Lue keskustelun säännöt.
Joskus tulee haikea tunne kun olet katsonut oikein hyvän tv-sarjan viimeisen jakson, mikä sarja aiheutti sinulle tämän olon?
Ja oliko tämän sarjan loppu sellainen kuin toivoit?
Kommentit (1001)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Morse,sekä Nuori Morse. Love child.
Hyvä tv-sarjan päättyy silloin kun se on vielä kiinnostava eikä sitä yritetä väkisin jatkaa "vielä yhdellä kaudella". Esimerkiksi Seinfeld ja Sopranos saivat minusta tyylikkään lopun, mutta esimerkiksi The Walking Dead on pahasti taantunut niistä parhaista kausista etenkin sen ylipitkän Rick Grimes vs Negan kamppailun takia 7. ja 8. kaudella. Myöhemmät kaudet ovat olleet sen jälkeen jotenkin väkinäisiä.
80-luvulla tuli lyhyt sarjana, muistaakseni kolme osaisena (elokuvanakin näytetty) Das Boot, Sukellusvene U-96 saksalainen sarja joka oli tosi hyvä. Muistaakseni loppui siihen kun Sukellusvene pääsi monien vaiheiden jälkeen palaamaan kotisatamaan jossa joutui vihollisen lentokoneiden pommituksen kohteeksi ja karismaattinen kapteeni josta oli tullut mun suosikki kuoli.
Kasarilla myös Taisteluplaneetta Galactica oli suosikki. MacGyver, Paluu Eedeniin, Hiidenvirta, Hill Street Blues, Miami Vice sekä Hollywood Beat, Taistelupari ja Okalinnut myös.
Kotimaisista Ruusun aika, Puhtaat valkeat lakanat ja Metsolat.
Ruotsalaisista Tavaratalo, Beckeistä tykkäsin Gunvaldin kuolemaan saakka.
Elokuvasarjoista Potterit ja erityisesti Taru Sormusten Herrasta - trilogia, mutta nuo löytyy nyt dvd:nä joten voi palata koska haluaa.
Downton Abbey, Moderni Perhe, The Crownin seuraavaa kautta ei jaksais odottaa.
Paljon muitakin joiden loputtua jäänyt tyhjä olo, jos loppu ollut huono, niin onneksi mieli on useimmin pyyhkinyt sen pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heart beat - sydämen asialla. Elämän makuista draamaa, kauniita naisia, komeita miehiä, upeita autoja ja prätkiä, hienoa musiikkia.
Yksi aivan mahtava rikossarja, joka sijoittuu 60 -luvulle, mutta on kuvattu muutamia vuosia sitten: Maltese.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On mainittu pari kertaa tässäkin ketjussa, mutta Ivalo.
Harmitti tosi paljon, kun se loppui lyhyeen. Tykkäsin hahmoista tosi paljon. Siinä oli oikeasti mietitty (ent koti-) pikkukylän dynamiikkaa - ja ketään näyttelijää en vaihtaisi pois.
Ahmin sarjan yhdeltä istumalta. Bonuksena, että kerrankin suomisarja, jota ei tarvinnut hävetä vertailussa muihin pohjoismaisiin! Sorjostakaan ei tarvinnut hävetä, mutta sen loppuminen ei harmittanut.
Toinen sarja, jonka loppuminen harmitti, meni myös kertaistumisella: Nousuvesi. Julia Ragnarsson oli niin monella tavalla upea siinä ja tarina koukutti niin, että valvoin maanantaiaamuun sitä katsoen ja menin sitten silmät ristissä töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä se oli se uudelleen tehty, aikaan ennen 2. maailmansotaa liittyvä sarja, jossa nuori eläinlääkäri sai paikan jostain kaukana kotoa ja siellä oli vanhempi eläinlääkäri, joka oli vähän vaativa/outo, mutta tämä nuori eläinlääkäri raivasi tien paikallisiin sydämiin? Sarja oli tosi lyhyt, ehkä 10 jaksoa, veikkaan BBC, koska se näytettiin YLEllä. Se loppui joulujaksoon.
