apua fiksun mutta vaikealuontoisen kumppanin ymmärtämiseen

Onko kyse siitä, että nainen haluaa koetella suhdetta, hakee sillä luottamusta? Mulla ainakin oli alussa tuon tapaista, en tosin harrastanut mököttämistä. Mutta sellaista oman paikan jaaseman hakemista. Liittyykö nuo draamatilanteet parisuhdeasioihin?

Mietin näitä asioita ja halusin puhua suoraan asioista ja tavattiin. Kerroin että on hämmentävää että hän käyttäytyy niin rajusti eikä vaikuta ollenkaan kiinnostuneelta siitä miten minä voin tai ota mun tilannetta huomioon ja tilanteet on  käsitelty aina kun oon saanut hänet rauhoittumaan, että edellisenkin päivän raivarit olivat niin rankkoja mulle että haluaisin jutella niistä nyt omalta puoleltani että voisimme ymmärtää paremmin toisiamme ja oppia näistä.

Hän suuttui heti ja alkoi moittia siitä että miksi mä aina pilaan kaiken kun asiat oli taas hyvin, ja käsitelty että hän ei kestä tätä! Totesin että eihän me käsitelty yhtään eikä sanallakaan puhuttu muusta kuin minä koitin lohduttaa häntä ja sitten hän tuli tyytyväiseksi ja sulki oven. Ja siihen hän totesi että "minulla ei ole mitään velvollisuutta välittää susta. En oo luvannut sulle mitään! se on sun omaa syytä jos luulet jotain muuta"

Tässä vaiheessa tiedostin että oon tehnyt kaiken voitavani, toiminut rakkaudesta, ja pidempään jo katsonut läpi sormien käytöstä joka ei vaikuta asialliselta mutta pyrkinyt ymmärtämään jos toisella on heikko hetki ja että se menisi yli kun saisi nähdä kaiken hyvän ympärillään.

Mutta tuo kommentti tuntui siltä että hänellä on todella erikoinen tapa suhtautua ympäröiviin ihmisiin ja jollain tapaa kykenemätön tuntemaan empatiaa tai yleensäkin puuttuisi sisäsyntyinen lähimmäisenrakkaus. Totesin siihen että eiköhän tämä ollut tässä sitten eikä meidän tarvitse enää ihmetellä mitään, ja että voisimme hakea toissapäivänä hänelle antamani satojen eurojen arvoinen laite joka oli tarkoitettu yhteisen elämän tarpeisiin.  Siihen hän totesi että aijaa, sen takia siis tulit. Mä sanoin että ei, en tullut, tulin tänne juttelemaan ja kysymään mulle tärkeistä asioista mutta se mitä sanoit äsken teki kaiken selväksi joten ei tartte enää ihmetellä eikä sitä laitetta tarvita.  Sitten muuttui ääni kellossa, jäätiin vielä hetkeksi juttelemaan ja hän sanoi että pitää tietoisesti etäisyyttä eikä kohtele mua hyvin koska haluaa suojella itseään että JOS asiat menisivätkin tulevaisuudessa huonosti niin olisi paljon helpompi taas lähteä KUN ei ole mitään joka estäisi sitä. Ja että hänestä tuntuu pahalta ja tuntee itsensä kusipäiseksi kun kokee että mä annan niin paljon enemmän itsestäni ja sitten hän kokee että häneltä vaaditaan liikaa koska mä annan niin paljon niin se saa hänet voimaan huonosti. Että hän vain katselee että minkälaiseksi tulevaisuus muodostuu eikä lupaile mitään.

Sanoin että tulevaisuus muodostuu näistä hetkistä mitä elämme ja että tuolla asenteella tässä asiassa ei edes tulevaisuutta ole. hänellä selvästi jotain psyykkisiä ongelmia että ei tuollaista vaan voi jaksaa että oon tehnyt kaiken niin hyvin kuin mahdollista olosuhteissa ja ymmärtänyt ja joustanut ja se ei vaan näköjään riitä niin mulla on puhdas omatunto eikä jää tästä mitään arvailtavaa sitten enää että olisiko pitänyt tehdä jotain vielä toisin.

Meillä piti olla yhteinen loma jonne jo liput, ja nyt hän kysyikin että kai me mennään sinne kuitenkin!? Totesin että en mä tietenkään lähde sinne, mä olin lähdössä aivan erilaiselle matkalle, että teen asiat täydellä sydämelläni tai en ollenkaan enkä ole moiselle reissulle lähdössä.

