Anoppi halusi laittaa meille joulupöydän
Ja kutsui perheemme syömään. Tarjolla oli taskulämpimiksi lämmitettyjä valmiita laatikoita (ilman mitään tuunausta), raa`aksi jäänyttä kinkkua, sillipurkki, juusto ja makkaraviipaleita. Niin ja valmista rosollia muovilaatikosta.
Pointti tässä jutussa ei ole paheksua anoppia, hän tarkoitti hyvää, vaan sitä että ei tuollaisia ruokia huvita syödä lainkaan. Olen mielummin syömättä, kuin täytän muutenkin täyttä vatsaani noilla. Eihän sitä tarvitse kaikkea itse laittaa, mutta voisi nyt vähän edes tuunata valmiita, jos niitä tarjolle laittaa.
Vai mitäpä olette mieltä?
Kommentit (42)
Ehkä hän halusi kokoontua yhdessä viettämään joulua, mutta jaksaminen, raha tai taidot ei riittäneet arvon miniän vaatimuksiin.
Yritti kuitenkin, sääliksi käy anoppia kun tuollainen valittaja miniä.
Olen eri mieltä. Jos eineksiä ostaa, ne on yleensä suunniteltu juuri sellaisiksi kuin minä ne ovat hyviä. Ei ne parane siitä, että lisätään rasvaa ja suolaa (kermaa ja juustoa). Jos haluaa erilaista, on parasta tehdä itse.
En muutnkaan käsitä, miksi niin monille tuntuu olevan kaikkein tärkein ja usein ainoa tärkeä se, että on tietynlaista ruokaa. Itselleni väliä on juhlapöydän seuralla.
Miksei valmislaatikot kelpaa? Ja oliko se kinkku edes raakaa, vai pidätkö itse vaan kypsemmästä?
No nyt hei. Ilmeisesti tuo sana anoppi sai teidät riehaantumaan. Kuten jo sanoin, hän on kiltti ja ihana ihminen ja mielellämme vietämme aikaa yhdessä. He olivat meillä aattona, mutta nyt hän kutsui meidät joulupöytään sitten joulupäivänä. Ei ole kyse mistään vanhasta mummosta.
En arvostellut anoppia, vaan ylipäätään en pidä huonosta ruuasta.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä hän halusi kokoontua yhdessä viettämään joulua, mutta jaksaminen, raha tai taidot ei riittäneet arvon miniän vaatimuksiin.
Yritti kuitenkin, sääliksi käy anoppia kun tuollainen valittaja miniä.
Kahta asiaa en ainakaan syö. Toinen on raaka kinkku ja toinen on raaka kana. Ihan syystä. Myöskään taskulämmin laatikko ei houkuttele kun uunikin on keksitty. Piste.
Meillä oli tänä jouluna yhdet rasiat lanttu- ja porkkanalaatikkoa, ihan kokkikartanon einestä, ilman tuunaamista. Kun ei yleensä jakseta niitä monella ruualla syödä kuitenkaan. Ihan samalta maistui minusta (no samalta ja samalta, ne nyt vaan tuppaa maistumaan lähinnä lantulta ja porkkanalta, ei ne mitään herkkuja ole missään tai kenenkään laittamana, monia pitopöytiä ja kotikokkeja kokeneena.) Mutta olipahan laatikot pöydässä. Ei ne minusta koskaan mitenkään super-hyviä ole.
Mitäpä mieltä anopin poika, eli sinun miehesi on tästä? Onko hän yhtä innolla haukkumassa äitiään kuin sinä olet?
Jotkut tykkää ylikypsästä kinkusta niinkuin sinä. Pääsääntöisesti mehevä kinkku on paras suomalaisten mielestä ja uskon että hän osaa paistaa kinkun, mutta ainahan saa valittaa.
No just. En silti aio muuttaa mielipidettäni asiasta. Ja minulla on ihan hyvät välit anopin kanssa. En valittanut pöydässä vaan kiltisti söin jotain, tosin kinkun viipaleen annoin koiralle.
Anoppihan on siis ruoka-alan ammattilainen ja vielä työelämässä, ei mikään vanhus.
Vierailija kirjoitti:
No nyt hei. Ilmeisesti tuo sana anoppi sai teidät riehaantumaan. Kuten jo sanoin, hän on kiltti ja ihana ihminen ja mielellämme vietämme aikaa yhdessä. He olivat meillä aattona, mutta nyt hän kutsui meidät joulupöytään sitten joulupäivänä. Ei ole kyse mistään vanhasta mummosta.
En arvostellut anoppia, vaan ylipäätään en pidä huonosta ruuasta.
Mene ensi jouluna ravintolaan jouluaterialle ja ota anoppi mukaan.
No, arvasin kyllä että saan kuraa niskaani ja ehkä ihan oikeutetusti.
Silti olen sitä mieltä, että huonoa ruokaa ei pidä tarjoilla.
Vierailija kirjoitti:
No, arvasin kyllä että saan kuraa niskaani ja ehkä ihan oikeutetusti.
Silti olen sitä mieltä, että huonoa ruokaa ei pidä tarjoilla.
Ihmisten käsitys huonosta ruoasta on erilainen. Aika harva on sitä mieltä, että valmislaatikot pitää vielä itse tuunata kermalla. Ja kinkun paistokysymys on usein mielipidekysymys.
