Elämää yksilökeskeisessä kulttuurissa
Onko tämä yksilökeskeinen Suomi oikea paikka sinulle elää?
Yksilökeskeisyys vastaan yhteisöllisyys eli individualismi vs. kollektivismi kertoo siitä, onko keskeisimpänä ajattelutapana minä vai me eli yksilön itsenäisyys vai yhteisöllisyys. Suurin osa maailman kulttuureista on yhteisöllisiä.
Yksilökeskeinen kulttuuri
Oman mielipiteen ääneen kertominen on rehellisyyttä.
Kaikkia ihmisiä koskevat samat lait ja oikeudet.
Yksilön raha ja omaisuus ovat yksin hänen.
Normeja vastaan rikkomisesta seuraa syyllisyyttä ja häpeää ja henkilö voi menettää itsekunnioituksensa.
Ihminen valitaan työtehtävään pätevyyden ja sääntöjen mukaan.
Jokaista asiakasta tulee kohdella yhdenvertaisesti.
Esimiehen ja alaisen suhde on työmarkkinoilla solmittu kahdenvälinen sopimus.
Yhteisökeskeinen kulttuuri
Sopusoinnun säilyttäminen on tärkeää. Suoria konfrontaatioita tulee välttää.
Ryhmän etu menee yksilön edun edelle, lojaalius ryhmän sisällä on tärkeää.
Resurssit tulee jakaa suvun kesken.
Normeja vastaan rkkomisesta seuraa häpeä ja kasvojen menetys, sekä omien että suvun.
Oman lähiryhmän jäseniä voi kohdella paremmin kuin muita.
Sukulaisia voi suosia työhönotossa.
Työssä suhde esimieheen muistuttaa enemmän perhesidettä.
Kommentit (24)
Yksilökeskeinen sopii paremmin. Jos sattuisin tulemaan esim. seksuaalirikoksen uhriksi, en haluaisi joutua miettimään, saattaako siitä poliisille kertominen sukuni nyt häpeään jne.
Ihminen on lähtökohtaisesti yksilökeskeinen, mutta historiassa selviytyminen on edellyttänyt luonteenvastaista yhteisöllisyyttä. Harvassa on ihmiset, jotka hyvää hyvyyttään ovat valmiita tasaamaan elämänlaatua oman ydinperheensä ulkopuolella. Paitsi tietysti puolet väestöstä, joka kyseisessa ajatusmallissa on itse saamapuolella. Mutta se onkin eri asia.
Suurin osa maailman kulttuureista on yhteisökeskeisiä. Näissä maissa on vähemmän yksinäisyyttä, masennuksia ja itsemurhia.
Juuri yksilökeskeinen kulttuuri on syynä suomalaisten jurouteen, yksinäisyyteen ja yleisesti ottaen vaikeaan elämään. Elämässä voisi olla vaikka mitä iloa!
Onko jossain muualla kuin Suomessa yksilökeskeinen kulttuuri vai ollaanko ainoita?
Yksilökeskeinen kulttuuri tai lähinnä yksilökeskeisyyteen enemmän painottuva kulttuuri on parempi. Aasiassahan mm. seksuaalirikosten uhrit jäävät yksin, koska heidän ongelmansa eivät saa rasittaa yhteisöä jne. Suomessa oli ennen aiemmin enemmän yhteisöllisyyttä.
30% yhteisöllisyyttä ja 70 % yksilöllisyyttä on optimi.
Vierailija kirjoitti:
Liian pitkä, en jaksanut lukea.
...mikä on kyllä suuri ongelma nykyajan yhteiskunnassa. Suurella osalla on sama ongelma, ei jaksa keskittyä eikä ottaa asioista selvää. Tai ei "ehdi", mihin lie kullakin kiire, lukemaan iltapäivälehdistön kiireessä kyhättyjä clickbait one linereita ja mitäänsanomatonta "sisältöä".
Kannattaisi monenkin ottaa vaikka kirja käteensä, ja lukea sitä ihan rauhassa, ja unohtaa av vaikka viikoksi, noin alkuun. Ja ei sen kännyn kanssa tarvitse olla online tavoitettavissa 24/7.
Näkisin, että ihminen on aina osa yhteisöä - perhettä, sukua, työpaikkaa, koulua, kaupunkia, maata jne. Yhteisö luo ihmiselle kuuluvuutta ja merkitystä. Yhteisö on myös tuki ja turva. Yksilönvapaus ja yhteisöllisyys eivät suoranaisesti sulje toisiaan pois. Varmasti mielellänne asutte Suomessa, yksilön oikeuksien maassa, ja samalla kuulutte perheeseenne ja nautitte sen yhteisön tuomasta sosiaalisesta turvasta ja tuesta.
Vierailija kirjoitti:
Onko jossain muualla kuin Suomessa yksilökeskeinen kulttuuri vai ollaanko ainoita?
Vastaus ei löydy av:stä.
Vierailija kirjoitti:
Näkisin, että ihminen on aina osa yhteisöä - perhettä, sukua, työpaikkaa, koulua, kaupunkia, maata jne. Yhteisö luo ihmiselle kuuluvuutta ja merkitystä. Yhteisö on myös tuki ja turva. Yksilönvapaus ja yhteisöllisyys eivät suoranaisesti sulje toisiaan pois. Varmasti mielellänne asutte Suomessa, yksilön oikeuksien maassa, ja samalla kuulutte perheeseenne ja nautitte sen yhteisön tuomasta sosiaalisesta turvasta ja tuesta.
Yksinäinen ihminen voi olla paperilla osa yhteisöä, mutta muutoin täysin yksin. Ei kavereita, korona-aikaan ei koulua tai työpaikkaa, ei sukulaisia samalla paikkakunnalla jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko jossain muualla kuin Suomessa yksilökeskeinen kulttuuri vai ollaanko ainoita?
Vastaus ei löydy av:stä.
Oon oikeesti miettinyt tätä, kun kaikkialla muualla maailmassa tunnutaan olevan sukukeskeisiä
Ehdottomasti on oikea pakka itselleni. Olisin luultavasti päätynyt jo itsem urhaan yhteisökeskeisessä kulttuurissaa. Olen nainen joka tykkään kullkea omia polkujani ja viis veisaan siitä, mitä muut siitä ajattelee.
Kollektivismi = fasismi, kommunismi, totalitäärisyys
Ainahan se on nähty mihin totalitaristiset hallintomuodot johtavat, siinä kansa antaa itsensä hallitukselle luottaen että kyllä se hallitus osaa, näin ihmiset tekevät hallituksesta jumalansa ja kun hallitus koostuu vallanhimoisista hallitsijoista jotka haluavat myös rikastua ja pysyä vallassa niin seuraamukset ovat kauheita, esim kommunismi on lopettanut 100 miljoonan ihmisen elämän.
Se on heikkoutemme. Kun pottunokka on aina yksin sitä on helppo panna porukalla turpiin. Tämän taistelumuodon kanssa olemme aivan ihmeissämme.
Onko Japanissa yksilökeskeistä? Pohjois-Amerikan suurkaupungeissa? Siperiassa?
Romaniassa ainakin hylätään lapsia perinteisesti lastenkotiin, joten perhe ei taida olla vahva yksikkö siellä päin.
On