Lue keskustelun säännöt.
Pahin pelko toteutui: tytär on raskaana :(
24.05.2014 |
Muutti 17-vuotiaana pois kotoa, nykyään asuu poikaystävänsä kanssa jonka kanssa on seurustellu kolme vuotta.
Pelkäsin koko ajan ihan tajuttomasti tyttäreni yhtäkkiä ilmoittaa että on raskaana, en vaan halua vielä isoäidiksi ja tyttökin on niin nuori.
Nyt on 21-vuotias ja siinä se oli, odottaa lasta. Mä en tiedä mitä tekisin, on niin hirveät ja pelonsekaiset fiilikset. :( Lapsi on vielä vahinko, e-pillerit joita käyttänyt monta vuotta olivat pettäneet.
Kommentit (53)
[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 11:33"]
[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 11:32"]
Onnittelitko edes tytärtäsi?
[/quote]
En ole ap, mutta onnitellaanko vahinkoraskaudesta?
[/quote] Tietenkin onnitellaan. Oletko ihan moukka?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 16:47"][quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 14:58"]
Ahas. No minun tyttäreni saa 17v ikäisenä lapsensa. Vauva syntyy parin kuukauden päästä. Kyllä siinä kaikki ajatukset viuhtoo menemään päässä. En minäkään koe olevani valmis mummoksi juuri täytettyäni 43v, mutta tässä ollaan. Kun on kyse näin nuoresta mitä tyttäreni on niin jopa epäonnistuminen kasvattajana on käynyt mielessä. Ei se mitenkään pelkästään iloinen asia tuo tyttäreni raskaus ole.
Silti hän on päättänyt pitää lapsen. Me tuemme häntä parhaalla mahdollisella tavalla. Ohjaamme ja kannustamme hoitamaan/ottamaan lapsestaan vastuun. Minun ajatukset on minun ajatuksia ja ne on ihan itsekseni läpikäytävä. Tyttäreni ei ole niistä vastuussa.
Paljon onnea tyttärellesi ja myös sinun elämääsi ♥ Kun saat sen piene nyytin käsivarsillesi et varmasti tule kyseenalaistamaan mummouttasi.
[/quote]
Täytyy myöntää, etten ilahtuisi itsekään. Juuri kun alkaa olla aikaa itselle, pitäisi alkaa viikonloppuhoitajaksi vauvalle. Kun vauvapalstan mukaan lapsen ja mummo välit on hyvät vain silloin, jos lapsi nukkuu mahdollisimman paljon mummon luona.
Onneksi tytöt ovat järkeviä ja kumpikaan ei ole haaveillut nuorena äidiksi tulosta, vaan ensin opiskeluista ja kaikesta muusta. Toiseksi ovat kumpikin itsenäisiä ja työteliäitä ja oletan, että eivät hoidata minulla lapsiaan.
[/quote]
UPEA ASENNE! LOISTOMUMMO!
Minä en kaipaisi lapselleni tuollaista marttyyrimummoa! Ihan turha väittää että ei pystytä huolehtimaan lapsesta ja sysätään lapsi vain mummolleen. Minä en ikinä antaisi tuollaisen ihmisen olla lapseni kanssa ilman anteeksipyyntöä. En kaipaisi tuollaista ihmistä itseni enkä lapseni elämään! Jos lapsen hankin/pidän, huolehdin siitä kyllä ihan itse enkä vaadi keneltäkään apua. Lapsi ei kaipaa tuollaisia valittavia, itsestään liikaa luulevia ja muita aliarvioivia ihmisiä elämäänsä! Kukaan ei kysy, haluatko SINÄ tulla mummoksi, vaan joko olet tai sitten et, jos lapsesi haluaa itse lapsen. Saat luvan elää sen kanssa.
Minä en tyttäreni mukuloita ala passaamaan, eihän tuollainen 20-vuotias ole edes aikuinen vielä, koulutkin käymättä. Olen vielä liian nuori mummoksi, lapset kuuluu hankkia vasta 30-35 vuotiaana.
