Naureskelimme ennen seitsemäsluokkalaisten kanssa tälle videolle, jossa Yhdysvalloissa asuvat eivät tunnista kartalta yhtään maata. Enää ei voida naureskella...
Käytin aikaisemmin tätä videota (tai sen aikaisempia versioita) motivointikeinona seiskaluokkalaisille. Äimistelimme yhdessä, miten tietämättömiä muualla voidaankaan olla. Enää tämän videon näyttämisessä ei ole mieltä, koska nykyisissä oppilaissa on paljon ihan yhtä heikkoja! Ensimmäisessä kokeessa on lähtötasoa mittaavia tehtäviä. Osa oppilaista ei enää erota edes maanosia kartalta. He eivät siis tiedä esimerkiksi Afrikkaa tai Eurooppaa...
Ne kaikkein parhaat (1-2/100 oppilasta) ovat fiksumpia kuin ennen, mutta muiden tiedot ja taidot ovat suorastaan romahtaneet. Tuntuu ettei heidän päähänsä enää tartu mitään. Saatamme opiskella jotain asiaa tai ilmiötä monella tavalla ja kiinnittää sen arkielämään runsain esimerkein. Silti asia unohtuu osalla oppilaista lähes heti. Näitä mieleen painamisen ongelmia oli toki joillakin oppilailla ennenkin. Nyt ongelmia on yli puolella oppilaista. Samaan aikaan fiksut oppilaat turhautuvat. He oppivat asiat kerralla ja väsyvät jatkuvaan kertaamiseen.
Kommentit (41)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä oli aikakin luopua tietämättömille naureskelusta. Mietihän miltä niistä opiskelijoista on tuntunut jotka eivät myöskään ole tienneet kuunnella sitä naureskelua. Eräänlaista kiusaamista tuokin.
Ennen näin tietämättömiä ei ollut. Tiedän lähtötasotestien perusteella.
ap
Opettajan tärkein tehtävä on istuttaa oppilaisiin tiedon jano ja tiedon arvostus, ei huokailla vain oppilasaineksen huonoutta.
Koulutuksen arvostaminen tulee kotoa. Yläkoulun open on turha yrittää.
Ja surkuhupaisaa on myös se että nykyaikana tiedon etsiminen on vain klikkauksen päässä, ei tarvitse edes kirjaa etsiä hyllystä, senkus avaa googlen jne mutta nykynuoret eivät osaa edes hakukonetta käyttää.
Ja ajan tajuaminen on täysin hukassa..
Ihmeellisen nopeasti tämä ihmsikunnan tyhmentyminen tapahtui, vain muutamissa vuosikymmenissä. Miettikää mitä on sadan vuoden päästä heh..
Vierailija kirjoitti:
Kyse ei varmaankaan ole niin tyhmyydestä vaan siitä, ettei Amerikassa ole opetettu niin paljon muiden maiden maantietoa.
Kyllä siellä mantsaa opiskellaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus miettii, että kuinka tyhmä ihmisen pitää olla, jos on noin pihalla maantiedosta. Eikä tuo voi olla enää pelkästään huonon koulun aiheuttama, vaan onhan ihminen jo melkoisen imbesilli, jos nykymaailmassa, jossa tietotulva on melkoinen, välttyy ymmärtämästä, että on esim. maanosia.
Ymmärtäisin, jos asuisi jossain niin syvällä metsässä, että ei ole tv:tä, nettiä yms. Mutta nykymaailmassa. Tyhmyys taitaa olla se joka meidät maailmanloppuun ajaa pikkuhiljaa.
Olen 60-luvulla syntynyt ja köyhästä kodista, mutta meillä arvostettiin kirjoja ja oppimista. Vanhemmat ostivat kirjoja osamaksulla ja kirjastoa käytettiin ahkerasti. Lapsena yksi lempikirjoistani oli Valittujen Palojen maailman karttakirja. En osannut vielä lukea, mutta minusta oli ihanaa selailla karttoja ja maailmankaikkeuta kuvaavia sivuja. Kun opin lukemaan, opettelin veljen kanssa sieltä maailman maita ja meriä.
