Aikuisten ADHD ja myöhästely, unohtelu, ihmissuhdeongelmat

Ap:n viesti pähkinänkuoressa:

Pieni joukko ADHD tyyppejä pilaa muidenkin mainetta. Voisitteko pliis lopettaa, kun on muutenkin vaikeaa ja ihmiset on ilmankin ennakkoluuloisia urpoja.

Vierailija kirjoitti:

Ap:n viesti pähkinänkuoressa:

Pieni joukko ADHD tyyppejä pilaa muidenkin mainetta. Voisitteko pliis lopettaa, kun on muutenkin vaikeaa ja ihmiset on ilmankin ennakkoluuloisia urpoja.

Aloituksessa ei mainittu mitään siitä, onko tuo osa pieni vai suuri.

Mites muuten ADD/ADHD-naiset, onko teillä luontaisesti vahva libido? Pari eri tapausta on on tullut elämänpolulla vastaan, ja molemmat olivat kyllä äärimmäisen aktiivisia sillä saralla. Vaikka täysin erityyppisiä ihmisiä olivat muuten, niin tämä seikka yhdisti heitä kokemukseni perusteella.

En ehtinyt aikoinaan keskustella aiheesta sen tarkemmin heidän kanssaan, joten olisi kiva tietää oliko kyseessä vain sattuma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en ole koskaan ymmärtänyt, miksi jonkin häiriön tai diagnoosin kanssa pitäisikään tulla esiin. Mitä sillä tavoitellaan? Jonkinlaista ymmärrystä varmaankin, mutta eikö se ole juuri sitä diagnoosin taakse menemistä mitä aloittaja paheksuu?

Onhan itselläkin pää aika sekaisin monenlaisten asioiden johdosta, mutta en mä kenellekään esittele itseäni että moi mulla on tällaista ja tällaista. Jotkut asiat on vaan hyvä pitää ihan itsellään. Ei toki vähiten siksi, että ihmisillä nyt on kaikenlaisia ennakkoluuloja ja pöljiä oletuksia, ja sille ei ihan oikeasti vaan mahda yhtään mitään. Ei se oikein reilua ole parin hölmöilevän ADHD-tyypin syyskikään sitä kokonaan laittaa.

Joissain tilanteissa on hyvä ottaa diagnoosi esille. Vaikka jos joku lukihäiriöinen kirjoittaa töissä kirjoitusvirheitä vilisevän tekstin. Työkaverit saattavat luulla että tätä ei kiinnosta kyseinen asia ja teksti on kirjoitettu hutiloiden parissa minuutissa, vaikka totuus olisi toinen.

En tykkää kertoa omasta ADHD-diagnoosistani muille, mutta joskus on pakko. Kirjoitin edellisessä työpaikassa aina kaikki asiat muistiin jotta ne eivät varmastu unohtuisi. Jos työkaveri tuli huikkaamaan että hei teetkö tän jutun, nappasin kalenterin tai paperia ja kirjoitin sen heti ylös. Yksi loppuunpalamista vaille oleva vanhempi työkaveri aina turhautui tästä, en tiedä miksi. Kerran kyseinen työkaveri tuli tuhannen kiireessä luokseni, sanoi että lähetä ne ja ne asiakirjat sille ja sille. En kerennyt kirjoittamaan noita asiankirjojen nimiä tai henkilöitä mihinkään ylös, en kysymään voisiko joku asiasta enemmän tietävä tehdä sen, työkaveri oli jo häipynyt puolijuoksua hissiin. No, tein työtä käskettyä. Parin tunnin päästä tämä tuli sähisemään siitä että olin unohtanut jonkun liitetiedoston ja miten ei voi olla vaikeaa muistaa noin yksinkertaista asiaa. Sopersin itku kurkussa että minulla on ongelmia lähimuistin kanssa ADHD:n takia enkä vaan voi sille mitään.

