Mies lähtee rauhanturvaajaksi ja huomasin just olevani raskaana. Pelottaa :(
Lyhyesti: puhuttiin ja pohdittiin vauvajuttuja pitkään ja tultiin siihen tulokseen, että ollaan vielä nuoria ja halutaan hintusen vakaampi talous vauva-arkea ajatellen. No, poikaystävälle tuli kutsu rauhanturvaajaks ja ajateltiin, että siellähän sitä pesämunaa saa hyvin kasvatettua ja sen jälkeen voidaan aloittaa vaikka yrittämään.. Ja koska elämässä ei ikinä mikään mene suunnitelmien mukaan, huomasin olevani raskaana (kaiketi kuudennella viikolla) ja maailma ja tulevaisuus pelottaa. En halua jäädä ilman tukea, enkä halua kokea näitä asioita yksin :(
En edes tiedä millaisia kommentteja teiltä kanssamammalaisilta odotan, mutta pakko vaan purkaa kaikki tämä ulos :-( Onko kenelläkään ollut samanlaista tilannetta? Onko kenenkään mies rauhanturvaajana?
Kommentit (14)
ymmärrän et nyt voi tuntua siltä, että jäät yksin, varsinkin kun raskaus on noin alussa niin tunteet kuohuaa. onhan sulla vanhemmat, sisarukset, ystävät ja poikaystävän perhe tukena :) ja rauhanturvaajat saa loppujenlopuks aika paljon vapaata (ja ilmaset lennot!), joten kyllä te raskausaikanakin tulette näkemään.
ei poikaystäväsi tietenkään samanlaista tukea voi antaa kuin "tavallisessa" tapauksessa, mutta muista kuitenkin arvostaa poikaystäväsi panosta!
minkä ikäisiä olette?
Onko isyydestä epäselvyyttä? Kannattaa tehdä ne testit ennen lähtöä ettei tule myöhemmin epäselvyyksiä kun toinen on niin pitkään ulkomailla.
Onko isyydestä epäselvyyttä? Ei ole vittuilua, kannattaa tehdä ne testit ennen lähtöä ettei tule myöhemmin epäselvyyksiä kun toinen on niin pitkään ulkomailla.
[quote author="Vierailija" time="16.05.2014 klo 17:46"]
Onko isyydestä epäselvyyttä? Ei ole vittuilua, kannattaa tehdä ne testit ennen lähtöä ettei tule myöhemmin epäselvyyksiä kun toinen on niin pitkään ulkomailla.
[/quote]
Mitkä testit? Isyyshän voidaan testata vasta kun lapsi syntyy.
[quote author="Vierailija" time="16.05.2014 klo 17:45"]
Onko isyydestä epäselvyyttä? Kannattaa tehdä ne testit ennen lähtöä ettei tule myöhemmin epäselvyyksiä kun toinen on niin pitkään ulkomailla.
[/quote]
Ei ole :D Ellei tämä raskaus ole joku Jeesuksen toinen tuleminen...
-ap
Suomessa elää yhä kasvava joukko rauhanturvaamisen ja kriisinhallinnan veteraaneja. Verisistä kriisinhallintatehtävistä palaavien psyykkinen jälkihoito on rempallaan. Moni uusveteraani jätetään oman onnensa nojaan. Sadoilla entisillä ja nykyisillä rauhanturvaajilla on – tai on ollut - vakavia henkisiä ongelmia. Artsi: ”Lääkäri sano mulle, niin hän sano, että ainoastaan dementia voi auttaa näihin, että pystyy unohtamaan nämä asiat. Kyllä nämä asiat pyörii luultavasti koko lopun ikää jollain tavalla mielessä.” SÄRJETYT RAUHANTURVAAJAT Vääpeli evp. Pekka Puolakka palveli 80-luvun puolivälissä eteläisen Libanonin YK-joukoissa. Hän oli ollut tavanomaisella käynnillä pääkaupungissa Beirutissa noutamassa postia ja maksamassa päivärahoja siellä palvelleille suomalaisille YK-sotilaille. Määränpää oli Libanonin YK-joukkojen eli UNIFILin päämaja Nakurassa. Pekka Puolakka: ”Totesin, kun takanani oli näitä poikien lähettämiä kirjeitä ja posteja postisäkeissä, että ne paloi. Ja sitten, kun katoin lattiaan, niin lattia oli aivan niin kun punainen. Ja sitten vasta huomattiin, että ei, ei… nyt meitä ammutaan.” Libanonilaisen muslimiryhmittymän pyssymiehet olivat avanneet tulen, koska he luulivat, että kyse oli Israelin armeijan helikopterista. Pekka Puolakka: ”Minä totesin siinä itsekseni, että tämä on aivan kauheeta, että tämä homma varmaan loppuu tähän. Että tuli jo mieleen kaikki kuvat helikopterionnettomuuksista ja kaiken näkösistä jutuista: että ei tästä nyt selvitä millään lailla hengissä.” Tulituksesta