Lue keskustelun säännöt.
En ole saanut elämältä mitään,
Kommentit (35)
Vierailija kirjoitti:
Tuskin sinulla niin kovin huonosti menee.
Kova äijä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yrittäisin niin kauan kun henki pihisee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopettaisin yrittämisen ja eläisin vaan.
No sitten elämä päättyy kyllä siihen, mutta kai se on enää ainut vaihtoehtokin. Kiitos neuvoista. Tämä ei siis ole vain oma ajatukseni. Näen nyt selkeämmin.
ap
Miksi elämä päättyisi siihen?
No, jos lakkaan yrittämästä niin en nouse aamulla, en mene töihin tai kouluun, en saa rahaa, en saa ruokaa tai pysty maksamaan vuokraani. Ihmiskeho on sellainen, että se kuolee ilman tiettyjä perustarpeita.
ap
Hommaa kirkasvalolamppu, se auttaa kausiahiin. Sä olet siis töissä tai koulussa ja saat rahaa jotta sulla on varaa maksaa ruokasi ja vuokrasi. Se on jo paljon se.
Niin mihin? Korjaisin, että tienaan enkä saa. Ehkä sinun mielestäsi. Minun mielestäni tässä ei ole yksin mitään mieltä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet saanut elämän, ravinnon, terveydenhoidon, koulutuksen...
Elämän sain, vaikka en pyytänyt. Mieluummin olisin ollut syntymättä. Muuta noista en saanutkaan.
Jotain koulutusta olet saanut, kun kerran osaat palstalle kirjoittaa. Sen verran ravintoa ja terveydenhoitoakin että olet vielä hengissä. Mutta älä toki anna sen häiritä hyvää uhriutumista.
En vain jaksa sinua nyt. Ehkä joku toinen päivä.
ap
Jos olet masentunut, mahdollisesti kokenut hyväksikäyttöä, henkistä tai fyysistä väkivaltaa, surua, menetyksia jne, niin hakeudu terveydenhuoltoon. Surukin voi kroonistua. Varsinkin tilanteessa, jossa ei ole ollut aikaa surra. Joskus elämässä on niin paljon surua, välinpitämöttömyyttä, kiusaamista yms, että ne hyvät asiat elämässä eivät kompensoi niitä huonoja. Hae itsellesi apua. Välttämättä ensimmäinen paikka ei ole se, jossa sitä saat. Yritä saada itsellesi tukihenkilö esim. seurakunnan diakonista, joka lähtisi kanssasi etsimään apuvaihtoehtoja elämääsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos olet masentunut, mahdollisesti kokenut hyväksikäyttöä, henkistä tai fyysistä väkivaltaa, surua, menetyksia jne, niin hakeudu terveydenhuoltoon. Surukin voi kroonistua. Varsinkin tilanteessa, jossa ei ole ollut aikaa surra. Joskus elämässä on niin paljon surua, välinpitämöttömyyttä, kiusaamista yms, että ne hyvät asiat elämässä eivät kompensoi niitä huonoja. Hae itsellesi apua. Välttämättä ensimmäinen paikka ei ole se, jossa sitä saat. Yritä saada itsellesi tukihenkilö esim. seurakunnan diakonista, joka lähtisi kanssasi etsimään apuvaihtoehtoja elämääsi.
Miten minua voisi auttaa? Ei mitkään sanat vie kokemaani pois. Korkeintaan pahentavat tilannetta ja sanottaisiin, että minun pitää itse päästää irti ja unohtaa vain kaikki kuin kaikki olisi minun itseni vika. Se on vain hyvä, että en ole pystynyt pysähtymään niin ei ole ollut aikaa surra, jos päästäisin sen läpi (en tiedä ymmärtääkö kukaan mitä tarkoitan) niin minä kuolisin siihen.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olet masentunut, mahdollisesti kokenut hyväksikäyttöä, henkistä tai fyysistä väkivaltaa, surua, menetyksia jne, niin hakeudu terveydenhuoltoon. Surukin voi kroonistua. Varsinkin tilanteessa, jossa ei ole ollut aikaa surra. Joskus elämässä on niin paljon surua, välinpitämöttömyyttä, kiusaamista yms, että ne hyvät asiat elämässä eivät kompensoi niitä huonoja. Hae itsellesi apua. Välttämättä ensimmäinen paikka ei ole se, jossa sitä saat. Yritä saada itsellesi tukihenkilö esim. seurakunnan diakonista, joka lähtisi kanssasi etsimään apuvaihtoehtoja elämääsi.