Ajattelin otsikon perusteella että kyseessä oisi joku yläasteikänen tyttö joka on pamahtanut paksuksi ja tällöin olisin vielä jotenkin ymmärtänyt ap:n huolen, mutta 21v omillaan asuva aikuinen tytär??? saa kai tehdä elämällään mitä haluaa kun täysi-ikäinen kerran on. Elää omaa elämäänsä joka sinun on ap hyväksyttävä. Sitähän ei voi tietää minkään ikäisen kohdalla mitä elämä ja lapsi erityisesti tuo tullessaan, mutta kannattaako sitä valmiiksi olla pessimistisellä asenteella "no nyt on elämä pilalla, ero tulee varmasti ja koulut jää käymättä..." ?? Jos ap teet tuon asenteesi selväksi tytöllesikin niin pilaat pahimmillaan välit tyttäreesi ja tulevaan lapsenlapseesi. Mitä muutakaan voit kun iloita ja olla tukena, kun tyttärestäsi on tulossa äiti? :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 11:29"]
Muutti 17-vuotiaana pois kotoa, nykyään asuu poikaystävänsä kanssa jonka kanssa on seurustellu kolme vuotta.
Pelkäsin koko ajan ihan tajuttomasti tyttäreni yhtäkkiä ilmoittaa että on raskaana, en vaan halua vielä isoäidiksi ja tyttökin on niin nuori.
Nyt on 21-vuotias ja siinä se oli, odottaa lasta. Mä en tiedä mitä tekisin, on niin hirveät ja pelonsekaiset fiilikset. :( Lapsi on vielä vahinko, e-pillerit joita käyttänyt monta vuotta olivat pettäneet.
[/quote]
Voi apua taas, tämän on pakko olla jonkun nuoren ihmisen tekemä trollaus: Yleensä ne tyttäret kun tuppaavat raskautumaan jossakin vaiheessa elämäänsä. Jos ei tätä ymmärrä, on itse epäkypsä vanhemmaksi.
Olin ikionnellinen, kun lapseni sai esikoisensa 21-vuotisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko tytär hankkinut itselleen ammatin ja päässyt työelämään? Äitiyslomalle on paljon mukavampi jäädä, kun tietää, että on työpaikka, johon palata. Sinänsä 21-vuotias voi olla henkisesti täysin kypsä äidiksi. Ap:n kannattaisi nyt vain niellä kauhunsa ja ottaa lapsenlapsi rakastavasti vastaan, jos kerran tytär on päättänyt lapsen pitää. Muutoin voi olla, ettei sitä lapsenlasta eikä seuraaviakaan paljon ap:n elämässä näy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 14:59"]
Mun 5-vuotias sanoo mulle AINA kun pyydän auttamaan esim. perheen vauvan vaipan viennissä roskikseen (siis minä vaihda , mutta lapsi saa joskus vietäväkseen pissavaipan roskiin) tai kun joskus pyydän viihdyttämään vauvaa, kun valmistan ruokaa. Niiin, hän siis sanoo: "Itse saat hoitaa lapsesi, kun olet ne synnyttänyt". Jos sua ap oikein jurppii, niin omaksu tuo 5-vuotiaani lapsellinen asenne. Syntyvä lapsi ei oikeastaan ole sun ongelma.
Parempi olisi tietysti joku aikuismaisempi myötäelämisen asenne ja oman aikuisen lapsesi auttaminen.
Minä muuten aina sanon sille 5-vuotialle: "Kyllä minäkin sitten sun lasten mummona autan lastesi kanssa." Se toimii aina. Lapsi vie vaipan, heijaa hetken vaunuja kun on pieni tarvis.
[/quote]
Mistä 5-vuotias on tuollaista oppinut?
Mikähän se luvallinen ikä lastensaantiin oikeen on? Ei saa olla nuori, mutta ei vanhakaan. Ja kuka ne iät määrää? Ennen ei ollut noin vaikeaa tuo asia. Itse olen saanut esikoisen 20-vuotiaana ja kuopuksen 45-vuotiaana. En ole vielä huomannut mitään kauheaa tapahtuneen, vaikka olen ilmeisesti aina ollut väärän ikäinen. Ennen en edes ajatellut sellaista, mutta tämä palsta kertoo kaikenlaista kummallista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ohis, mutta eiköhän ap:n pahin pelko olisi että tytär olisi kuollut! Pisti ihan kunnolla vihaksi tuo otsikko! Ei muuta. Jatkakaa.
[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 11:29"]
Muutti 17-vuotiaana pois kotoa, nykyään asuu poikaystävänsä kanssa jonka kanssa on seurustellu kolme vuotta.