Se oli niiiin hyvä! 😭
Vierailija kirjoitti:
Seurasin innolla YLE2-kanavalla tullutta komediasarjaa Naapureina Madridissa (Aqui no hay quien viva) kaikki kaudet, joita taisi olla peräti 5. Veti "haikeaksi" kun YLE kylmän viileästi jätti esittämättä koko sarjan kaksi viimeistä jaksoa joissa mm. yhden päähenkilön eli Belenin kohtalo olisi selvinnyt ja koko sarjan ison hahmokaartin loppulangat olisi solmittu.
Siis sarjaa esitetään viisi kautta ja jätetään viimeiset jaksot näyttämättä!!!!!!
Liittyiköhän tämä siihen takavuosien uudistukseen, kun YLE 2 nuorensi imagoaan ja siivosi ohjelmistostaan nimenomaan ei-englanninkielisiä sarjoja? Ainakin saksalaiset poliisisarjat saivat kenkää: ensin näytettiin "Ketusta" uusintoina juuri nähtyjä jaksoja ilman, että ohjelmatiedoissa olisi kerrottu niiden olevan uusintoja, ja sitten se sarja ajettiin YLE 1:n puolelle. "Kahden keikan" klassikkouusinnat 1980-luvulta ja 1990-luvun alusta lopetettiin kokonaan, vaikka moni katsoja oli toivonut niitä lisää - ei kuulemma löytynyt ohjelmistosta enää tilaa niille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla tuli lyhyt sarjana, muistaakseni kolme osaisena (elokuvanakin näytetty) Das Boot, Sukellusvene U-96 saksalainen sarja joka oli tosi hyvä. Muistaakseni loppui siihen kun Sukellusvene pääsi monien vaiheiden jälkeen palaamaan kotisatamaan jossa joutui vihollisen lentokoneiden pommituksen kohteeksi ja karismaattinen kapteeni josta oli tullut mun suosikki kuoli.
Kasarilla myös Taisteluplaneetta Galactica oli suosikki. MacGyver, Paluu Eedeniin, Hiidenvirta, Hill Street Blues, Miami Vice sekä Hollywood Beat, Taistelupari ja Okalinnut myös.
Kotimaisista Ruusun aika, Puhtaat valkeat lakanat ja Metsolat.
Ruotsalaisista Tavaratalo, Beckeistä tykkäsin Gunvaldin kuolemaan saakka.
Elokuvasarjoista Potterit ja erityisesti Taru Sormusten Herrasta - trilogia, mutta nuo löytyy nyt dvd:nä joten voi palata koska haluaa.Downton Abbey, Moderni Perhe, The Crownin seuraavaa kautta ei jaksais odottaa.
Paljon muitakin joiden loputtua jäänyt tyhjä olo, jos loppu ollut huono, niin onneksi mieli on useimmin pyyhkinyt sen pois.
Hill Street Blues mainittu !
No mulle aiheutti kylmän ringin loppuminen ja sons of anarchyn loppuminen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Frankenstein chronicles ja The Alienist <3 Ei oo näiden jälkeen mikään sarja tuonut samanlaista mielihyvää.
Vierailija kirjoitti:
Mikä se oli se uudelleen tehty, aikaan ennen 2. maailmansotaa liittyvä sarja, jossa nuori eläinlääkäri sai paikan jostain kaukana kotoa ja siellä oli vanhempi eläinlääkäri, joka oli vähän vaativa/outo, mutta tämä nuori eläinlääkäri raivasi tien paikallisiin sydämiin? Sarja oli tosi lyhyt, ehkä 10 jaksoa, veikkaan BBC, koska se näytettiin YLEllä. Se loppui joulujaksoon.