Miten minua voisi auttaa? Ei mitkään sanat vie kokemaani pois. Korkeintaan pahentavat tilannetta ja sanottaisiin, että minun pitää itse päästää irti ja unohtaa vain kaikki kuin kaikki olisi minun itseni vika. Se on vain hyvä, että en ole pystynyt pysähtymään niin ei ole ollut aikaa surra, jos päästäisin sen läpi (en tiedä ymmärtääkö kukaan mitä tarkoitan) niin minä kuolisin siihen.
ap
Me muutkin vakavia traumoja kokeneet olemme pystyneet nousemaan tuosta suosta. Tarvitset siihen apua. Menethän siis juttelemaan tilanteestasi esim. terveyskeskukseen. Kaikki järjestyy kyllä, ystävä hyvä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olet masentunut, mahdollisesti kokenut hyväksikäyttöä, henkistä tai fyysistä väkivaltaa, surua, menetyksia jne, niin hakeudu terveydenhuoltoon. Surukin voi kroonistua. Varsinkin tilanteessa, jossa ei ole ollut aikaa surra. Joskus elämässä on niin paljon surua, välinpitämöttömyyttä, kiusaamista yms, että ne hyvät asiat elämässä eivät kompensoi niitä huonoja. Hae itsellesi apua. Välttämättä ensimmäinen paikka ei ole se, jossa sitä saat. Yritä saada itsellesi tukihenkilö esim. seurakunnan diakonista, joka lähtisi kanssasi etsimään apuvaihtoehtoja elämääsi.
Miten minua voisi auttaa? Ei mitkään sanat vie kokemaani pois. Korkeintaan pahentavat tilannetta ja sanottaisiin, että minun pitää itse päästää irti ja unohtaa vain kaikki kuin kaikki olisi minun itseni vika. Se on vain hyvä, että en ole pystynyt pysähtymään niin ei ole ollut aikaa surra, jos päästäisin sen läpi (en tiedä ymmärtääkö kukaan mitä tarkoitan) niin minä kuolisin siihen.
ap
Terapia, korjaavat kokemukset ja mahdollisesti lääkitys auttaa. Kokemusta on. Hae apua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopettaisin yrittämisen ja eläisin vaan.
No sitten elämä päättyy kyllä siihen, mutta kai se on enää ainut vaihtoehtokin. Kiitos neuvoista. Tämä ei siis ole vain oma ajatukseni. Näen nyt selkeämmin.
ap
Miksi elämä päättyisi siihen?
No, jos lakkaan yrittämästä niin en nouse aamulla, en mene töihin tai kouluun, en saa rahaa, en saa ruokaa tai pysty maksamaan vuokraani. Ihmiskeho on sellainen, että se kuolee ilman tiettyjä perustarpeita.
ap
Jaa pystyt käymään koulussa tai töissä? Siis onko sinulla fyysinen terveys kunnossa vai ei?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopettaisin yrittämisen ja eläisin vaan.
No sitten elämä päättyy kyllä siihen, mutta kai se on enää ainut vaihtoehtokin. Kiitos neuvoista. Tämä ei siis ole vain oma ajatukseni. Näen nyt selkeämmin.
ap
Miksi elämä päättyisi siihen?
No, jos lakkaan yrittämästä niin en nouse aamulla, en mene töihin tai kouluun, en saa rahaa, en saa ruokaa tai pysty maksamaan vuokraani. Ihmiskeho on sellainen, että se kuolee ilman tiettyjä perustarpeita.
ap
No tuossahan on hyvä luettelo siitä, mitä olet jo elämältä saanut.
Hermolomaa kyllä selvästi tarttisit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopettaisin yrittämisen ja eläisin vaan.
No sitten elämä päättyy kyllä siihen, mutta kai se on enää ainut vaihtoehtokin. Kiitos neuvoista. Tämä ei siis ole vain oma ajatukseni. Näen nyt selkeämmin.
ap
Miksi elämä päättyisi siihen?
No, jos lakkaan yrittämästä niin en nouse aamulla, en mene töihin tai kouluun, en saa rahaa, en saa ruokaa tai pysty maksamaan vuokraani. Ihmiskeho on sellainen, että se kuolee ilman tiettyjä perustarpeita.
ap
No tuossahan on hyvä luettelo siitä, mitä olet jo elämältä saanut.
