin käytetään aikaa ja rahaa runsain mitoin.
Ei tehnyt mitään? Yleensä kyllä isovanhemmat ovat lapsensa eli lastenlapsiesa vanhemmat kasvattaneet. Jotakin sentään.
Tottakai saa onnitella tuoretta mummoa tai vaaria. Vauva muuttaa rooleja, äidistä tulee mummo, isästä vaari. Suku jatkuu. Moni sen toivoo kokevansa. Isovanhemmuus on onnellinen asia, elämän jälkiruoka.
Vierailija kirjoitti:
Ei tehnyt mitään? Yleensä kyllä isovanhemmat ovat lapsensa eli lastenlapsiesa vanhemmat kasvattaneet. Jotakin sentään.
No kuule ei ole kaikki tehneet tätäkään. Mua lapsuudessa ja nuoruudessa lähinnä pahoinpideltiin ja kaltoinkohteltiin, todella paskat vanhemmat, nippa nappa eloon jäin ja siinä kaikki.
”Yllätys” että nämä samat eivät välitä tipan vertaa lapsenlapsistaan. Näille elämän suurin onni on vain oma perse ja omat tarpeet ja halut. Omat lapset ja lapsenlapset ei kiinnosta yhtään, viimeksi joku 10v sitten on näistä kuulunut jotain.
Käyttäjä37185 kirjoitti:
Mun vanhemmille lapsenlapset on elämän suurin onni, joihin käytetään aikaa ja rahaa runsain mitoin.
Ymmärräthän että kaikilla ei ole asia näin hyvin? Olet etuoikeutettu, kai osaat olla kiitollinen?
Vierailija kirjoitti:
Tottakai saa onnitella tuoretta mummoa tai vaaria. Vauva muuttaa rooleja, äidistä tulee mummo, isästä vaari. Suku jatkuu. Moni sen toivoo kokevansa. Isovanhemmuus on onnellinen asia, elämän jälkiruoka.
Niin osalle. Ei kaikille. Ei kaikki ole onnellisia. Ei kaikki halua olla isovanhempia.
Tuo on samanlainen myytti kuin äitimyytti. Eikä pidä aina paikkaansa ollenkaan.
Minä haluaisin kovasti aikanaan lapsenlapsia. Perheellämme ei ole ollenkaan isovanhempia, kahdet elossa olevat isovanhemmat ovat mutta molemmilla on pahoja ongelmia ja eivät voi tai halua olla isovanhempia. Mt-ongelmaiset kieltäytyivät kokonaan olemasta isovanhempia, juopot varmaan olisivat mutta eivät kykene, pullon henki on niin vahva.
Olemme olleet todella yksinäisiä ja mitään apua ei olla saatu sekuntiakaan koskaan.
Tiedän miten kurjaa on kun isovanhempia ei kiinnosta.
Aion omille lapsilleni olla sitten todella hyvä isovanhempi, ja auttaa paljon ja antaa huomiota, apua ja rakkautta. Sillä minä jos kuka tiedän miten raskasta on kun suku hylkää ja kääntää selän.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä37185 kirjoitti:
Mun vanhemmille lapsenlapset on elämän suurin onni, joihin käytetään aikaa ja rahaa runsain mitoin.
Ymmärräthän että kaikilla ei ole asia näin hyvin? Olet etuoikeutettu, kai osaat olla kiitollinen?
Tietenkin ymmärrän, etteivät kaikki isovanhemmat ole tällaisia. Aloituksen kysymys kuitenkin oli, miksi niitä tuoreita isovanhempia onnitellaan. Kerroon oman kokemuksen.
Hääparin vanhempiakin monissa häissä onnitellaan mitä olen ihmetellyt. Ilmeisesti siksi ettei heidän lapsi jäänyt vanhaksipiiaksi tai -pojaksi. Tai ehkä oikeasti onnittelu on vähän niinku juhlan isäntien tervehtiminen (Kun yleensä vanhempien onnittelu kuuluu juhlaan missä vanhemmat ovat maksaneet häät). Meni ohi aiheen mutta tuli tämänkin onnitteluperinne mieleen.
Mä veikkaan myös että se on vaan tapa, siis sillä vaan vahvistetaan kulttuuria, eli ”hienoa että sait lapsesi tekemään samoin kuin satojatuhansia vuosia aikaisemminkin on tehty”. Ei siihen nyt oikeasti liity mitään saavutusta niiltä isovanhemmilta. Vanhemmilta tietenkin. Nykyään isovanhemmat ei viitsi enää hoitaa tai auttaa, lentelevät lomilla ja pelaavat golfia talvet espanjassa.
Voi niille haistattaa pitkät *askatkin.
Vierailija kirjoitti:
Hääparin vanhempiakin monissa häissä onnitellaan mitä olen ihmetellyt. Ilmeisesti siksi ettei heidän lapsi jäänyt vanhaksipiiaksi tai -pojaksi. Tai ehkä oikeasti onnittelu on vähän niinku juhlan isäntien tervehtiminen (Kun yleensä vanhempien onnittelu kuuluu juhlaan missä vanhemmat ovat maksaneet häät). Meni ohi aiheen mutta tuli tämänkin onnitteluperinne mieleen.
Vanhemmat toivottavat vieraat tervetulleeksi. Sitten vieraat onnittelevat hääparia.
"Nykyään isovanhemmat ei viitsi enää hoitaa tai auttaa, lentelevät lomilla ja pelaavat golfia talvet espanjassa."
No jo oli älytön yleistys. Eiköhän yllä kerrottu kuitenkin ole enemmänkin poikkeus.
Mua on onniteltu jopa tätinä siitä että sisarukselleni on syntynyt lapsi.
Mun vanhemmat kuuluu tuohon 20% osuuteen eivätkä ole koskaan edes NÄHNEET lapsenlapsiaan. Silti olivat maireina ottaneet tuttuja onnittelukahville luokseen ja polleana leikkineet hyvää isovanhempaa.
Tekevät tätä muutenkin ja valehtelevat miten paljon auttavat ja hoitavat. Täyttä sontaa kaikki, mutta sillä saa statuksen. Noiden vanhempien ihmisten silmissä isovanhemmuus on status.
On niitäkin isovanhempia sitten joille lapsenlpset on tärkeitä ja rakkaita, omani eivät vaan kuulu siihen sakkiin. Tällaisille rakastaville henkilöille se on varmasti aito ilo ja onni.