Siis mulla on ihan samoja kokemuksia! Sain mm opiskeluissani valitusta että miksi koko ajan pitää kirjoittaa kaikki kalenteriin, koetapa nyt ihan tosissasi oikeasti painaa mieleen asiat mistä on puhuttu ja sovittu. Luultiin siis oppilaitoksen tasolta että minua ei kiinnostaisi, kun aina varmistin moneen kertaan että mitä pitikään tehdä ja miten kun muilla meni vähemmällä kaaliin. Sen lisäksi kaikki kirjoitustyöt takkusi, paljon kirjoitusvirheitä tai aiheen vierestä kirjoitettu. Monesti sain todella tylyä ja ilkeääkin palautetta, varmaan pidettiin vähäjärkisenä tai ajateltiin etten ole oikeasti yrittänyt. 

Myös ihmissuhteissa on tosi kuormittavaa ja rankkaa jos unohtaa hoitaa jonkun asian mikä on sovittu. Aivan kuin ilkeyttäni niin tekisin. Jos joku asia ei ole kirjoitettu ylös se on unohtunut seuraavassa sekunnissa. Ei ole kyse siitä että haluaisin olla tyly tai välinpitämätön muita kohtaan. Olen oikeasti tosi tunnollinen ja perfektionisti näistä puutteistani huolimatta ja syytän itseäni pitkään joka ikisestä mokasta. 

Vierailija kirjoitti:

Mites muuten ADD/ADHD-naiset, onko teillä luontaisesti vahva libido? Pari eri tapausta on on tullut elämänpolulla vastaan, ja molemmat olivat kyllä äärimmäisen aktiivisia sillä saralla. Vaikka täysin erityyppisiä ihmisiä olivat muuten, niin tämä seikka yhdisti heitä kokemukseni perusteella.

En ehtinyt aikoinaan keskustella aiheesta sen tarkemmin heidän kanssaan, joten olisi kiva tietää oliko kyseessä vain sattuma.

Miksi spämmäät tätä joka keskusteluun? Etsitkö ADHD-naista kiihkeän seksielämän toivossa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap:n viesti pähkinänkuoressa:

Pieni joukko ADHD tyyppejä pilaa muidenkin mainetta. Voisitteko pliis lopettaa, kun on muutenkin vaikeaa ja ihmiset on ilmankin ennakkoluuloisia urpoja.

Aloituksessa ei mainittu mitään siitä, onko tuo osa pieni vai suuri.

Ei itseasiassa ole tarkoituksella, koska en voi asiaa tietää. Oletan osan olevan pieni ja niin se todennäköisesti onkin. Muuten hyvin tiivistetty. Ap

kurkatkaa haualla ketju "aikuisiän adhd"

Ja tutkimuksiin kyllä pääsee,julkisellakin,jos on perusteita.

Joo ei koske pelkkää adhd, minun masentunut ex-tuttuni on pilannut kaikkien masentuneiden maineen.

Oireet ovat jokaisella erilaisia, kaikille se ajoissa saapuminen ei ole yhtä vaikeaa, itse olen aina myöhässä, ja kyllä oon yrittänyt tästä eroon, en ikinä vetoa adhd. seen sen takia, pyydän vaan anteeksi. Työn antaja tietää kyllä mistä haasteet johtuu, mutta en mä tällä diagnoosilla muille työssä lähde perustelee miksi ei toimi.

Vierailija kirjoitti:

Oireet ovat jokaisella erilaisia, kaikille se ajoissa saapuminen ei ole yhtä vaikeaa, itse olen aina myöhässä, ja kyllä oon yrittänyt tästä eroon, en ikinä vetoa adhd. seen sen takia, pyydän vaan anteeksi. Työn antaja tietää kyllä mistä haasteet johtuu, mutta en mä tällä diagnoosilla muille työssä lähde perustelee miksi ei toimi.

Tämä on oikea asenne!

Up

Adhd tyyppejä on erilaisia eikä sinun tyyppisiä ole se ainoa oikea. Ymmärrän kyllä pointtisi, että jotkut verhoutuvat diagnoosin taakse. Mutta vain hyvin pieni osa.