Sen jälkeen hän pyysi anteeksi, asia joka tapahtunut ehkä 0-1 kertaa aiemmin 7 kk aikana, anteeksi huonoa käytöstään, ja lupasi alkaa luottamaan ja kunnioittamaan mua, ja pyysi että olisin ymmärtäväinen. Että tällainen tilanne, lupasin toimia omalta puoleltani puhtaalta pöydältä jos niiin nyt sovitaan ja että oon sietänyt riittävän ajan huonoa kohtelua mutta jatkossa niin ei ole joten kaikki on nyt kiinni siitä miten hän päättää toimia.

No, hieman mietityttää kyllä että miten erilainen ajatusmaailma meillä on ja tapa suhtautua asioihin mutta katsotaan mitä tästä tulee. Ehkä eniten jäi mieleen juuri tuo että hänellä ei ole velvollisuutta välittää, en ole ikinä kuullut moista ihmisen suusta mutta pitää yrittää unohtaa se itsekin kun puhtaalta pöydältä sovittiin sitten katsottavan.  

Myös minun mielestäni kuulostaa kaikkea muuta kuin henkisesti terveeltä ihmiseltä. Lopeta ihmeessä tuo suhde, eihän tuo nainen sinua rakasta , haluaa vaan pompottaa.

Hyvä ap että pidit puolesi ja näytit, ettei sua voi vedättää... Nyt sun pitää kuitenkin pitää toi, veikkaan että kohtapuoliin nainen "testaa" sua taas, eli kokeilee että jos kuitenkin sua saisi pompottaa entiseen tapaan, niin silloin sun pitää olla tosi jämäkkä ja laittaa ne rajat, kertoa selkein sanoin minkälaista käytöstä siedät ja mitä et. Ja sitten olla tosiaan valmis lähtemään jos ei käytös parane. Ja mieti myös, kuinka kauan jaksat tällaista "kouluttamista" ja mitä itse saat suhteesta... Te ette varmaan tosiaan näe sitä ettekä ihmissuhteita muutenkaan samalla tavalla, luulisin että nainen olettaa että kaikki ihmiset ovat tavallaan hyväksikäyttäjiä, ainakin noista kommenteista päätellen... T: 5

Luulen muuten, että viimekädessä teidän suhteen menestys tai ei riippuu pitkälti siitä, onko nainen itse ollenkaan tietoinen siitä, minkälainen hän oikeastaan on, eli onko hänellä "sairaudentuntoa" vai ei... Jos ei, voi olla lähes mahdotonta rakentaa suhdetta, koska hän ei tietoisella tasolla pysty edes keskustelemaan, saati muuttamaan pysyvästi käytöstään (jota epäilen mahdottomaksi muutenkin). 5

Kuulostaa vähän minulta. Olen ollut nuorena narsistisessa suhteessa, enkä vieläkään oikein osaa luottaa ihmisiin. Pelkään koko ajan, että miesystäväni suuttuu minulle jostakin aivan yllättäen tai jos vaikka odotan häntä kaupan ulkopuolella ja häntä ei ala kuulua, mietin, että jättiköhän hän nyt minut tai suuttuiko jostain ja lähti sanomatta mitään, ja näille peloille ei ole mitään aihetta, mies ei koskaan tekisi sellaista. Kiukuttelen paljon ja haluaisin saada varmuuden siitä, että mies pysyy rinnallani. Mies ei ole empaattisimmasta päästä, toisin kuin miltä ap vaikuttaa. Se mitä 5 sanoi rajojen laittamisesta, oli hyvin sanottu. Vaikka se kiukuttaa, kun toinen tekee oman päänsä mukaan, niin en halua olla mikään tyranni. Toista myös arvostaa enemmän, jos tämä ei ole mikään kynnysmatto. Ei siis pidä olla mikään kusipää, mutta hyvä tajuta, että kaltaiselleni ihmiselle ei mikään tunnu riittävän. Kaikki lahjat ja hellyyden osoitukset unohtuvat hetkessä ja yhtäkkiä kaikki onkin aina ollut huonosti. Yritän itse aktiivisesti pitää mielessä, millä kaikilla tavoin mies on osoittanut rakastavansa minua lähiaikoina. Yritän ajatella nimenomaan niin, että mies teki sen rakkaudesta minuun eikä lepyttely mielessä koska muuten tuntisin itseni aivan hirveäksi.

up

Ap, tuolla naisella on joku isomman luokan ongelma, todennäköisesti persoonallisuushäiriö tai vastaava. Et tietenkään voi jatkaa suhdetta, eihän teidän välillä ole mitään luottamusta. Nyt ei ole kyse enää mistään tavallisesta mielialan vaihtelusta. Itse ottaisin nyt etäisyyttä ja LUJAA. 