Se oli niiiin hyvä! 😭
Kaikenkarvaiset ystäväni versio 2 ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä se oli se uudelleen tehty, aikaan ennen 2. maailmansotaa liittyvä sarja, jossa nuori eläinlääkäri sai paikan jostain kaukana kotoa ja siellä oli vanhempi eläinlääkäri, joka oli vähän vaativa/outo, mutta tämä nuori eläinlääkäri raivasi tien paikallisiin sydämiin? Sarja oli tosi lyhyt, ehkä 10 jaksoa, veikkaan BBC, koska se näytettiin YLEllä. Se loppui joulujaksoon.
Se oli niiiin hyvä! 😭
Kaikenkarvaiset ystäväni versio 2 ?
KIITOS!
Vierailija kirjoitti:
Minkä taakseen jättää
Tämä oli kyllä niin loistava, voisi moni muukin tekijä ottaa oppia! Loistavaa näyttelemistä ja kyseessä luitenkin "vain" rikossarja!
Täydelliset naiset. Olin 12 vuotias, kun sarja alkoi, ja seurasin jokaisen kauden tv:n tahtiin äidin ja isän kanssa. Eli monta vuotta vierähti. Kiinnyin kovasti hahmoihin noiden vuosien aikana. Aikana ennen suoratoistopalveluja näitä sarjoja oli kyllä muitakin, mitä seurasi samaan tyyliin, ja aina melkein vuosi piti odottaa uutta kautta.. Pako, Criminal Minds ainakin näkyi samaan aikaan. Lostia seurasin myös, mutta se ei näitä fiiliksiä aiheuttanut, koska en jaksanut lopulta edes katsoa miten sarja päättyy.
Dexter jätti myös aika tyhjän olon, maratoonasin sen netflixistä todella tiiviiseen tahtiin muutamassa viikossa. How I Met your Motherin loppuminen surutti myös, se oli nuorena masennuksesta kärsivänä todellinen henkireikä ja pakopaikka monen vuoden ajan. En ollut loppuratkaisuun tyytyväinen, minusta Ted ja Robin olivat täysin toisilleen sopimaton pari, enkä ymmärrä miksi koko sarjan yllä häilyi aina se ajatus että heidän täytyy päätyä yhteen. Robinhan oli tosi selkeä siitä mitä haluaa ja Ted ei siihen sopinut, silti tämä ei kunnioittanut Robinin päätöstä ja tulevaisuudensuunnitelmien yhteensopimattomuutta vaan haikaili vuosikausia tämän perään ja yritti milloin mitäkin, koska oli vain itse päättänyt että he kuuluu yhteen. Ottaa päähän aina kun sarjoissa tai elokuvissa esitetään, että kuka tahansa nainen on saatavissa, kunhan vain tarpeeksi kauan jaksaa käydä väsytystaistelua. "Ei" on pelkkä hidaste eikä sitä tarvitse kunnioittaa.
How to get away with murderin loppu oli tosi rankka, harvoin itken sarjoja katsoessa mutta silloin itkin. Aika överiksi vedettiin se loppu, tarpeettomia kuolemia. Sarja loppui minusta oikeaan aikaan, oli kyllä pitkään tyhjä olo sen jälkeen. Annalise Keating on yksi ristiriitaisimmista ja upeimmista päähenkilöistä mitä näin äkkiseltään tulee mieleen, ja hänen mukanaan myötäeli vahvasti. Ei tosiaankaan mikään pulmunen ja aika selvä narsisti mutta silti kummasti empatiaa herättävä hahmo.
Serranon perhettä seurasin nuorena ja vaikka sarjaa jatkettiin mielestäni liian pitkään, kyllä sen loppuminen harmitti. Loppuratkaisu on aiheuttanut paljon närää, enkä itsekään siitä pitänyt. Ostin joskus dvd:llä kaikki kaudet jotta voin myöhemmässä elämässä palata sarjan pariin. Ehkä nyt olisi aika!
Mindhunter. On käsittääkseni tulossa vielä kolmas kausi. Käsittämättömän hyvä sarja.
Tankki täyteen sekä turvetta ja timantteja