Hermolomaa kyllä selvästi tarttisit.
Oletko itse muka saanut koulutuksesi tai työpaikkasi? Minä antaisin nämä kaikki pois yhdestäkin ihmissuhteesta.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olet masentunut, mahdollisesti kokenut hyväksikäyttöä, henkistä tai fyysistä väkivaltaa, surua, menetyksia jne, niin hakeudu terveydenhuoltoon. Surukin voi kroonistua. Varsinkin tilanteessa, jossa ei ole ollut aikaa surra. Joskus elämässä on niin paljon surua, välinpitämöttömyyttä, kiusaamista yms, että ne hyvät asiat elämässä eivät kompensoi niitä huonoja. Hae itsellesi apua. Välttämättä ensimmäinen paikka ei ole se, jossa sitä saat. Yritä saada itsellesi tukihenkilö esim. seurakunnan diakonista, joka lähtisi kanssasi etsimään apuvaihtoehtoja elämääsi.
Miten minua voisi auttaa? Ei mitkään sanat vie kokemaani pois. Korkeintaan pahentavat tilannetta ja sanottaisiin, että minun pitää itse päästää irti ja unohtaa vain kaikki kuin kaikki olisi minun itseni vika. Se on vain hyvä, että en ole pystynyt pysähtymään niin ei ole ollut aikaa surra, jos päästäisin sen läpi (en tiedä ymmärtääkö kukaan mitä tarkoitan) niin minä kuolisin siihen.
ap
Terapia, korjaavat kokemukset ja mahdollisesti lääkitys auttaa. Kokemusta on. Hae apua.
Korjaavat kokemukset on tosi hyvä pointti. Onnistumisten kautta saa perspektiiviä, ja ymmärtää lopulta että mennyt on mennyttä, sitä ei voi muuttaa, joten turha uhrata enää hetkeään kallisarvoisesta elämästään sen murehtimiseen. Pitää keskittyä kaikkeen hyvään mikä vielä on kokematta, ja opetella suhtautumaan elämään seikkailuna! Koskaan ei tiedä mitä ensi vuosi, tai ensi viikko, tai jo huominen tuo tullessaan...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopettaisin yrittämisen ja eläisin vaan.
No sitten elämä päättyy kyllä siihen, mutta kai se on enää ainut vaihtoehtokin. Kiitos neuvoista. Tämä ei siis ole vain oma ajatukseni. Näen nyt selkeämmin.
ap
Miksi elämä päättyisi siihen?
No, jos lakkaan yrittämästä niin en nouse aamulla, en mene töihin tai kouluun, en saa rahaa, en saa ruokaa tai pysty maksamaan vuokraani. Ihmiskeho on sellainen, että se kuolee ilman tiettyjä perustarpeita.
ap
Hommaa kirkasvalolamppu, se auttaa kausiahiin. Sä olet siis töissä tai koulussa ja saat rahaa jotta sulla on varaa maksaa ruokasi ja vuokrasi. Se on jo paljon se.
Niin mihin? Korjaisin, että tienaan enkä saa. Ehkä sinun mielestäsi. Minun mielestäni tässä ei ole yksin mitään mieltä.
ap
Eli sun ongelma on parisuhteettomuus?
Ei se että sulta ois jalka amputoitu jne. Ihmiskeho tarvitsee lämpöä, energiaa, nestettä, liikettä, lepoa-
Sun ongelma lienee se ettei sulla ole mitään mitä odottaa. Se ongelma ei poistu täällä valittamalla vaan sillä että mietit mitä haluat ja miten sen voit saada. Monet ihmiset kuvittelevat että elämän kruunaa parisuhde ja sitten kaikki on täydellistä. Ei se mene niin. Sitä parisuhdetta odotellessa voi tehdä monenlaisia asioita jotka parantavat omaa asemaa ja oloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakko kommentoida että ap:n kaltainen valittaja ei ole ihminen johon haluaisin paremmin tutustua.
Jotain koulutusta olet saanut, kun kerran osaat palstalle kirjoittaa. Sen verran ravintoa ja terveydenhoitoakin että olet vielä hengissä. Mutta älä toki anna sen häiritä hyvää uhriutumista.