Itse tiedostan haasteeni. Ja vaikka miten varaan aikaa lähtöön, että olisin ajoissa, saatan helposti harhautua ajatuksiini ja silti myöhästyä. Tai ylikompensoin ja olen puoli tuntia etuajassa. Siksi kerron adhdstani. En halua käyttää sitä tekosyytä vaan haluan ihmisten tiedostavan, että minulla on haasteita, jotka vaikuttavat jokapäiväiseen elämääni enkä tahallani ole myöhässä.

Hyvää joulua!

Vierailija kirjoitti:

Ap:n viesti pähkinänkuoressa:

Pieni joukko ADHD tyyppejä pilaa muidenkin mainetta. Voisitteko pliis lopettaa, kun on muutenkin vaikeaa ja ihmiset on ilmankin ennakkoluuloisia urpoja.

Voisiko AP tai joku muu avata hieman, millä tavalla tämä "pieni joukko ADHD tyyppejä pilaa muidenkin mainetta"? Keitä nämä pilaajat ovat ja miten siis toimivat? Myöhästelevät ja unohtelevat, mutta naamasta ei AP:n mielestä näe että ovat oikeasti pahoillaan myöhästelystä ja unohtelusta? Onko ongelma siis se, että he eivät julkisesti ja riittävän selkeästi kerro että heitä hävettää ja kuinka pahoillaan ovat?

Vai onko ongelma juuri se, että he kertovat diagnoosistaan ja kertovat että tuo myöhästely ja unohtelu liittyy siihen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap:n viesti pähkinänkuoressa:

Pieni joukko ADHD tyyppejä pilaa muidenkin mainetta. Voisitteko pliis lopettaa, kun on muutenkin vaikeaa ja ihmiset on ilmankin ennakkoluuloisia urpoja.

Voisiko AP tai joku muu avata hieman, millä tavalla tämä "pieni joukko ADHD tyyppejä pilaa muidenkin mainetta"? Keitä nämä pilaajat ovat ja miten siis toimivat? Myöhästelevät ja unohtelevat, mutta naamasta ei AP:n mielestä näe että ovat oikeasti pahoillaan myöhästelystä ja unohtelusta? Onko ongelma siis se, että he eivät julkisesti ja riittävän selkeästi kerro että heitä hävettää ja kuinka pahoillaan ovat?

Vai onko ongelma juuri se, että he kertovat diagnoosistaan ja kertovat että tuo myöhästely ja unohtelu liittyy siihen?

Veikkaan, että jokaisen sairauden (masennus, adhd, alkoholismi, jne) piirissä on myös niitä ihmisiä, jotka eivät kykene ottamaan vastuuta mistään. Tällöin heille on luontaista ottaa "mutta olen sairas" - kortti.

En missään nimessä väitä, että kaikki sairaat tekevät näin. Ja sairaalla on oikeus vedota sairauteensa, koska monesti se aiheuttaa suuria haasteita elämäänsä.

Mutta. Jos ihminen on pohjimmiltaan itsekäs (ja omistaa narsistisia piirteitä) on helppo syyttää omaa huonoa käytöstä sairauteen vedoten.

Mutta tämä on vain minun näkemys asiaan, ei mikään fakta.

"MUTTA eikö hävetä olla myöhässä, unohtaa, kusta ihmissuhteet ja heittäytyä muiden aikuisuuden varaan ajattelemalla että "sori oon ADHD" riittää. Tajuatko, että pilaat samalla muiden saman diagnoosin saaneiden mainetta ja viet uskottavuutta? Jos et jostain syystä jaksa, halua tai osaa hoitaa itseäsi niin aivan ok. Sinun valintasi, ehkä syykin hyvä. Mutta silloin mielellään jätä vetoamatta diagnoosiin. ADHD ei tarkoita vastuuttomuutta, vaan erilaisia aivoja joille jotkut asiat ovat vaikeampia kuin toisille. (Jotkut asiat taas on paremmin kuin "normaalilla".)"

