Onko juristi sinusta arvostetumpi tutkinto kuin yhteiskuntatieteilijä?

[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 11:36"]

[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 11:31"]

Jos siis molemmat ylempiä korkeakoulututkintoja.

[/quote]

Yhteiskuntatieteilijä on sellainen humpuuki maakari että ei paremmasta väliä. 

[/quote]

Humpuukimaakari on yhdyssana.

[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 12:05"]

[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 11:50"]

[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 11:48"]

[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 11:41"]

[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 11:33"]

On. Yksi arvostuksen mittareista näkyy tilinauhalla. Ihan sama kuin luomu ja lähiruoka. Tuppaavat maksamaan enemmän, mutta koska niitä arvostetaan niin niistä ollaan valmiita maksamaan.

[/quote]

Eli kumpi on sitten arvostetumpi? Mun mies on VTM (eli käytännössä yhteiskuntatieilijä) ja tienaa 8500e/kk. Asianajotoimistojen partnerit normisti tienaa enemmän kuin tuo, mutta rivijuristi tuskin.

[/quote]

Arvostus on muutakin kuin raha. Amiskin voi tienata vaikka mitä, mutta en silti arvosta.

[/quote]

Mitähän se arvostus on? Tehdä jotain turhanpäiväistä paperin pyöritystä millä ei mitään merkitystä? Työtä tehdään rahan takia. Koulutus ei ole mikään merkki osaamisesta ja jos se ei näy palkassakaan niin se vasta surkeata on. 

[/quote]

Tuo on aika tyypillinen työväenluokkainen ajatusmalli. Duunarityöthän tyypillisesti ovat monotonisempia ja siten ennen kaikkea elannon lähde. Poikkeuksia tietysti on ja ammattiylpeyttäkin. Silti akateemisten ja keskiluokkaisten töiden yksi piirre on työn sisällön laatu itsessään, muiden arvostuksen hakeminen ja, ajatella, joillakin jopa oman navan ylittävä hyödyllisyys ja merkittävyys. Usein nämä korrelivat palkan kanssa, mutta ei aina. Esimerkiksi juristien palkka perustuu pitkän koulutuksen ja työn tärkeyden lisäksi vahvaa professioasemaan, jossa koulutusmääriä ja työehtoja valvotaan juristikunnan oman edun niemessä. Yhteiskuntatieteilijät eivät suht nuorena koulutusalana tällaisesta asemasta nauti.

[/quote]

No ei kovin hyvin. Lakimiesliitto edustaa sekä työntekijää- että -antajaa.

Mitataanko arvostusta hakija/hyväksytyt-suhteella?

Siinä tapauksessa juristi on arvostetumpi, sillä oikeustieteelliseen on paljon vaikeampi päästä kuin yhteiskuntatieteelliseen. Molempiin olen hakenut, juristiksi en päässyt, mutta yhteiskuntatieteelliseen kyllä, helposti.

Yhteiskuntatieteellisessä on paljon eri oppiaineita. Epäilemättä valtiotieteilijällä on laajemmat ja rehevämmät laitumet työmarkkinoilla kuin vaikkapa sosiologilla.

[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 12:05"]

[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 11:50"]

[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 11:48"]

[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 11:41"]

[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 11:33"]

On. Yksi arvostuksen mittareista näkyy tilinauhalla. Ihan sama kuin luomu ja lähiruoka. Tuppaavat maksamaan enemmän, mutta koska niitä arvostetaan niin niistä ollaan valmiita maksamaan.

[/quote]

Eli kumpi on sitten arvostetumpi? Mun mies on VTM (eli käytännössä yhteiskuntatieilijä) ja tienaa 8500e/kk. Asianajotoimistojen partnerit normisti tienaa enemmän kuin tuo, mutta rivijuristi tuskin.

[/quote]

Arvostus on muutakin kuin raha. Amiskin voi tienata vaikka mitä, mutta en silti arvosta.

[/quote]

Mitähän se arvostus on? Tehdä jotain turhanpäiväistä paperin pyöritystä millä ei mitään merkitystä? Työtä tehdään rahan takia. Koulutus ei ole mikään merkki osaamisesta ja jos se ei näy palkassakaan niin se vasta surkeata on. 

[/quote]

Tuo on aika tyypillinen työväenluokkainen ajatusmalli. Duunarityöthän tyypillisesti ovat monotonisempia ja siten ennen kaikkea elannon lähde. Poikkeuksia tietysti on ja ammattiylpeyttäkin. Silti akateemisten ja keskiluokkaisten töiden yksi piirre on työn sisällön laatu itsessään, muiden arvostuksen hakeminen ja, ajatella, joillakin jopa oman navan ylittävä hyödyllisyys ja merkittävyys. Usein nämä korrelivat palkan kanssa, mutta ei aina. Esimerkiksi juristien palkka perustuu pitkän koulutuksen ja työn tärkeyden lisäksi vahvaa professioasemaan, jossa koulutusmääriä ja työehtoja valvotaan juristikunnan oman edun niemessä. Yhteiskuntatieteilijät eivät suht nuorena koulutusalana tällaisesta asemasta nauti.

