Lue keskustelun säännöt.
Yläkoululaiset ei enää tiedä mihin eläimeen viittaavat nimet kili, pässi, pukki, vasa
26.12.2020 |
Jopa vasikka ja varsa ovat osalle vieraita.
Ehkä 10 % tietää mikä on kuttu tai uuhi.
Kommentit (55)
Vierailija kirjoitti:
En mäkään enää muista. Aina voi googlettaa jos tarvitsee turhaa nippelitietoa joka ei liity omaan elämään mitenkään.
Mitä kirjoitetaan googlen hakuun, jos ei tiedetä mistään mitään? Googletus on taito, johon tarvitaan paljon yleistietoa. Muuten ei netistä löydä mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kotitaloudessa osa on ihan pihalla jos puhutaan naudasta, kutunjuustosta, vasikanleikkeestä...
Pöh.
Ei sen enempää pihalla kuin ennen oltiin. Ei silloin yleensä tiedetty esim. sitä, että maustepippuri ei ole pippuri ollenkaan. Silti osattiin reseptistä katsoa, tuleeko ruokaan maustepippuria vai vaikka valkopippuria. Kaupasta saatettiin ostaa mentaliteetilla "pippuri kuin pippuri", ehkä ruoka ei sitten maistunut ihan siltä miltä piti... Kauhea katastrofi varmaan.
Voihan se toki joskus olla kätevää tietää, että kuttu on naarasvuohi, eli jos et kaupasta kutunjuuston nimellä tuotetta löydä (kuten luultavasti et löydäkään), niin osta sitä vuohenjuustoa, jota kyllä on. Mutta lieneekö tuo niin olennainen asia?
Jos rupeaa enemmän kokkaamista harrastamaan, mikä muuten on nykyään paljon enemmän muotia kuin ns. ennen, niin nuo asiat kyllä selviävät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on oikeasti tapahtunut tiedoissa ja varsinkin taidoissa melkoinen romahdus. Ennen heikot tiedot ja taidot koskivat pientä porukkaa. Nyt näitä toistaitoisia on suurin osa.
Pistätkö joitakin lähdeviitteitä väitteesi tueksi?
Olen itse syntynyt vuonna 1963, eikä minusta nykyteinit vaikuta ainakaan sen tyhmemmiltä kuin oma ikäluokkani. Toistaitoisia sitä oli silloinkin. Mm. päässälasku ei onnistunut silloinkaan kaikilla, jostain yhtälönratkaisusta nyt puhumattakaan. Muistan, kuinka kotitaloustunnillakin eräälle ole mahdotonta ymmärtää, että kun mehutiiviste laimennetaan suhteessa 1/9, kuinka paljon tiivistettä ja vettä tarvitaan, kun halutaan 1,5 litraa vettä. Silloin vain vielä oli sellaisia äärimmäisen yksinkertaisia työtehtäviä, joihin nämä toistaitoisetkin kelpasivat tekijöiksi. Nykyään ei oikein ole enää.
Juuri näin. Ja olen syntynyt 50-luvulla. Ja kun on saanut elää pitkän elämän, niin ymmärtää elämän realiteetit.
Koskaan aiksisemmin Suomen historiassa lapset ja nuoret eivät ole voineet niin hyvin ja osaanneet monia taitoja ja osaamista, kuin tänä päivänä. Monet osaavat lukea ja laskea jo ennen kouluikää ja jopa 10v puhua useampaa kieltä. Myös vähempi älykkäät suorittavat peruskoulun.
Ja ylioppilastutkinnon suorittaminen on yleisempää, kuin koskaan aikaisemmin, samoin yliopistotutkinmot, toisin kuin 50-luvulla, jolloin vain harvat pääsivät oppikouluun ja ylioppilaaksi.
Vierailija kirjoitti:
Meneehän mammoillakin eläimet sekaisin ja pahasti. Kovasti te laitatte kanaa arkiruoaksi, vaikka se on kananpoikaa eli broileria. Kana on se, jota pitää oikeasti keittää pari-kolme tuntia, jotta siitä tulee hyvää syötävää.
Ja naudanliha voi yhtälailla olla myös härkää. Jos ravintolassa tilaa naudanpihvin, se on lähes aina härkää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa jatkaa tällä linjalla jossa perusopetuksesta poistetaan varoja kaiken aikaa eikä miettiä muutosta.