Huomaatko AP että teet tässä ulkoapäin oletuksia toisen ihmisen ajatuksista ja tunteista, ilman perusteita? Tässä kirjoituksessasi et ainakaan tuonut esiin mitään perusteita sille että yllä mainittu olisi totta.

"Eikö hävetä...?" Hävettää, valtavasti. Jos häpeä auttaisi lopettamaan myöhästelyn ja unohtelun, olisin lopettanut ne jo heti lapsuudessa.

"... heittäytyä muiden aikuisuuden varaan..." Heittäytyä? Muiden aikuisuuden? Öööhm siis, en aktiivisesti heittäydy kenenkään varaan, vaan taistelen joka päivä toimiakseni normien mukaan, siinä onnistumatta. Olen aikuinen ja pyrin tuomaan edes vahvuuksillani muille hyvää. En kuitenkaan pysty toimimaan kaikessa samoin kuin ne, joilla ei ole ADHD:ta. En vaikka kuinka yritän. Tämä ei ole tahdonalainen asia.

"Tajuatko että pilaat muiden diagnoosin saaneiden mainetta?" Siis millä tavalla pilaan sitä? Monien on vaikeaa ymmärtää millaista elämä ADHD:n kanssa on, siksi moni luulee että ADHD- diagnoosin taakse mennään jotenkin piiloon, eikä haluta kasvaa aikuiseksi. 

"Jos et jostain syystä jaksa, halua tai osaa hoitaa itseäsi niin aivan ok. Sinun valintasi ja ehkä syykin hyvä." Miksi oletat ettei tämä "pieni osa" jaksa, halua tai osaa hoitaa itseään? Luulenpa että nimenomaan haluaa. Itse ehdottomasti haluan ja jaksan. Ja mitä tuo "osaaminen" on? Edelleen korostan, kyseessä ei ole tahdonalainen asia. Eikä ADHD-oireet johdu myöskään osaamattomuudesta hoitaa itseä tai tiedon puuteesta.

"Mutta silloin mielellään jätä vetoamatta diagnoosiin." Eli siis jos kärsii ADHD-oireista, joista ei kaikista yrityksistä huolimatta pääse eroon, ei mielestäsi pidä kertoa esim. työpaikalla tai tuttaville että nuo häiritsevät ja muita ärsyttävät oireet selittyvät ADHD:lla? Olisiko se kertominen diagnoosin taakse piiloon menemistä? Onko parempi siis antaa muiden olettaa, että on ihan muuten vain myöhästelijä, unohtelija, ehkä kypsymätön ihminen, joka ei kunniota yhteisiä sääntöjä? Näinhän ihmiset helposti olettavat, kun eivät näe ADHD-oireista kärsivän ihmisen pään sisään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap:n viesti pähkinänkuoressa:

Pieni joukko ADHD tyyppejä pilaa muidenkin mainetta. Voisitteko pliis lopettaa, kun on muutenkin vaikeaa ja ihmiset on ilmankin ennakkoluuloisia urpoja.

Voisiko AP tai joku muu avata hieman, millä tavalla tämä "pieni joukko ADHD tyyppejä pilaa muidenkin mainetta"? Keitä nämä pilaajat ovat ja miten siis toimivat? Myöhästelevät ja unohtelevat, mutta naamasta ei AP:n mielestä näe että ovat oikeasti pahoillaan myöhästelystä ja unohtelusta? Onko ongelma siis se, että he eivät julkisesti ja riittävän selkeästi kerro että heitä hävettää ja kuinka pahoillaan ovat?

Vai onko ongelma juuri se, että he kertovat diagnoosistaan ja kertovat että tuo myöhästely ja unohtelu liittyy siihen?

Veikkaan, että jokaisen sairauden (masennus, adhd, alkoholismi, jne) piirissä on myös niitä ihmisiä, jotka eivät kykene ottamaan vastuuta mistään. Tällöin heille on luontaista ottaa "mutta olen sairas" - kortti.