Pelkäsin koko ajan ihan tajuttomasti tyttäreni yhtäkkiä ilmoittaa että on raskaana, en vaan halua vielä isoäidiksi ja tyttökin on niin nuori.
Nyt on 21-vuotias ja siinä se oli, odottaa lasta. Mä en tiedä mitä tekisin, on niin hirveät ja pelonsekaiset fiilikset. :( Lapsi on vielä vahinko, e-pillerit joita käyttänyt monta vuotta olivat pettäneet.
[/quote]
Pahin pelko?? Olet sairas provo
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 11:29"]
Muutti 17-vuotiaana pois kotoa, nykyään asuu poikaystävänsä kanssa jonka kanssa on seurustellu kolme vuotta.
Pelkäsin koko ajan ihan tajuttomasti tyttäreni yhtäkkiä ilmoittaa että on raskaana, en vaan halua vielä isoäidiksi ja tyttökin on niin nuori.
Nyt on 21-vuotias ja siinä se oli, odottaa lasta. Mä en tiedä mitä tekisin, on niin hirveät ja pelonsekaiset fiilikset. :( Lapsi on vielä vahinko, e-pillerit joita käyttänyt monta vuotta olivat pettäneet.
[/quote]
Pahin pelko?? Olet sairas provo
[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 16:52"]
Minäkin olin raskaana 20-vuotiaana.
Tuhansien vuosien ajan naiset ovat olleet tuossa iässä raskaana.
Miten se on niin vaikeaa?
[/quote]
elämme nykyaikaa, tule sinäkin pois sieltä viime vuosituhannelta.
[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 12:30"]
Ja 21 ei todellakaan ole enää nykyään normaali ikä hankkia lapsia. Nykyään hommataan kunnon koulutus ja lapset tehdään 30 vuotiaina. Tietty jos jonkun mielestä lähihoitaja-amis on kunnon koulutus niin mikäs siinä..
[/quote]
Lähihoitajia ja muita amiksia tässä maassa tarvitaan tulevaisuudessakin, kaikenlaisia kolmikymppiseksi pänttääviä tradenomi-FM:iä loppujen lopuksi aika rajallisesti. Ja itse asiassa suurimmassa osassa länsimaita korkeakoulun loppututkinnotkin saadaan pakettiin viimeistään 23-vuotiaina, joten itsekin olisit tässä suhteessa passelissa lastenhankintaiässä. Sinänsä aivan sama, mitä munasoluillasi teet tai jätät tekemättä, mutta mikäli lastenhankinta vain mitenkään sattuu olemaan suunnitelmissa, mitä aiemmin, sitä helpommin. Se, että ensisynnyttäjien ikä on noussut, ei ole mitenkään yksiselitteisen hieno juttu. Itseäni ei oikein huvittaisi maksella verovaroista hedelmöityshoitoja, mutta kun niitä jälkipolviakin tarvitaan tässä yhteiskunnassa. Oli sitten vela tai ei.
[quote author="Vierailija" time="27.05.2014 klo 13:52"]
[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 11:29"]
Muutti 17-vuotiaana pois kotoa, nykyään asuu poikaystävänsä kanssa jonka kanssa on seurustellu kolme vuotta.
Pelkäsin koko ajan ihan tajuttomasti tyttäreni yhtäkkiä ilmoittaa että on raskaana, en vaan halua vielä isoäidiksi ja tyttökin on niin nuori.
Nyt on 21-vuotias ja siinä se oli, odottaa lasta. Mä en tiedä mitä tekisin, on niin hirveät ja pelonsekaiset fiilikset. :( Lapsi on vielä vahinko, e-pillerit joita käyttänyt monta vuotta olivat pettäneet.
[/quote]
Pahin pelko?? Olet sairas provo
[/quote]
Jep. Miten olis vaikka keuhkosyöpä tai edes se, että poikaystävä vaihtuisi tummempihipiäiseen ja samalla tytär imaistaisiin toisen kulttuurin ja uskonnon piiriin? Minusta nuo voisi olla äidin pelkoja. Se, että vakituisessa suhteessa elävä nainen tulee raskaaksi, on kyllä ihan normaalia.
[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 11:32"]
Onnittelitko edes tytärtäsi?
[/quote]
En ole ap, mutta onnitellaanko vahinkoraskaudesta?
up