Miten ajatukset eroon exästä?
Ajattelen ja kaipaan jatkuvasti yhtä miestä. Olimme paljon yhdessä ja läheisiä yli vuoden. Hän loukkasi minua ja hänellä oli niin pahoja ongelmia, että jätin hänet jonkin aikaa sitten enkä halua tavata enää.
Mutta hän on kuitenkin koko ajan mielessä, ikävöin ja huolehdin ja se tuntuu vievän kaiken ilon ja voiman elämästä. Nyt pitäisi riittää moneen muuhunkin. Miten ajatukset saa mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti muualle?
Olen puhunut ystävien kanssa, se auttaa. Joku oikea terapia olisi hyvä, mutta ei nyt mahdollisuuksien rajoissa. Ajattelen miehen huonoja puolia ja ongelmia, tulee se huoli ja paha mieli itselle. Mikä auttaa?
Kommentit (22)
Asioiden käsittely vie oman aikansa. Aika auttaa. Mies on aikuinen ja halutessaan voi hakea apua omiin ongelmiinsa. Se että murehdit hänen ongelmiaan, voi kertoa jonkin asteisesta läheisriippuvuudesta. Miehen ongelmat ovat sinulle ahdistavia ja vaikeasti käsiteltäviä ja siksi pyörivät mielessä, ehkä? Luota järjellä siihen, että ratkaisu oli oikea. Tunteet heittelevät aikansa ja niiden mukaan ei kannata mennä.
Olitte vasta yli vuoden yhdessä ja silti huonoja puolia tuli esiin niin paljon, että oli parempi jättää?
Mä olen aina kirjoitellut asioita ylös, pää selkenee paljon paremmin kuin pelkästään pohtimalla. Pidä ns huolihetki, jolloin kirjoitat ja sit vaan jätät ne ajatukset siihen etkä palaa ennen seuraavaa hetkeä.
Edellisestä exästä kirjoitin ihan miinukset ja plussat ylös. Plussia tuli kolme kappaletta ja miinuksia kolme sivua.
Muista pitää huolta itsestäsi, tee joka päivä ainakin yksi asia mikä tuo sulle itselle hyvää oloa ja mieltä. Keskitä ajatukset sinnikkäästi itseesi, harrasta liikuntaa, käsitöitä, soita tai vaikka opettele joku ihan uusi taito, jotain mikä vaatii ajatusta ja keskittymistä.
Muista että olet vastuussa vain itsestäsi ja tuo mies olisi vaan vienyt sutkin mukanaan ongelmineen.
Ihan ensiksi sinun pitää sisäistää se, että sinun ajatuksesi eivät millään tavalla vaikuta siihen, mitä hänelle tapahtuu tai on tapahtumatta.
Hanki elämääsi muuta sisältöä, jolloin sinulla ei ole niin paljon aikaa ajatella exääsi.
Ja sitten, kun heikkona hetkenä taas alat häntä kaipaamaan, kaiva muistisi sokkeloista muistot niistä asioista, joiden vuoksi erosit hänestä. Sitä kautta sinun on ehkä helpompi siirtää taas ajatuksesi muihin asioihin.
Kiitos, olette ihania! Teen parhaani, en vaan jaksaisi mitään.
Kyllä niitä huonoja puolia tuli esiin jo aiemmin, asia vaan pitkittyi ja paheni ennen kuin tuli mitta täyteen. Väsytin itseäni jo liikaa, sekin harmittaa. Aika auttaa, mutta nytkin pitää toimia.
Kiitos kiitos <3
ap
Minullakin auttoi, kun mietin ihan realistisesti sen ihmisen hyviä ja huonoja puolia. Jos hyvä puolia on kaikista vain murto-osa, niin kyllähän se paljon kertoo. Minulla se ihminen loukkasi niin pahasti että jo pelkästään se yksinään on niin iso miinus, ettei sitä voi antaa anteeksi. Aikaa meni mutta lopulta kuitenkin aika tehokkaasti ajatukset vaihtuivat ihastumisesta inhon tunteeseen. En enää ottaisi takaisin vaikka tulisi mahdollisuus, vaikka vielä vuosi sitten olisin - järjetöntä kyllä - ottanut riemusta kiljuen.