En missään nimessä väitä, että kaikki sairaat tekevät näin. Ja sairaalla on oikeus vedota sairauteensa, koska monesti se aiheuttaa suuria haasteita elämäänsä.

Mutta. Jos ihminen on pohjimmiltaan itsekäs (ja omistaa narsistisia piirteitä) on helppo syyttää omaa huonoa käytöstä sairauteen vedoten.

Mutta tämä on vain minun näkemys asiaan, ei mikään fakta.

Kiitos vastauksesta. Tämä oli todella hyvä tuoda esiin. Itse ajattelen samoin.

Tämä myös asettaa haasteita diagnosoinnille. 

Itse olen kuitenkin kärsinyt kovasti siitä, että ADHD-oireitani pidetään helposti itsekkyytenä, epäkypsyytenä, haluttomuutena kunniottaa yhteisiä sääntöjä. Vaikka pyytelen anteeksi ja kunniotan muita kovasti. Joskus ihmiset saattavat tehdä myös virhepäätelmiä siitä, kuka on pittaamaton narsisti ja kuka todella kärsii ADHD-oireista.

Myöhästelyt voi hoitua pelkällä  nepsy-valmennuksella. Lääkityskin varmasti auttaa siihen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap:n viesti pähkinänkuoressa:

Pieni joukko ADHD tyyppejä pilaa muidenkin mainetta. Voisitteko pliis lopettaa, kun on muutenkin vaikeaa ja ihmiset on ilmankin ennakkoluuloisia urpoja.

Voisiko AP tai joku muu avata hieman, millä tavalla tämä "pieni joukko ADHD tyyppejä pilaa muidenkin mainetta"? Keitä nämä pilaajat ovat ja miten siis toimivat? Myöhästelevät ja unohtelevat, mutta naamasta ei AP:n mielestä näe että ovat oikeasti pahoillaan myöhästelystä ja unohtelusta? Onko ongelma siis se, että he eivät julkisesti ja riittävän selkeästi kerro että heitä hävettää ja kuinka pahoillaan ovat?

Vai onko ongelma juuri se, että he kertovat diagnoosistaan ja kertovat että tuo myöhästely ja unohtelu liittyy siihen?

Veikkaan, että jokaisen sairauden (masennus, adhd, alkoholismi, jne) piirissä on myös niitä ihmisiä, jotka eivät kykene ottamaan vastuuta mistään. Tällöin heille on luontaista ottaa "mutta olen sairas" - kortti.

En missään nimessä väitä, että kaikki sairaat tekevät näin. Ja sairaalla on oikeus vedota sairauteensa, koska monesti se aiheuttaa suuria haasteita elämäänsä.

Mutta. Jos ihminen on pohjimmiltaan itsekäs (ja omistaa narsistisia piirteitä) on helppo syyttää omaa huonoa käytöstä sairauteen vedoten.

Mutta tämä on vain minun näkemys asiaan, ei mikään fakta.

Tämä. Sairaus on sairaus koska se aiheuttaa oireita joita ihminen ei itse aina pysty yrityksistään huolimatta hallitsemaan. Kaikkien sairauksien piirissä on niitä jotka eivät edes yritä saada tautiaan hoitotasapainoon, fyysisten sairauksienkin puolella.

Olen tavannut kaksi ihmistä joiden pääkopan oireilu ei ole vuosien saatossa parantunut mihinkään, pääsyynä oma asennoituminen. Toinen on kaksisuuntaista sairastava ja toinen ADHD. Molemmilla on yhteistä se ajatus ettei edes kannata yrittää jotain koska diagnoosi.