No, meillä on ensimmäistä kertaa vasemmistohallitus melkein 15 v oikeistorytyytyksen jälkeen. Ote alkaa näkyä kunhan koronasta päästään. Paljon pahaa nuo porvarisedät ehtivät tehdä.
Se että se raha syydetään eeuulle on se ongelma. Kumpikin hallituspohja tekee niin ja tuon lisäksi nykyinen halaa välimeren takaiset kansat. Luulee että meidän 5 miljoonaa ihmistä pystyy pelastamaan 500 miljoonaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietämättömyys ei ole pahasta. Kyvyttömyys oppia uutta on.
Nykynuori sen sijaan osaa ottaa asiasta selvää alle minuutissa, jos tietoa sattuu joskus tarvitsemaan.
Boomer ei edes tiedä mikä on Wikipedia, eikä sinne eläkeläismallin Nokialaisellaan edes pääsisi. PC:llä ei osaa käyttää kuin "facee" ja verkkopankkia, joten joutuu turvautumaan 80-luvun tietosanakirjaan. Koita nyt sieltä sitten etsiä L:n kohdasta että mitä se LOL nyt oikein tarkoittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mäkään enää muista. Aina voi googlettaa jos tarvitsee turhaa nippelitietoa joka ei liity omaan elämään mitenkään.
Mitä kirjoitetaan googlen hakuun, jos ei tiedetä mistään mitään? Googletus on taito, johon tarvitaan paljon yleistietoa. Muuten ei netistä löydä mitään.
Eikö näillä nuorilla ole vielä aikaa oppia googlen käyttö moneen kertaan, jos he hallitsevat sen saman ikäisinä kuin edelliset tai sitä edelliset sukupolvet.
Google ei ole ollut edes kaikkien saatavilla kuin parikymmentä vuotta. Tämän päivän 30v ovat olleet vielä huonompia googlen käyttäjiä yläkouluikäisenä, kuin nyt.
Vierailija kirjoitti:
Nykynuori sen sijaan osaa ottaa asiasta selvää alle minuutissa, jos tietoa sattuu joskus tarvitsemaan.
Boomer ei edes tiedä mikä on Wikipedia, eikä sinne eläkeläismallin Nokialaisellaan edes pääsisi. PC:llä ei osaa käyttää kuin "facee" ja verkkopankkia, joten joutuu turvautumaan 80-luvun tietosanakirjaan. Koita nyt sieltä sitten etsiä L:n kohdasta että mitä se LOL nyt oikein tarkoittaa.
Ei kai alle nelikymppiset ole aikoihin sanoneet tai kirjoittaneet LOL? 😆
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt on oikeasti tapahtunut tiedoissa ja varsinkin taidoissa melkoinen romahdus. Ennen heikot tiedot ja taidot koskivat pientä porukkaa. Nyt näitä toistaitoisia on suurin osa.
Opetin melkein 40 vuotta maantietoa ja biologiaa yläasteella (eli nykyisin yläkoulussa); nyt on 1. vuosi, jonka olen ollut kokonaan eläkkeellä. Noiden varsinaisten aineitteni ohella toimin yleensä luokanvalvojana, ja tarvittaessa tuurasin paria muuta ainetta.
Olen täysin päinvastaista mieltä kanssasi. Ikinä ei ole ollut näin osaavaa nuorisoa. Kielitaitoista, jo pienestä pitäen matkustellutta ja muidenkin kuin kotinurkkien porukoiden kanssa yhteyttä pitävää.
Jos levitän nähtäväksi maailman kartan tai vaikka Suomenkin kartan, paljon paremmin hahmotetaan, mitä missäkin on. Osataan paremmin kertoa paikallisista oloista. Myös keskustella asiasta, esittää perusteluja, väitellä. Mediakriittisyyskin on kasvanut. Totta kai oli niitä, jotka kopioivat esitelmiinsä pätkiä suoraan löytämistään nettilähteistä asioita miettimättä, mutta niin oli urani alkuaikoinakin niitä, joille kelpasi mikä tahansa lähikirjaston kirja lähteeksi.
Jos pistin kokeeseen esseemuotoisen tehtävän, vastauksen ajatus oli viime vuosina paljon parempaa kuin aikaisemmin. Ehkä yhdyssanat eivät sujuneet ihan niin hyvin (kaikki niitä eivät koskaan ole osanneet), mutta näki, että yhä useampi ei vain opetellut ulkoa mitä kirjassa sanottiin, vaan osasi liittää mukaan omaa pohdintaa. Rohkeutta, itsenäistä ajattelua ja esiintymisvarmuutta on tullut paljon lisää. - Jonkin verran on kyllä yhä edelleen sitä, että toistetaan aiemmilta sukupolvilta opittuja ennakkoluuloja sellaisenaan - eli vaikka sitä, että jokseenkin koko Aasia on yhtä ja samaa hillittömästi lisääntyvää köyhää "kehitysmaata", mikä tietenkään ei pidä paikkaansa. Mutta tässä ne aiemmat sukupolvet eivät ole yhtään sen fiksumpia.