Ongelma tässä varmaan on se, että koet asian niin suureksi pettymykseksi, että se harmittaa niin paljon, että tänne pitää kirjoittaa. Anoppisi haluasi teidät sinne jouluksi ja pitäisi mennä pyyteettä. Ensi vuonna tarjoudu ja vaadi, että saat tuoda itse tekemäsi laatikot, niin jää anopille enemmän energiaa. Mysö työelämässä vielä olevat väsyvät ja ovat väsyneitä. Ihmisillä, erityisesti vanhemmilla ihmisillä on kaikenlaisia sairauksia eikä voimia ole niin kuin nuorella. Itsekin pitkäaikaissairaana 46-vuotiaan lapsiperheen äitinä ei pysty kaikkea tekemään. Ihan valmiit laatikot nostin pöytään, ei tulisi mieleenkään kuluttaa vähiä energioitani niiden tuunaamiseen. Vaikka jos olisin voimissani, niin olisin ne varmasti its tehnytkin. Tehköön siis ne, jotka jaksavat.
Ap ymmärrän pettymyksesi, itse ajattelen samoin ruuasta ja kattauksesta. Harmillista on että edes oma mieheni ei ymmärrä että toivoisin että pöytä katetaan kauniisti etenkin juhlapäivinä ja tämä aiheuttaa pettymystä ja riitaa.
Jos kyläpaikassa tarjotaan eineksiä muovirasiasta en minä siitä sen kummemmin harmistu, jos en nyt ruuasta erityisemmin nauti. Yritän ajatella että jokainen on tehnyt sillä hetkellä parhaansa ja ihmisten takia sinne on menty, seura on kuitenkin mitä parhainta.
Ne valmislaatikot nyt vaan on ihan hevonvitunpaskaa, miksi niitä kukaan edes syö, parempi olisi ostaa vaikka roiskeläppä. Ja alikypsä joulukinkku ei ole mehevä vaan ällö.
Vierailija kirjoitti:
Ap ymmärrän pettymyksesi, itse ajattelen samoin ruuasta ja kattauksesta. Harmillista on että edes oma mieheni ei ymmärrä että toivoisin että pöytä katetaan kauniisti etenkin juhlapäivinä ja tämä aiheuttaa pettymystä ja riitaa.
Jos kyläpaikassa tarjotaan eineksiä muovirasiasta en minä siitä sen kummemmin harmistu, jos en nyt ruuasta erityisemmin nauti. Yritän ajatella että jokainen on tehnyt sillä hetkellä parhaansa ja ihmisten takia sinne on menty, seura on kuitenkin mitä parhainta.
Siis hetkinen... Miksi sinä et voi kattaa juhlavammin ja jättää jäkättämättä kun asia on sinulle tärkeä eikä miehelle? Miksi asiasta tulee riitaa? Miksi sinun mielipide on parempi ja oikeutetumpi kuin miehen?
Vierailija kirjoitti:
Ne valmislaatikot nyt vaan on ihan hevonvitunpaskaa, miksi niitä kukaan edes syö, parempi olisi ostaa vaikka roiskeläppä. Ja alikypsä joulukinkku ei ole mehevä vaan ällö.
Jos, kuten ap kirjoitti, anoppi on ruoka-alan ammattilainen, hän ei kyllä tarjoile RAAKAA kinkkua.
Se saattoi olla apn mieltymyksiin otettu liian nopeasti pois uunista, mutta raakaa... ei varmasti.
Alikypsä ei ole vain ällö vaan myös terveysriski.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ymmärrän pettymyksesi, itse ajattelen samoin ruuasta ja kattauksesta. Harmillista on että edes oma mieheni ei ymmärrä että toivoisin että pöytä katetaan kauniisti etenkin juhlapäivinä ja tämä aiheuttaa pettymystä ja riitaa.
Jos kyläpaikassa tarjotaan eineksiä muovirasiasta en minä siitä sen kummemmin harmistu, jos en nyt ruuasta erityisemmin nauti. Yritän ajatella että jokainen on tehnyt sillä hetkellä parhaansa ja ihmisten takia sinne on menty, seura on kuitenkin mitä parhainta.
Siis hetkinen... Miksi sinä et voi kattaa juhlavammin ja jättää jäkättämättä kun asia on sinulle tärkeä eikä miehelle? Miksi asiasta tulee riitaa? Miksi sinun mielipide on parempi ja oikeutetumpi kuin miehen?
Esimerkki tältä joululta, eiliseltä. Mies teki aamupala. Olin vielä nukkumassa kun kävi herättämässä aamupalalle. Ilahduin, nousin ja menin keittiöön aamupalalle. Oli tehnyt riisipuuroa. Pöytään oli katettu myös muita aamupalatarpeita hänen paikkansa ympärille ostorasioissa. Itse sai ottaa lautasen ja kahvimukin kaapista. En minä muuta olisi toivonut kuin että pöytä olisi katettu niin että olisin kokenut itseni tärkeäksi. En jäkättänyt aamupalakattauksesta, nielin pettymykseni ja koin että turha edes herättää tuommoiselle aamupalalle. Söin ja kiitin. Ei minun eikä mieheni mielipide ole toista tärkeämpi, koen vain että mieheni ei koskaan niitä huomio vaikka olen niistä kertonut. Kun itse katan pöydän voin kaata vaikka maidon posliinikannuun jos niin halua.
Mikä pakko on aina mennä syömään vaikka kutsun saisikin. "Kiitos tulemme kyllä käymään mutta meillä on kotonakin varattu ruokaa niin paljon että syömme kotona, ruokaa ei tarvitse meitä varten laittaa".
Jos anoppi ei selviä yksin joulunlaitosta niin tarjotkaa seuraavalla kerralla apua, viekää ruokatuliaisia tms. Kutsukaa vaikka luoksenne. Kenellekään ei tule hyvä mieli, jos haukkuu toisen tarjoilut vaikka ei miellyttäisi