Nykyajan, moderni elämä uuvuttaa.
Jotenkin olen aina salaa kadehtinut vanha ajan ihmiset, kun niillä oli aitoa tekemistä päivän aikana, illalla olivat aidosti väsyneitä. Piti hankkia ruokaa, pestä pyykit, rakentaa, ommella vaatteet. Oli kylän juhlat, tanssiaiset, sadonkorjuu juhlat. Elämä oli luonnollisempaa. Juhlittiin ruokasesonki...
En nyt sano että ennen vanhaa elämä oli luksusta, vaan enemmikin kurjuutta mutta oli aito.
Nykyään kaikki on liian helppoa ja vaivatonta. Elämä on nykyään koneella istumista ja ulkoilua.
Nykyään ei saa mistään tyydytystä eikä ole kiva hakea keinotekoisesti rasittavuutta elokuvien katsomisesta, salilta tai baarista.
Kommentit (22)
Jaa. Minä kyllä valitsen nykyajan menneisyyden sijasta. Varsinkin naisena oli aika kurjaa elämä, mitä on kuunnellut vanhojen ihmisten juttuja. Mies oli pakko ottaa, halusipa tai ei. Ja lapsia alkoi tulemaan, kun ei ehkäisyäkään ollut eikä miehet suostuneet selibaattiin. Niin siinä oltiin maha pystyssä joka vuosi, raskaat työt piti silti hoitaa, ja jatkuva pelko siitä miten pystyy elättämään yhä kasvavan lapsilauman. Sosiaaliturvaa kun ei ollut, eli jos vaikka pientilalla tuli huono satovuosi, saattoi ihan nälkä uhata. Naiset saivat ties mitä synnytysvaurioita, mutta niihin ei ollut hoitoa eikä kuulemma akkain jutuista kukaan edes välittänyt. Saivat paskoa ja pissiä housuihinsa vapaasti jos niin oli käynyt että pidätyskyky meni, ja olla kivuissaan. Valittaaa ei saanut, eikä ollut aikaakaan kun piti se kymmenpäinen lapsilauma ja suurta Perheen Päätä esittävä usein kelvoton ukko ruokkia ja hoitaa myös.
Ymmärrän ap, mitä tarkoitat. Minäkään en haluaisi menneitä aikoja sellaisenaan takaisin, mutta ikäänkuin rusinat pullasta. Itse en olisi halukas pesemään pyykkejä käsin, paitsi pikkupyykit. Mutta monta muuta asiaa kylläkin olisin valmis tekemään ja olen vähitellen hivuttanut elämääni siihen suuntaan. Tosin täytyy sanoa, että helppohan minun nyt on sanoa, kun lapset ovat jo lähes aikuisia. Muutenkin pyrin koko ajan yksinkertaisempaan elämään ja tekemään enemmän itse.
Teen ruuat alusta lähtien itse, leivon leivät ja pullat, olen opetellut neulomaan ja kutomaan mattoja. Nyt hankin ompelukoneen ja tarkoituksena on alkaa ompelemaan myös vaatteita. Kasvimaata olen kasvattanut joka kesä isommaksi. Poimin marjat ja sienet, parina kesänä olen keräillyt myös villivihanneksia. Silti kaipaan enemmän juuri sellaista fyysistä työtä. Haluaisin muuttaa maalle ja ottaa esim. kanoja ja vuohia, lämmittää taloa puulla, pilkkoa polttopuita, tehdä jotain työtä, joka olisi muuta kuin koneen äärellä istumista. Pitäisi vain saada mieskin innostumaan, hän kun tykkää asua modernissa talossa vailla mitään huolia.