Hyväksy se ettei tilanne muutu. Paitsi pahemmaksi. Sait hyvän maistiaisen mitä tulevaisuus olisi. Itse on nyt irtaantunut pari kk sitten päihde+mt ongelmaisesta miehestä. Vuosia palattiin yhteen, aina lopputulos sama ja pahempi. ASIAT MUUTTUVAT VASTA SIINÄ PISTEESSÄ, JOSSA MUTTUMATTOMUUDEN TUSKA ON SUUREMPI KUIN MUUTOKSEN PELKO. Voi olla että et ole saanut kärsiä tarpeeksi ja palaat. Mutta se piste tulee vielä kun ymmärrät että se on joko yhden elämä, joka uppoaa tai sitten kahden ja päätät upota mukana. Minä en halunnut. Liikaa menettävää. Miehellä tietysti ei mitään ja siksi jatkoi samaan tyyliin kun erottiin. Lataa tinder, höpöttele muiden kanssa, nää jos silti tuntuu, jos ei älä nää. Tee sellaista mikä sinusta tuntuu hyvältä ja nauti rauhasta ja stressittömästä tilasta. Sitä et varmasti voinut miehen kanssa tehdä. Mielemmun yksin kun tarpomista pas*ssa toisen kanssa oman elämän ja mielenterveyden kustannuksella
Kiitos vielä! Olette oikeassa. Olen helpottunut ja on ihana oma rauha. Tiedän, ettei meidän kannata olla yhdessä, enkä kaipaa sillä tavalla takaisin. Ikävä on kuitenkin kova, tuntuu kipuna koko ajan.
Hyvä kun joku sanoi, että meni vasta vuosi ja tuli jo esiin ne huonot puolet. Ajattelin, että mun olisi pitänyt tajuta jo aiemmin. Ainakin annoin tilaisuuden ja opin jotain: nyt tiedän, mitä varoa ja mitä en halua. Tai muistan, en ole nuori.
Reippaana olen jo tavannut muitakin, vähän ristiriitaisin tuntein mutta pääosin positiivisin. Tekee todella hyvää nähdä, että voi olla myös jotain muuta, parempaa.
ap
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vielä! Olette oikeassa. Olen helpottunut ja on ihana oma rauha. Tiedän, ettei meidän kannata olla yhdessä, enkä kaipaa sillä tavalla takaisin. Ikävä on kuitenkin kova, tuntuu kipuna koko ajan.
Hyvä kun joku sanoi, että meni vasta vuosi ja tuli jo esiin ne huonot puolet. Ajattelin, että mun olisi pitänyt tajuta jo aiemmin. Ainakin annoin tilaisuuden ja opin jotain: nyt tiedän, mitä varoa ja mitä en halua. Tai muistan, en ole nuori.
Reippaana olen jo tavannut muitakin, vähän ristiriitaisin tuntein mutta pääosin positiivisin. Tekee todella hyvää nähdä, että voi olla myös jotain muuta, parempaa.