huolimatta italialaisohjaajan onnistui tuoda helikopteri yhtenä kappaleena maahan. Kulkupeli kääntyi katolleen hurjassa pakkolaskussa hiekkakuoppaan lähelle joentörmää. Pekka Puolakka: ”Sitten tämän paukauksen ja kaiken jälkeen, niin kun mä heräsin siellä kopterissa, niin mä totesin, että on aivan hiljaista –kukaan ei liikkunut.” Kohta luotisade alkoi uudelleen. Kuin ihmeen kaupalla kaikki kuusi miestä selvisivät hengissä tulisuojaan. Puolakka oli kuitenkin haavoittunut. Pekka Puolakka: ”Sitten siinä juostessa mä ihmettelin, kun tuli koko ajan tältä puolelta aivan tota… oli aivan märkä koko tää puoli. Ja sitten totesin, että… että mulla oli korvalehdestä palanen pois. Ja tästä oli menny luoti –tai kimmoke avannu puolittain tuon ohimon auki.” Tulitus ei hellittänyt ja vasta valkoinen sekä verinen suomalaisnenäliina lopetti luotisateen. Rauhanturvaajat vangittiin ja sullottiin siteet silmillä henkilöautoihin. Heitä kuulusteltiin ja siirreltiin autokyydillä paikasta toiseen. Lopulta päädyttiin jonnekin päin Saidan kaupunkia, missä yksi Jamaa Islami -nimisen sunniryhmän johtajista ilmoitti: Pekka Puolakka: ”Te ootte vakoojia. Ja te olette kuljettanu tässä YK-kopterissa niin tällasta Israelille kuuluvaa materiaalia. Joo, että teidät on kaikki kuolemaan tuomittu. Sen jälkeen vietiin sellaseen pitkään käytävään ja riisuttiin kaikki…” YK-miehet pantiin seisomaan selkä seinää vasten. Pekka Puolakka: ”Ja tietysti itse tein ison isännän kanssa asiat selviksi, että jos kerran mun tieni tähän päättyy, niin se nyt sitten päättyy.” ”Ja sitten, kun oltiin siinä ja odotettiin koko ajan tietysti, että koska ja koska ja koska… ja ei sitten kuitenkaan sitä laukausta kuulunut.” Yhtäkkiä käytävän perällä ollut ovi avautui ja sisään asteli korkea-arvoinen Libanonin sunnimuslimien johtaja. Tämä ilmoitti sujuvalla englannin kielellä Jamaa Islami -ryhmittymän tulleen vakuuttuneeksi vangittujen sotilaiden YK-taustasta. Rauhanturvaajat vapautettaisiin vielä samana päivänä. Pekka Puolakka: ”Että kyllä meillä oli todella suojelusenkelit tässä hommassa mukana. Kyllä, kyllä tämä oli kerta kaikkiaan niin aivan ihmeellinen pelastuminen
En päästäis. En kestäisi särjettyä rauhanturvaajaa!
[quote author="Vierailija" time="16.05.2014 klo 17:54"]
En päästäis. En kestäisi särjettyä rauhanturvaajaa!
[/quote]
Ei tää oo eka kerta pojuydelle rauhanturvaajana, vaikka eihän se traumatisoitumista estäis. Tiedän kyllä mitä vaaroja tuollaisessa työssä on (miehen palveluskaveri teki jokunen vuosi sitten itsemurhan palattuaa kotisuomeen)... Onneks oma poikaystävä lähtee melko rauhalliselle alueelle.
Paitsi kehoa rauhanturvaajan työ voi vaurioittaa myös mieltä. Maanpuolustuskorkeakoulu arvioi, että 1,2 - 3,6%:a kriisinhallintaoperaatioihin osallistuneista suomalaisista on sairastunut ns. posttraumaattiseen stressireaktioon eli PTSD:hen. Tämä vakava psyykkinen sairaus on siis vuosien saatossa koskettanut varovaisen arvion mukaan yli 400 suomalaista rauhanturvaajaa.
Mä en ikinä lisääntyisi ihmisen kanssa, joka voisi tappaa ihmisen!
no herranjumala, onko pakko kiusata raksaana olevaa naista tiedoilla ja faktoilla joihin hän ei voi vaikuttaa? aloittaja sanoi jo muutenkin pelkäävänsä tulevaa, joten miksi lietsoa pelkoa vielä enemmän? varsinkin kun viestit näyttävät tulevan samasta lähteestä kokoajan...
[quote author="Vierailija" time="16.05.2014 klo 18:02"]
Mä en ikinä lisääntyisi ihmisen kanssa, joka voisi tappaa ihmisen!
[/quote]
Tässä on taas tietämyys huipussaan! Propsit sulle ;)
[quote author="Vierailija" time="16.05.2014 klo 18:02"]Mä en ikinä lisääntyisi ihmisen kanssa, joka voisi tappaa ihmisen!
[/quote]
Lähes jokainen Ihminen pystyisi tappamaan, kun riittävän ääritilanteeseen joutuisi. Turhaa jeesustelua!