Hormonilääkitys?

ei oo lääkityksiä..

Välittäjäaineet ei toimi. Cipramil auttaa. Olen miehenä kokenut tuon. Vaimon käytös oli ennen lääkitystä juuri tuollaista. Kiva ilta voi muuttua salamannopeasti aivan järkyttäväksi Yhden väärän sanan tms. takia.

Ei ole mikään pakko kestää tuollaista draamaa. Kukaan ei ole ainutlaatuinen. Ihan rationaalisestikin käyttäytyviäkin puolisokandidaatteja on maailma täynnä. Kannattaa pyrkiä olemaan onnellinen.

Minäkin veikkaan jotakin menneisyyden traumaa. Parisuhdeterapia voi olla hyvä juttu jos vain osuu kunnolliset terapeutit ( osa aivan surkeita).

Kauanko tässä oikein menee ennenkuin tuska pettämisestä helpottaa!? Pari viikkoa sitten hän kertoi sanojensa mukaan kaiken ja tuska on kyllä ollut suunnaton, ja kymmenisen päivää mulla meni painajaisissa unta ei paljon tullut ja jatkuva ahdistus ja tuska sisällä..lopulta sai yhdet hyvät unet nukuttua ja sitten olo paranikin tosi paljon..

mutta kumppani oli noiden päivien ajan sitten aika paljon mun kanssa ja joutu jättämään omia asioitaan välistä, vaikkei siitä mulle puhunutkaan ja räjähti sitten siitä ja taas tuli tuntikausien selvittelyt ja kaikki kuulemma pilalla kun ei oo päässy harrastuksiin ja sit lähtikin kotiinsa ja vaikkei tää nyt siihen pettämiseen liittynytkään mutta sisällä mulla jotenkin niin kova trauma nyt että samantien palasi se ahdistus ja rintakivut jotka sitten päällä yötä päivää ja taas tuli uneton yö yhden pariin viikkoon onnistuneen kautta.

Ehkäpä vielä vähän alitajuisesti stressasi että tyttö oli lähdössä seuraavana päivänä tyttöjen kanssa festareille, jotenkin sellainen vaan tässä pari viikkoa pettämisestä kuultua ja sitä mielessä pyöritelleenä sai ahdistumaan asiasta.

Mutta tyttö halusi että nähdään ennen festareita ja pyysi laittamaan ruokaa ja ostamaan hänelle eväitä, ja tulikin tänne sitten syömään ja meikkaamaan ja laittautumaan ja hampaita pesemään ennen lähtöä. Oli sen verran mukava käytös kuitenkin että ahdistus vähän helpotti ja ajattelin että tulee mulle varmaan ihan kiva ilta silti, ja olin iloinen että hän oli niin positiivinen ja yritti piristää mua ja lähetinkin hänelle vielä perään kiitosviestin ja kehuin häntä ja valoin uskoa onnellisuuteemme yhdessä ja sydämiä, enkä nyt sen kummemmin odottanut vastausta jos kerta siellä on. Mutta parin tunnin päästä sainkin viestin, joka oli pelkkä valokuva hänestä tylyn näköisenä rööki suussa (naiselta joka kertonut aina vihaavansa tupakointia eikä halua mennä lähellekään sitä) ja pari miestä samassa kuvassa. Ei mitään sanoja, vain tuo kuva. 

Ihmettelin hieman ja koitin olla miettimättä mitä se meinaa mutta alitajunta alkoi taas jyllätä..miksi lähettää tällaista, ehkäpä joku vitsi ja lähettää kohta jotain muuta, ja kun nelisen tuntia jo tuosta oli mennyt eikä mitään muuta kuulu niin alkoi taas olla sellanen sisäinen ahdistus ja tuska että oksat pois ja tuntu että pää räjähtää.

Mutta sitten tuli joskus kahden aikoihin tänne ja satuin sit ihmettelemään sitä viestiä ja kerroin että tuntu aika pahalta ja hän sitten kyllä myönsi että joo, ei kauheasti ajatellut, että kaverit yllytti että se oli tarkoitus olla vitsi mulle.