ap
Hienoa, että olet jo kyennyt muita tavata se on hyvä merkki. Älä vain ota näistä mitään stressiä vaan nimenomaan pienenä kivana ja ajatuksella että muuta on kyllä tarjolla.. riippuu vaan itsestäsi oletko valmis vastaanottamaan uuden ihmisen❤
Silloin kun mies kohtelee huonosti, saat kärsiä, ei kunnioita eikä arvosta. Nämä kun menetät toisen silmissä olet arvoton kasa, jota on oikeus viedä kuin vierasta sikaa. Faktahan on että ihminen määrittelee omat rajat ja kun ne on määritellyt niistä EI saisi venyä. Ikävä kyllä näissä epäselvissä suhteissa juuri näin käy ja sitä mukaan kohtelu muuttaa julmemmaksi ja nöyryyttävämmäksi. Miehet ovat parempia vetämään rajoja esim. Päihde+mt naisten kanssa. Naiset usein jäävät ruusunpunaiset lasit silmillä odottamaan parempaa huomista, mitä ei koskaan tule
Odottamaan parempaa huomista mitä ei koskaan tullut. Surullista mutta niin monen naisen tarina ketä epäterveessä parisuhteessa elää. Tuttavapiirissä eräs kellä juoppo,väkivaltainen mies. Ottaa turpiin vähän väliä, petetään, lastensuojelukin pelissä. Kertoo näistä somessa ja aina palaa kahelin luokse, hetki huumaa ja kohta taas sama laulu itketään, juodaan, petetään Ä, hakataan. Häätöjäkin tälle tullut kun mies asunnossa riehuu ja rahatkin ryöstänyt naiselta monesti. Eroon ei pääse ei. En tiedä mitä pitäisi tapahtua. Mies tietää että voi mätkiä, pettää, mutta loppupeleissä tämä nainen pyytää anteeksi. Se on kamalaa katseltavaa vierestä kun vielä lapsiakin naisella on. Lastensuojelu on onneksi mukana, mutta auttaako sekään. Ymmärrän kyllä että tämä nainen on läheisriippuvainen, narsisti-juoppo-psykopaatin uhri. Surullista että tämä näyttää olevan hänen elämänsä tarina. Kärsiä, itkeä, kestää kaltoinkohtelua synkältä näyttävän tulevaisuuden loppuun saakka.
No mulla autto oikeesti ihastuminen toiseen mieheen eron käsittelyyn ja paljon. Ja tämä seuraava sitten ghostasikin minut eli tosi paskamaisesti teki. Nyt nuolen haavoja siitä. Tosin tää ei ehtinyt olla niin vakavaa. Mutta jo se että huomaa pystyvänsä ihastumaan on mahtavaa.
Ja tuo eka ero oli hankala, kun siihen liitty hänen puoleltaan pettämistä. Suhdekin oli vielä melko tuore eli olin yltiörakastunut. Sanotaan, jos ero on traaginen, siitä kestää kauemmin toipua.
Vierailija kirjoitti:
No mulla autto oikeesti ihastuminen toiseen mieheen eron käsittelyyn ja paljon. Ja tämä seuraava sitten ghostasikin minut eli tosi paskamaisesti teki. Nyt nuolen haavoja siitä. Tosin tää ei ehtinyt olla niin vakavaa. Mutta jo se että huomaa pystyvänsä ihastumaan on mahtavaa.
Ja tuo eka ero oli hankala, kun siihen liitty hänen puoleltaan pettämistä. Suhdekin oli vielä melko tuore eli olin yltiörakastunut. Sanotaan, jos ero on traaginen, siitä kestää kauemmin toipua.
Toiseen ihastuminen vie kyllä monta askelta eteenpäin. Usein eron jälkeen ei ole kuitenkaan valmis, mutta oma asenne kannattaa muuttaa heti eron jälkeen että etsii kevyttä hengailuseuraa, ei mitään vakavaa niin ei ahdistu/tule lisäpainetta. Siis jos kärvistelee sydänsuruissa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mulla autto oikeesti ihastuminen toiseen mieheen eron käsittelyyn ja paljon. Ja tämä seuraava sitten ghostasikin minut eli tosi paskamaisesti teki. Nyt nuolen haavoja siitä. Tosin tää ei ehtinyt olla niin vakavaa. Mutta jo se että huomaa pystyvänsä ihastumaan on mahtavaa.
Ja tuo eka ero oli hankala, kun siihen liitty hänen puoleltaan pettämistä. Suhdekin oli vielä melko tuore eli olin yltiörakastunut. Sanotaan, jos ero on traaginen, siitä kestää kauemmin toipua.
