Miehen jättäminen ulkonäön takia?! Onko täällä esim. lihavien vaimoja?
Olen vakavasti harkinnut uuden miehen etsimistä, koska mieheni on taas lihonut. Olen yrittänyt hellävaraisesti vihjata terveellisistä elämäntavoista, ja mies on niitä jonkun aikaa jaksanut noudattaa, mutta repsahtaa aina uudestaan. Liikunta ei häntä kiinnosta ja parasta vapaa-aikaa on tuijottaa telkkaria. Itse taas huolehdin, että tulee syötyä terveellisesti ja liikun aika paljon, ja se on minulle todella tärkeää.
Lähes kaikilla suhteen tasoilla menee hyvin, paitsi että mies tekee viikot töitä toisella paikkakunnalla. Vaikka muuten menee hyvin, en voi sille mitään, että miehen päärynävartalo ja mm. läskit niskassa, kaksoisleuka, isot jenkkakahvat aiheuttaa kiusallisia nolostuksen ja inhon tunteita. Miehellä on esim. todella iso ja muhkea takamus, isompi kuin kenelläkään tapaamallani naisella, ja se on todellakin pelkkää hyllyvää rasvaa :(. Kasvonpiirteet on jääneet läskien alle ym.. Ja miehellä ikää vasta 26v.
Korostan sitä, että muuten kaikki on ok, enkä ikimaailmassa halua loukata miestä, mutta en vain kykene pitämään hänen vartalostaan :((
Kommentit (28)
ei kai kukaan halua lähteä liikkeelle jos sanot suoraan että hänen läskisi inhottavat sinua tai että " olet lihonut taas" . mietipä miltä itsestäsi tuntuisi. koita verhota ehdotuksesi ja saada miehesi tekemään kanssasi jotain yhteistä kivaa ja liikunnallista. seksikin on hyvä rasvanpolttoon ;)
toivottavasti löydät uuden tosi korean kusipään, joka antaa sulle muutaman otteen elämästä.
Mutta se viehätys ja rakastumisen tunne katosi, kun mies lihoi ihan toisen näköiseksi. En vaan pystynyt enää haluamaan häntä.
Niinhän sitä sanotaan, ettei miestä voi muuttaa. Kun eroatte hän ehkä tajuaa miksi erositte ja tekee asialle jotain. Tai tajuaa, ettei ole markkinakuntoinen ja siksi tekee jotain laihtuakseen.
Kerro miehellesi karppauksesta silleen hienovaraisesti ja ehdota myös jotain yhteistä harrastusta. Älä pidä kotona enää mitään rasvaisia/sokeripitoisia herkkuja esillä. Täytä jääkaappi ns normaaliruoalla ja osta vain ruisleipää älä ollenkaan vaaleaa.
Se ei jaksanut juuri mitään ja jos oli päällä, niin hikeä tippui valtoimenaan mun silmiin. Lisäksi maha esti penetraation riittävän syvälle.
ja todella ihmettelen, miten mies sietää minua. Olen oikeasti yrittänyt laihduttaa, mutta. Usein mulla on kyllä sellainen tunne, että mies häpeää minua. Esimerkiksi jos on työkavereiden kanssa viihteellä ja minä likkakavereiden kanssa ja jos silloin ´kaupungilla törmätään ei ikinä esittele minua työkavereilleen tai liity seuraan. Ei myöskään enää halaa julkisesti tms.
Itseäkin inhottaa, kun ajattelen, miten paljon seksi miestäni oksettaa. Olen vain niin saamaton etten jaksa laihduttaa. Lapset 5,3 ja 2v. Syöminen on ainoa ilo ja lohduke.
olenko valittanut, jos itse valitan aiheesta. Ja lisää, että tykkää että naisessa on mistä pitää kiinni.