Mutta jotenkin oon niin herkäksi mennyt psyykkisesti ja fyysisesti tuosta kokemuksesta että se ahdistus jos alkaa ja muuttuu ihan fyysiseksi niin ei vaan lähde pois kovin nopeasti, ja nytkin koko yö meni valvoessa ja rintaan koski kovasti vaikka toinen olikin vieressä, ja tosi rankkaa oli molemmille. Ja tuntu että taas tuli nyt pintaan ne ajatukset joista luuli juuri päässeensä yli. Eilen oli kiva päivä, mutta just ku käytiin nukkumaan niin tuli vaan mieleen jostain mielikuva hänestä sen toisen miehen kanssa kotonaan kuten oli kertonut, ja vaikka kuinka koitin torjua ajatukset niin hetken päästä jo fyysiset kivut alkoivat ja vaikka nukahdinkin niin heräilin painajaisiin ja kipu on yhä läsnä ja päätä kuumottanut koko päivän eikä mitään taas saa tehtyä..tää on vaan niin rankkaa :(((

Minulla on lähipiirissäni yksi samanlainen. Tekee nyt kolmatta eroaan, eikä ymmärrä lainkaan miksi. 

Vinkkini sinulle, juokse! Tuo ei ole normaalia. Vinkki kumppanillesi, hakeudu yksilöterapiaan.

Ja juuri se repivä tunnekin sisällä raskasta, toisina päivinä on niin ihanaa ja hän sanoo että oon tärkeintä ja parasta hänen elämässään mutta sitten kuitenkin vaikka tietää että tää on mulle rankinta kokemusta elämässä ja niin pitkään jatkunut kipu ja koitan saada luottamusta ja rentoutusta ennenkuin terveys pettää niin silti piti vaikkapa festareille lähteä reilun viikon lohdutuksen jälkeen, vaikka tuollainen jos mikä voi laukaista ahdistuksen.

Ja vielä että tollasia vitsejä lähettelee tossa tilanteessa. Hän itseasiassa oli menossa yhden kaverin kanssa mutta kaveri ei kuulemma halunnutkaan lähteä. Kysyin miksi, ja kuulemma kaverin poikaystävä oli jokin aika sitten saanut hylätyn pääsykoetuloksen, niin kaveri halusi jäädä pettymystä potevaa poikaystäväänsä tukemaan ja viettämään aikaa.

Jotenkin tulee tässäkin olo että enkö mä sitten merkitse mitään, tässä ei mistään tentistä ole kyse vaan hitto vie mun elämän rankimmasta hetkestä joka tuntuu siltä että ei tätä tuskaa meinaa kestää millään ja terveyskin reistailee ja lääkärissäkin joutunu käymään kysymässä rauhoittavia ja toinen silti lähtee festareille ja kyllähän se nyt syö miestä kun ehtii sit mun luona käydä puunaamassa itseään ja pistämässä sellaset pakkelit naamaan ettei ennen oo nähnytkään ja hampaitakin kiillotetaan ja lähdetään matkaan ja jotain vähintäänkin kyseenalaisia kuvavitsejä lähetetään sieltä ku toisella muutenkin rankkaa. Vitutti kun häpykarvatkin oli ajeltu pitkästä aikaa just ennen festareita vaikka itseki sitä olin toivonu mut nyt ilmeisesti vasta oli syytä..Anteeksi et oon näin nyt katkeran kuulonen on vaan vaikea ymmärtää että miten mä nyt pääsen tästä yli, koitan kyllä kokoajan ja luen psykologisia oppaita ja ties mitä mutta kaikki tällaset saa sisäisen tuskan aina uudestaan laukeamaan.

[quote author="Vierailija" time="19.06.2014 klo 14:24"]

Onko hän horoskoopiltaan rapu?

(onhan tää nyt hömpänpömppää, mutta tuntemani ravut ovat olleet arvaamattomia. huvikseni kysyn :D)

[/quote]

no mutta ei mekään nyt sentään NOIN hulluja olla xD

Taidat kaveri olla sinäkin aikamoisessa myrskyn silmässä. Et taida itsekään tajuta, miten kummallisilta nuo toooosi pitkät vuodatuksesi näyttävät täällä?! Sinuna menisin hakemaan terapiaa ja laittaisin kyllä tuon suhteen katkolle. Ei tuosta mitään tule, niin kuin ei ole tähänkään asti tullut. Kirjoituksistasikin päätellen olet itsekin aika epätoivoinen. Normaali kaveri ei olisi tuollaista menoa kattellut pidemmän päälle, ei todellakaan. Ei teillä voi missään tapauksessa olla tulevaisuutta. Kumpikin käytte omilla höyryillä. Pahoittelen suorista sanoistani, mutta hei herätys!