Vierailija kirjoitti:

"MUTTA eikö hävetä olla myöhässä, unohtaa, kusta ihmissuhteet ja heittäytyä muiden aikuisuuden varaan ajattelemalla että "sori oon ADHD" riittää. Tajuatko, että pilaat samalla muiden saman diagnoosin saaneiden mainetta ja viet uskottavuutta? Jos et jostain syystä jaksa, halua tai osaa hoitaa itseäsi niin aivan ok. Sinun valintasi, ehkä syykin hyvä. Mutta silloin mielellään jätä vetoamatta diagnoosiin. ADHD ei tarkoita vastuuttomuutta, vaan erilaisia aivoja joille jotkut asiat ovat vaikeampia kuin toisille. (Jotkut asiat taas on paremmin kuin "normaalilla".)"

Huomaatko AP että teet tässä ulkoapäin oletuksia toisen ihmisen ajatuksista ja tunteista, ilman perusteita? Tässä kirjoituksessasi et ainakaan tuonut esiin mitään perusteita sille että yllä mainittu olisi totta.

"Eikö hävetä...?" Hävettää, valtavasti. Jos häpeä auttaisi lopettamaan myöhästelyn ja unohtelun, olisin lopettanut ne jo heti lapsuudessa.

"... heittäytyä muiden aikuisuuden varaan..." Heittäytyä? Muiden aikuisuuden? Öööhm siis, en aktiivisesti heittäydy kenenkään varaan, vaan taistelen joka päivä toimiakseni normien mukaan, siinä onnistumatta. Olen aikuinen ja pyrin tuomaan edes vahvuuksillani muille hyvää. En kuitenkaan pysty toimimaan kaikessa samoin kuin ne, joilla ei ole ADHD:ta. En vaikka kuinka yritän. Tämä ei ole tahdonalainen asia.

"Tajuatko että pilaat muiden diagnoosin saaneiden mainetta?" Siis millä tavalla pilaan sitä? Monien on vaikeaa ymmärtää millaista elämä ADHD:n kanssa on, siksi moni luulee että ADHD- diagnoosin taakse mennään jotenkin piiloon, eikä haluta kasvaa aikuiseksi. 

"Jos et jostain syystä jaksa, halua tai osaa hoitaa itseäsi niin aivan ok. Sinun valintasi ja ehkä syykin hyvä." Miksi oletat ettei tämä "pieni osa" jaksa, halua tai osaa hoitaa itseään? Luulenpa että nimenomaan haluaa. Itse ehdottomasti haluan ja jaksan. Ja mitä tuo "osaaminen" on? Edelleen korostan, kyseessä ei ole tahdonalainen asia. Eikä ADHD-oireet johdu myöskään osaamattomuudesta hoitaa itseä tai tiedon puuteesta.

"Mutta silloin mielellään jätä vetoamatta diagnoosiin." Eli siis jos kärsii ADHD-oireista, joista ei kaikista yrityksistä huolimatta pääse eroon, ei mielestäsi pidä kertoa esim. työpaikalla tai tuttaville että nuo häiritsevät ja muita ärsyttävät oireet selittyvät ADHD:lla? Olisiko se kertominen diagnoosin taakse piiloon menemistä? Onko parempi siis antaa muiden olettaa, että on ihan muuten vain myöhästelijä, unohtelija, ehkä kypsymätön ihminen, joka ei kunniota yhteisiä sääntöjä? Näinhän ihmiset helposti olettavat, kun eivät näe ADHD-oireista kärsivän ihmisen pään sisään.

Alan itse kallistua siihen että on järkevämpää kertoa etukäteen diagnoosista vaikka niitä näkyvämpiä oireita ei sillä hetkellä olisikaan. Tajusin nimittäin että vaikka yrittäisin olla normaali, vaikka olisinkin sillä hetkellä hyvässä hoitotasapainossa - muut saattavat nähdä oireilua jota en itse havaitse. Enkä halua että siitä vedetään vääriä johtopäätöksiä.

Itse olen aina liian ajoissa paikalla koska pyrin välttämään sen että olisin myöhässä. Sähläyksen muiden ihmisten silmissä voi yrittää minimoida mutta sen jälkeen päässä pyöriikin sata ajatusta. Diagnoosia ei todellakaan haluaisi kertoa kenellekään ettei tarvitse piiloutua sen taakse vaikka kuormittavaa onkin.