[/quote]Kun näitä ammattien tai työtehtävien merkityksiä on määritelty, ovat avainasemassa määrittelemisessä tietysti olleet korkeammassa asemassa ja kielen kanssa säätävät ihmiset, jolloin kettu on tavallaan kanalan vartijana. 

Monissa kielissä tuo 'professioon' viittaava sanakanta viittaa periaatteessa mihin tahansa ammattiin. Suomalaisille tutuimpana esimerkkinä englannin kautta johonkin ns.ammattilaiseen. Mutta muutaman akateemisen ammatin lisäksi on valtavasti muitakin koulutuksen vaativia ammatteja, jotka on sitten yritetty aika ajoin sulkea jotenkin tuon 'profession' ulkopuolelle, mistä tulee vähän mielivaltainen kuva. Kreikasta lähtöisin oleva käsite 'akateeminenkin' viittaa alkuperältään ennen kaikkea oppimiseen, eikä näin ollen katso opinahjoa tai kulissien hienoutta. 

On paljon lakisuojattuja ammatteja, joita voi harjoittaa laillisesti vain rekisteröity henkilö, mutta status ei silti ole kummainen. 

Koulutuspohjainen syrjintä on ilmiö, johon on puututtu vähän. Moni oikeusoppinut syyttäjä on vaatinut suojelurahaa valheiden voimalla, perusteena hänen oma mielivaltainen tulkintansa jonkun toisen ihmisen ajatuksista, joita ei oikeudessa suostuta kuuntelemaan nolatuksi tulemisen pelossa. Tuomari taas on vahvistanut suojelurahojen maksamispakon "kiihottaminen kansanryhmää vastaan" tapauksissa. Mutta onko kukaan Suomessa vielä käyttänyt asemaansa esim.tasa-arvoisen sananvapauslain puolesta tai suojellakseen vähempiosaisia suomalaisia esim.koulutukseen perustuvalta vähättelyltä? Osa ei varmaan halua tätä tehdä, koska heidän itseluottamuksensa perustuu osittain juuri heidän 'paremmuuteensa' ja paremmuus koulutukseen ja asemaan. Valtion tilastokeskuskin puhuu toisista ihmisistä "huonommin" koulutettuina, ikään kuin koulutus olisi joku lineaarinen jatkumo apinasta ihmiseksi ja erikoislääkäri osaisi tehdä myös putki- ja sähköasennukset ilman perehdytystä. http://www.stat.fi/tup/vl2010/art_2012-03-15_001.html

[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 12:21"]Mitataanko arvostusta hakija/hyväksytyt-suhteella?

Siinä tapauksessa juristi on arvostetumpi, sillä oikeustieteelliseen on paljon vaikeampi päästä kuin yhteiskuntatieteelliseen. Molempiin olen hakenut, juristiksi en päässyt, mutta yhteiskuntatieteelliseen kyllä, helposti.

Yhteiskuntatieteellisessä on paljon eri oppiaineita. Epäilemättä valtiotieteilijällä on laajemmat ja rehevämmät laitumet työmarkkinoilla kuin vaikkapa sosiologilla.

[/quote]

Sosiologiaa opiskellut voi olla VTM tai YTM

Minusta on aivan herttaisen yhdentekevää mikä tutkinto jollakin ihmisellä on. Ainoa mikä mulle merkitsee on se, mitä ihminen sillä tutkinnollaan ja elämällään tekee opintojen jälkeen. Opinnot ja tutkinto on vain välivaihe. 

ehdottomasti juristi on parempi... 

[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 11:46"]

No on. Paljonkin. Lääkärin kanssa samaa tasoa, kolmantena sitten ekonomit (Helsingistä).

[/quote]

Tämä. Olin töissä lakiasiantoimistossa nuorempana ja talousjuristien arvostus lopahti totaalisesti sitä touhua katsellessa. Hyh. Mut sen lauluja laulat, jonk leipää syöt.

Arvostan, koska juristit joutuu oikeasti tekemään töitä tutkintonsa eteen. Ihan samasta syystä arvostan mm. matemaatikkoja. Sen sijaan nämä yliopiston höpöaineet, joita tenttii vasemmalla kädellä... Sanotaanko, että ihan turva vedota, että maisteri kuin maisteri. Kyllä toisilla on oikeasti vaadittu paljon enemmän kuin toisilla ja sen kuuluu tai ainakin kuuluisi näkyä arvostuksessa.