Toiseen ihastuminen vie kyllä monta askelta eteenpäin. Usein eron jälkeen ei ole kuitenkaan valmis, mutta oma asenne kannattaa muuttaa heti eron jälkeen että etsii kevyttä hengailuseuraa, ei mitään vakavaa niin ei ahdistu/tule lisäpainetta. Siis jos kärvistelee sydänsuruissa
Ihastuin siis sellaiset 8 kk eron jälkeen.. eli pitkään käsittelin. Kyllä tuona aikana tapailin miehiä, mutta ku ei vaan tuntunu kiinnostavan . Välillä ihan oksetti, kun ei vaan kiinnostanut.
Sama
Minä olen ehtinyt jonkin verran käsitellä asiaa jo suhteen aikana. Miehellä on alkoholi- ja mielenterveysongelmia. Fyysistä väkivaltaa ei sentään ollut. Kuitenkin ajattelen, että pelastuin.
Olen kyllä nopeasti tapaamassa uutta ihmistä, koska niin vain kävi. Yhtäkkiä löytyi joku sopiva. Olenkin liian kauan hukannut aikaani väärien ihmisten kanssa. Tuntuu tosiaan ristiriitaiselta, mutta en jätä käyttämättä tilaisuutta. Uusi ihminen voi paljastua taas vähitellen miksi vaan, mutta en voi ajatella liian negatiivisesti tai mennä asioiden edelle. Jos nyt löytyy kaikesta huolimatta hyvä suhde, se ei myöskään ole laastari. On ollut melkoinen vuosi.
ap
Siis sulla on uusi ihminen ja ajattelet exää ihan haitaksi asti, ymmärsinkö oikein?
Oikein. Olen vasta tavannut jonkun, joka haluaa tutustua minuun ja johon itse haluan tutustua.
Haluan unohtaa exän ja elää eteenpäin. Voi olla että on liian aikaista. En haikaile eksän perään, mutta olen tottunut ajattelemaan häntä ja tiedän, että se on haitallinen koukku. Mun pitää päästä irti. Lisäksi olen surullinen ja pettynyt, koska minua kohdeltiin huonosti. Sen haluan pois.
En tiiä auttaako, etsi you tubesta mind fullness kehomeditaatio, lue kirjoja (kertomakirjallisuutta), tee mistä pidät.
Ole armollinen itsellesi, älä syyllistä itseäsi siitä mitä ajattelet ja tunnet. Muista jos väkisin yrität olla ajattelematta, ajattelet vaan enemmän.
Ajatteletko siis niitä traumojasi mitä sait suhteesta?
Voi, suren jotenkin sitä, että ihminen, josta välitin ihan liikaa, paljastui ihan muuksi kuin mitä puhui ja mitä olisi voinut odottaa keneltä tahansa. Olen surullinen, että meille kävi näin ja kummastakin tuntuu pahalta. Harmittaa, ettei hänestä ollut parempaan. Olen vihainen itselleni, että annoin kohdella itseäni niin epäarvostavasti ja välinpitämättömästi. En usko, että hän tarkoitti, ei vain pysty muuhun. Kärsin siitä, ettei minua nähty ja kuultu, kaikki pyöri miehen ja hänen ongelmiensa ympärillä ja se vei minulta liikaa energiaa.
Hukkasin itseäni huonossa seurassa, kaipaan parempaa ja sitä, että voisin olla jonkun kanssa tasavertainen. Olen erittäin pettynyt itseeni, että "lankesin" noin ja tunsin vetoa tuollaiseen ihmiseen. Ymmärrän kyllä miksi ja olihan meillä paljon hyvääkin. Mutta ne miinuspuolet menivät vähitellen todella yli rajojen.
ap
Ap, lopeta se nalkutus ja hommaa uusi mies!!
Hommaa uusi mies ja anna sen panna sua kunnolla.