Onko kyseessä se valtavan iso karttakirja, jonka alkupuolella esitellään planeetat rivissä ja maailmankaikkeuden matka, jonka päässä on valtava tulipallo (hui)? Kirjan alussa on myös mannerten muotoja ja erilaisia eläimiä, jokia ja meriä, ja loppupuolella muutaman metropolin kartat. Meillä luettiin samaa kirjaa niin monta vuotta ja niin perusteellisesti, että sen pehmeähköt tekonahkakannet ovat hapsuilla. Sisäpuoli on kuitenkin kuin uusi, koska sivuja käänneltiin varovasti ja kunnioituksen vallassa. Tuosta kirjasta ja sen mukana (tai päin vastoin) tulleesta maantiedon kirjasarjasta sai alkunsa rakkauteni tähän planeettaan. Ja karttoihin.
Lapsia ei saa komentaa, ojentaa, eikä vaatia mitään ettei vaan tule paha mieli ja tässä kasvatuskulttuurissa alkaa nyt tulokset näkyä.
Annetaan vaan niiden istua siellä luokassa ja kotona se kännykkä kädessä, tai tietokoneen edessä pelaamassa, niin kohta eivät selviä edes arkipäivästä, saati että osaisivat ne maanosat.
Syy ei ole opettajien, vaan vanhemmat voisivat katsoa siellä kotona peiliin ja miettiä sitä OMAA VASTUTAAN OMIEN LASTENSA kasvatuksessa, vastuu ei ole yhteiskunnan tai opettajien vaan vanhempien!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus miettii, että kuinka tyhmä ihmisen pitää olla, jos on noin pihalla maantiedosta. Eikä tuo voi olla enää pelkästään huonon koulun aiheuttama, vaan onhan ihminen jo melkoisen imbesilli, jos nykymaailmassa, jossa tietotulva on melkoinen, välttyy ymmärtämästä, että on esim. maanosia.
Ymmärtäisin, jos asuisi jossain niin syvällä metsässä, että ei ole tv:tä, nettiä yms. Mutta nykymaailmassa. Tyhmyys taitaa olla se joka meidät maailmanloppuun ajaa pikkuhiljaa.
Tietämättömyys on eri asia kuin tyhmyys.
Älykäs ihminen ymmärtää ottaa selvää. Nämä aikuiset ihmiset ovat eläneet maailmassa kymmeniä vuosia, he ovat varmasti kuulleet Venäjästä jne. Miten heille ei ole koskaan tullut mieleen, että hyvänen aika, en tiedä, missä se on, joten katsonpa. Nykyään ei edes tarvitse lähteä kirjastoon, vaan riittää, kun avaa puhelimensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä menee vanhemmallakin suomalaisellakin sormi suuhun kun pitää osoitella Lähi-Idän tai Afrikan maat kartalla kohdilleen.
Eipä muuten mene. Tosin myönnän, entisen Jugoslavian maita en osaa kartalle sijoittaa paitsi Serbian. En jaksanut opetella, kun maa hajosi.
Kuka muka viitsii opetella jotain Afrikan maita ulkoa, Bantustaniat ja muut. Somalimaan sijainti tosin kuuluu suomalaisen yleistietoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä oli aikakin luopua tietämättömille naureskelusta. Mietihän miltä niistä opiskelijoista on tuntunut jotka eivät myöskään ole tienneet kuunnella sitä naureskelua. Eräänlaista kiusaamista tuokin.
Ennen näin tietämättömiä ei ollut. Tiedän lähtötasotestien perusteella.
ap
Opettajan tärkein tehtävä on istuttaa oppilaisiin tiedon jano ja tiedon arvostus, ei huokailla vain oppilasaineksen huonoutta.
Koulutuksen arvostaminen tulee kotoa. Yläkoulun open on turha yrittää.