Yksi ilmiö on jokseenkin kokonaan kadonnut. Meille tuli kaupunkikouluun oppilaita ympäröivistä maalaiskunnista, joissa ei ollut omaa yläastetta, tai sinne oli hankala matka. Alkuaikoina oli aina joitakin sanoisinko "tynnyrissä kasvaneita", joita selvästi tuntui jännittävän esim. vieraiden aikuisten kohtaaminen. Tällä vuosituhannella sellaisia ei enää juuri ollut.
Biologian puolella ympäristötietoisuus on kasvanut valtavasti. Lajintuntemus ei koskaan aikanani ole ollut mitään hyvää. Parhaiten siinä pärjäsivät ne, joilla oli jokin asiaa tukeva harrastus. Maalla asumisesta sinänsä ei näyttänyt olevan apua.
Tärkeämpää kuin tietää, mikä vaikka joku kili on, on tietää, miten asian voi selvittää. Siinä nykynuoret päihittävät aiemmat sukupolvet ihan ylivoimaisesti. Tietämättömyyttä ei enää myöskään hävetä kuten ennen. Tietysti silläkin on merkitystä, että tietoa on saatavilla niin paljon helpommin.
Yhdestä olen kuitenkin huolissani, ja se on kasvavat erot oppilaiden osaamisessa. Tuntuu, että perhetausta on alkanut taas vaikuttaa enemmän. Ei niin, että se aina määräisi asioita, mutta eivät kaikki saa tiedon ja kokemusten hankintaan kotoaan samanlaista tukea. Eikä aina ole samanlaisia fyysisiäkään resursseja, esim. jos yhden ja saman tietokoneen nettiyhteyksineen joutuu jakamaan koko perheen kanssa. 90-luvun lamavuosina kuilu alkoi kasvaa.
Toinen huoleni on sitten se, että enää ei oikein ole töitä, joihin kovin heikolla osaamisella ja ilman mitään koulutusta pääsisi. Jos koulu ei suju eikä kiinnosta, mitä seuraavaksi? Kuka näistä nuorista ottaisi kopin? Luokanvalvojana yritin parhaani, mutta tuntui, että usein tyssää siihen ettei ole sopivaa paikkaa, minne mennä peruskoulun jälkeen, kun ei töihinkään pääse. Nuori jää haahuilemaan epämääräiseen välitilaan, mikä on huonoin mahdollinen vaihtoehto. Saa nähdä, saadaanko nyt pidentyvään oppivelvollisuuteen rakennettua mukaan näihinkin tapauksiin sopivia ratkaisuja.
Yleisesti ottaen meillä on kuitenkin hieno ja osaava nuoriso, varmasti parempi kuin koskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meneehän mammoillakin eläimet sekaisin ja pahasti. Kovasti te laitatte kanaa arkiruoaksi, vaikka se on kananpoikaa eli broileria. Kana on se, jota pitää oikeasti keittää pari-kolme tuntia, jotta siitä tulee hyvää syötävää.
Ihan btw, mutta meillä ainakin syödään arkena uunissa paistettua kanaa. Kokonainen marinoitu juhlakana esimerkiksi.
Sekin on todennäköisesti sinulla ollut broileria. Oikea kana, siis se munimisen lopettanut kana, tulee uunissa tehtynä sitkeäksi. Olen joskus kokeillut tuotakin ja olen tullut siihen tulokseen, että padassa kauan hauduttamalla tulee parasta.
No jos kertoo heille nämä, niin sen jälkeen tietävät
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
He tietävät paljon tärkeämpiä asioita varsinkin IT-puolelta. Käy kateeksi. Tietäisin mielummin tietokoneen käytöstä kuin lehmän lypsämisestä.
Siis ne osaa käyttää snäppii ja instaa ja tiktokkii. mutta tekstinkäsittely, ym. ei suju.
Ihan btw, mutta meillä ainakin syödään arkena uunissa paistettua kanaa. Kokonainen marinoitu juhlakana esimerkiksi.