No, nimenomaan miehen takia aloitin karppauksen, on sen ansainnut.
nen ulkomuoto ja muutenkin elämäntavat vaikuttaa :((. Ärsytys nousee aina, kun nään miehen hakevan vain lisää ja lisää ruokaa jääkaapista, vaikka juuri on syönyt reilusti kunnon ruokaa, tai kun hän ottaa pastaa jättimäisen lautasen, vaikka olen yrittänyt sanoa, että kannattaa jättää hiilarit eli pastahötöt ym. vähemmälle.. Jos teen kevyttä ruokaa, niin mies valittaa nälkää ym.. Mielestäni olen yrittänyt lempeästi vihjailla asiasta. Muuten lenkkeilyn ehdottaminen olisi hyvä juttu, mutta tosiaan eletään viikot erossa. Mies käy kävelemässä silloin tällöin, mutta kompensoi kalorit jollain herkuilla.. Häntä ei vaan kiinnosta liikunta tms, hän mieluummin lukee kirjoja tai makaa sohvalla telkkaria katsellen.. Itselleni se taas on myrkkyä.
t. ap
Vierailija:
Miltä tuntuisi, jos mies<jättäisi sut ulkonäkäsi vuoksi?
MUTTA jos lihoisin vaikkapa painoindeksiin yli 30, niin ymmärtäisin, että mies toivoisi minun tekevän jotain itselleni.
6v tyttäreni sanoi, että haluaa uuden Kenin, koska vanhalta oli jalka irronnut. Minä kysyin, että kuvitteletko, että minä haen uuden isän sinulle, jos vanha menettää jalkansa onnettomuudessa. Tyttö tyytyi jalkapuoleen Keniin.
Siis ap:ta harmittaa, kun mies on lihonut ja ei selkeästi edes tee vapaa-ajallaan muuta kuin töllää telkkaria. Henkinen ja fyysinen saamattomuus on minustakin rasittavaa. Se ettei joku edes viitsi yrittää voi olla uskomattoman raivostuttavaa.
Itseäni ei haittaisi, jos mieheni olisi lihava ja ns. menevä ja liikuntaa harrastava, mutta, jos lihavuus ja aiskuus kulkee käsikädessä, niin kyllä ottaisi pattiin.
Helppoa laihdutus ei ole. Itse olen saanut toisen lapsen jälkeen karistettua -17kg kropasta pois. Laihdutus vaatii kovaa työtä, mutta kyllä se sitten palkitseekin paremmalla psyykeen tilalla.
Toisen kunnioitusta on myös itsestään huolen pitäminen. Eihän me kaikki mitään megabeibejä olla, mutta voihan siihen pyrkiä:)
siinä on kyse muustakin kuin vain ulkonäköasiasta, siinä on kyse välinpitämättömästä ja monesti itsekkästä luonteesta...
reippaasti ylipainoisen miehen eli bmi oli yli 30. Osa miehen edellisistä oli hyljännyt miehen juuri ulkonäön takia, mutta voi minkä henkisen helmen minä sainkaan. Ja mies on komistunut suhteemme aikana aivan silmissä. Paino pudonnut noin kilon kuussa ja muutenkin on paljon kivemman näköinen. Minä vaan kehun, että miten ylpeä olen hänestä ja se motivoi häntä. Kertakaikkisen hieno mies oli vuosi sitten ja kertakaikkisen hieno on nyt. Ei tulisi mieleenkään jättää miestä vaikka se tuosta komistuisi lisää tai vaikka lihoisi takaisin.
Paljonko ap sun miehellä bmi?
En tiedä miehen painoa, mutta hän on 185 cm pitkä ja painaa reeeilusti yli 100kg. Vaatekoko on XXXL .
Mies ei jaksa kävellä lyhyitäkään matkoja, vaan käyttää aina autoa. Valittaa pienestäkin fyysisestä ponnistelusta ja kaikista " kivuista" , eli raportoi jokaisen pienen tuntemuksen kropassa turvotuksesta tai päänsärystä lähtien. Ei jaksa käydä parturissa tai ajaa partaa tarpeeksi usein, vaan tukka kasvaa mallistaan ulos ja parta rehottaa epäsiistinä. Ei jaksa ostaa vaatteita vaan pitää liian pieniä, nuhjuisia ym. epäsopivia ja -siistejä vaatteita, jotka kaiken lisäksi korostaa miehen ylipainoa ja päärynävartaloa (esim. vaaleat tiukat farkut..).
Olenko tosiaan pinnallinen, kun tämä häiritsee?! Jos kerran olette viisaita, niin kertokaa sitten, miten voisin kasvaa ulos tästä pinnallisuudestani?
Rakastan edelleen sitä ihmistä, mutta en edes yritä väittää etteikö ulkonäölla tai painolla olisi mitään merkitystä. Enkä tunne samanlaista fyysistä vetoa häneen kuin silloin kun hän oli normaalipainoinen.