Päinvastoin. Kun lukee vaikka elämässä pitkälle päässeiden haastatteluja, siellä mainitaan lähes aina opettaja tai opettajia jotka ovat istuttaneet nuoreen sen oppimisen halun ja kiinnostuksen tiettyyn alaan.
Itsekin osaan nimetä useita opettajia joilla on ollut suuri vaikutus minuun.
Palstan uusi jankkaaja on tämä "ope", jonka mukaan oppilaitten taso on romahtanut. Olisi ehkä kiva tietää tarkemmin, missä hän opettaa.
Jos seuraa esim. PISA (näitä on useampia), niin siellä nousee vahvasti esiin hyvin heikkojen oppilaitten suuri määrä, mutta toisaalta myös osaaminen. Nyt avauksessa esitetty suhdeluku eli yli puolet heikkoja ja vain pari prosenttia hyvi, ei oikein täsmää.
Toki voi olla mahdollista, että jokin ongelma-alueen yläkoulussa (tai mikä koulu tällä jankkaajalla onkaan) tämä voisi tapahtua. Alueellinen eriytyminen kun on myös totta. Mutta kyllä tässä minulle enemmän haisee boomerointi kuin oikea analyysi.
Mihin sitä nyt maantietoa tai vaikka historiaa tai kristinuskoa tarvitaan kun eletään globaalissa maailmassa, eli toisin sanoen meuhataan kuin "lehmät pellossa".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä oli aikakin luopua tietämättömille naureskelusta. Mietihän miltä niistä opiskelijoista on tuntunut jotka eivät myöskään ole tienneet kuunnella sitä naureskelua. Eräänlaista kiusaamista tuokin.
Ennen näin tietämättömiä ei ollut. Tiedän lähtötasotestien perusteella.
ap
Opettajan tärkein tehtävä on istuttaa oppilaisiin tiedon jano ja tiedon arvostus, ei huokailla vain oppilasaineksen huonoutta.
Koulutuksen arvostaminen tulee kotoa. Yläkoulun open on turha yrittää.
Peruskoulu luotiin antamaan tasa-arvoiset mahdollisuudet kaikille ja pitkään sen tulokset olivatkin hyviä - mm. oppimistuloksiin ei vaikuttanut paljoakaan oppilaan tausta. Sitten PISA- tulokset alkoivat laskea ja oppiminen eritytyi. On se hassua, miten nämä kodit yllätäen muuttuivat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa opiskellaan numeroita varten. Opiskelumetodit tuhoavat oppimisen, mutta antavat laudatureja.
Höpö höpö. Kun katson omien lapsieni ylppäritehtäviä nyt niin ne vaativat valtavasti enemmän erilaisen tiedon soveltamista ja laajaa näkemystä kuin vastaavat omana aikanani. Meillä pärjäsi ulkoluvulla, nyt pitää ymmärtää.
Ylppäritehtävät? Onko ne yliopiston kotiläksyjä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus miettii, että kuinka tyhmä ihmisen pitää olla, jos on noin pihalla maantiedosta. Eikä tuo voi olla enää pelkästään huonon koulun aiheuttama, vaan onhan ihminen jo melkoisen imbesilli, jos nykymaailmassa, jossa tietotulva on melkoinen, välttyy ymmärtämästä, että on esim. maanosia.
Ymmärtäisin, jos asuisi jossain niin syvällä metsässä, että ei ole tv:tä, nettiä yms. Mutta nykymaailmassa. Tyhmyys taitaa olla se joka meidät maailmanloppuun ajaa pikkuhiljaa.
Olen 60-luvulla syntynyt ja köyhästä kodista, mutta meillä arvostettiin kirjoja ja oppimista. Vanhemmat ostivat kirjoja osamaksulla ja kirjastoa käytettiin ahkerasti. Lapsena yksi lempikirjoistani oli Valittujen Palojen maailman karttakirja. En osannut vielä lukea, mutta minusta oli ihanaa selailla karttoja ja maailmankaikkeuta kuvaavia sivuja. Kun opin lukemaan, opettelin veljen kanssa sieltä maailman maita ja meriä.