Ehdotan, että juokset karkuun ja kovaa, naisessasi on selviä narsistisia piirteitä. Tyypillistä käytöstä erotilanteessa luvata, että kaikki muuttuu paremmaksi, näinhän ei oikeasti tapahdu. Narsisti onnistuu syyllistämään kumppaninsa, jolloin kumppani alkaa etsiä virheitä itsestään, eli uskoo sen mitä narsisti väittää. Olen nähnyt läheltä, mitä narsistinainen voi miehelle tehdä. Narsismin asiantuntijoiden ohjeet ovat; juokse karkuun, äläkä pidä mitään yhteyttä, jos haluat säilyttää mielenterveytesi. Narsisti ei koskaan myönnä narsismiaan, joten sitä ei kannata edes ottaa puheeksi.Psykologi Craig Malkin Harvardin lääketieteellisestä on listannut viisi varhaista varoitusmerkkiä, joita tarkkailemalla voi huomata, onko oma kumppani mahdollisesti narsisti.

1. Epävarmuuden heijastaminen toisiin

Narsisti ei halua tuntea oloaan pieneksi ja epävarmaksi, joten he yrittävät saada muut tuntemaan niin. He tekevät ja sanovat, joko suoraan tai epäsuoraan, asioita jotka vähättelevät muita ihmisiä. Narsisti nauttii saadessaan muut vaikuttamaan epäonnistujilta – silloin heidän oma epävarmuutensa jää piiloon.

2. Tunnepelko

Ihmisen elo on täynnä tunteita, me tunnemme pienissäkin vuorovaikutustilanteissa useita tunteita. Narsisti puolestaan välttelee tunteita. Tunteet haastavat narsistin uskon siihen, että hän on täydellisesti oman itsensä herra. Tunteet antavat ymmärtää, että joku tai jokin ulkopuolinen vaikuttaa häneen. Narsisti vaihtaakin usein puheenaihetta, jos etenkin hänen omat tunteensa nousevat keskiöön.

3. Pirstaleinen menneisyys

Narsismi vaikuttaa syntyvän laiminlyönnin ja kaltoin kohtelun sekä sitä seuranneen turvattoman kiintymyssuhteen seurauksena. Turvattoman kiintymyssuhteen takia ihmiset eivät pysty puhumaan järkevästi perheestään ja lapsuudestaan, heidän varhaismuistonsa ovat ristiriitaisia ja hämmentyneitä. Narsistin tunnistaa monesti siitä, että heidän lapsuudentarinoissaan ei ole päätä eikä häntää. He saattavat myös kertoa tarinaa täydellisestä perheestä, jolle ei kuitenkaan löydy totuusperää.

4. Ylenmääräinen ihannointi

Narsisteilla on tapana nostaa ihmisiä jalustalle. Ajatuskulku menee narsistista persoonallisuushäiriötä sairastavan päässä näin: jos löydän jonkun täydellisen ihmisen, pysyttelen heidän lähellään ja heidän täydellisyytensä tarttuu minuunkin.

5. Kontrolloimisen tarve

Samasta syystä kuin narsistit ylenkatsovat tunteita, he eivät siedä olla muiden ihmisten armoilla. Se muistuttaa heitä siitä, että he eivät ole täysin itsenäisiä ja että he joutuvat esimerkiksi pyytämään joltain toiselta jotain, mitä he haluavat.  Sen sijaan että narsisti ilmaisisi tarpeensa tai toiveensa, he manipuloivat ihmisiä toimimaan niin että lopputulos on narsistin toiveiden mukainen. Narsisti ei anna kumppanilleen mahdollisuutta valintojen tekemiseen, vaan luo sellaisen ilmapiirin, että omien toiveiden tai mielipiteiden ilmaiseminen on liian hermostuttavaa.

Epävakaa. Paha. Narsistisia piirteitä. Juokse ja lujaa. Et voi parantaa. Rakkaus vain pahentaa. 

Ei tule muuttumaan ilman pitkää terapiaa.

Usko tai kärsi.