Meilläkin oli tuo VP:n karttakirja, vaaleanvihreät kannet ja ISO, eikö? Kirjat olivat takavuosina Suomessa todella arvokkaita esineitä. Vielä vuonna 1994 kun kävin Berliinissä ja menin siellä kirjakauppaan, äimistelin että onpa edullisia kirjoja koko kauppa täys. Ostin.
Joo, iso vihreä, ja hienoja valokuvia myös jalokivistä ja mineraaleista yms. karttasivujen jälkeen.
Suomessa hintaan vaikuttaa varmasti kielialueen pienuus.
Vierailija kirjoitti:
Ja surkuhupaisaa on myös se että nykyaikana tiedon etsiminen on vain klikkauksen päässä, ei tarvitse edes kirjaa etsiä hyllystä, senkus avaa googlen jne mutta nykynuoret eivät osaa edes hakukonetta käyttää.
Ja ajan tajuaminen on täysin hukassa..
Ihmeellisen nopeasti tämä ihmsikunnan tyhmentyminen tapahtui, vain muutamissa vuosikymmenissä. Miettikää mitä on sadan vuoden päästä heh..
Surkuhupaisaa on vain se, miten näitä tätejä on aina ollut maailmassa. Aina joku täti kauhistelee nykyajan nuorisoa ja kauhistelee mihin tämä maailma on menossa. Joistakin nykynuoristakin tulee tätejä ja he puolestaan parinkymmenen vuoden päästä kauhistelevat nykyajan nuorisoa ja mihin tämä maailma on menossa.
Ei siis mitään uutta auringon alla!
Aivojen hyvä kehitys riippuu pitkälti mikrobivapaista kudoksista. Mikäli mikrobi-infektioiden aiheuttamaa tulehdusta löytyy aivokudoksesta paljon, se johtaa mm "aivosumuun", mikä on tietyllä tavalla dementian preludi, eli alkusoittoa tulevalle. Sitä löytyy paljon eri kroonisissa sairauksissa. Alzheimerin taudin mikrobistoa on tutkittu paljon, ja esim. suun spirokeettabakteereja on löydetty paljon aivokudoksesta niiltä, jotka ovat kuolleet Alzheimerin tautiin.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä menee vanhemmallakin suomalaisellakin sormi suuhun kun pitää osoitella Lähi-Idän tai Afrikan maat kartalla kohdilleen.
Tai Yhdysvaltojen osavaltiot.
Maantiede muuttuu koko ajan, kun soditaan ja valloitetaan uusia asuinalueita vasalleiksi. Kukaan ei osaa sanoa, koska Suomi taas liitetään osaksi Venäjää.
Vierailija kirjoitti:
Ja surkuhupaisaa on myös se että nykyaikana tiedon etsiminen on vain klikkauksen päässä, ei tarvitse edes kirjaa etsiä hyllystä, senkus avaa googlen jne mutta nykynuoret eivät osaa edes hakukonetta käyttää.
Ja ajan tajuaminen on täysin hukassa..
Ihmeellisen nopeasti tämä ihmsikunnan tyhmentyminen tapahtui, vain muutamissa vuosikymmenissä. Miettikää mitä on sadan vuoden päästä heh..
Lihavoitu kohta johtaa luvattoman usein ajatteluun "ei tarvi opiskellä, koska (katso lihavoitu kohta)".
Vierailija kirjoitti:
Totuushan on että ns. yleissivistys vaatii pohjatyökseen aika paljon ikävää pänttäystä ja faktojen opiskelua. Alkeellisinkin käsitys maailmanhistorian päälinjoista tai maailmankartasta vaatii raakaa työtä. Ei se synny millään elämysryhmätöillä joissa eläydytään jonkin aikakauden tai toisen maan ihmisten arkiseen kokemusmaailmaan.
Ei se vaadi kuin kykyä ja halua lukea kirjoja.
Eipä muuten mene. Tosin myönnän, entisen Jugoslavian maita en osaa kartalle sijoittaa paitsi Serbian. En jaksanut opetella, kun maa hajosi.