Haluan adoptoida lapsen
Olen 27-vuotias nainen ja olen jo pitkään ajatellut että adoptio voisi olla hyvä ratkaisu. Haluaisin kuulla kokemuksia ja mielipiteitä tilanteestani. Minulla on mies mutta ilmoittautuisin adoptiojonoon yksin, mieheni ei halua adoptoida. Emme ole naimisissa mutta asumme yhdessä.
Kommentit (39)
[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 16:41"]
Ette te voikaan adoptoida yhdessä jos ette ole naimisissa. Yhteisadoptio on mahdollinen vain aviopareille.
[/quote]
Tämän tiesinkin. Mutta voiko avoliitossa asuva adoptoida yksin, vai pitääkö minun ensin potkaista mies muualle asumaan?
Ja toki voi adoptoida yksin, vaikka on avosuhteessa. Eri asia sitten on, miten tämä vaikuttaa rankingiisi adoptiojonossa. Veikkaisin näin yleisjuristipohjalta, että yksinäisen on helpompi saada lapsi kuin avosuhteessa elävän.
Aika outoa jos saisit adoptiolapsen kun olet avoliitossa ja asut yhdessä miehen kanssa joka EI lasta halua!? Miten se elämä käytännössä onnistuisi?
[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 16:47"]
Aika outoa jos saisit adoptiolapsen kun olet avoliitossa ja asut yhdessä miehen kanssa joka EI lasta halua!? Miten se elämä käytännössä onnistuisi?
[/quote]
Joko niin että vuosien päästä, jos adoptio tulisi mahdolliseksi niin mies joko a) lähtee menemään b) ei jää menemään ja osallistuu lapsen elämään yhtenä aikuisena, vaikkakin virallisesti ei olisi huoltaja,
Olen varautunut odotukseen, sen takia harkitsenkin jonoon pyrkimistä jo tässä vaiheessa.
-ap
Taitaa olla niin, että miehesi pitäisi kuitenkin osallistua adoptioneuvontaan vaikka hänestä ei tulisi adoptioisä. Neuvontaa on muistaakseni 6 kertaa ja sen lisäksi on kyllä melkein pakko osallistua mm. adoptiokurssille (iltakurssi tai 2x2 päivää viikonloppukurssi). Odotus on 5-7 vuotta vaikka olisi naimisissa oleva lapseton pari, yksinadoptoiva "epäselvässä" suhteessa oleva menee varmana jonon viimeiseksi. Pelkästään adoptioneuvontaan pääsemiseksi pitää jonotella n. 6kk.
Lisäksi monet adoptiomaat eivät suosi yksinhakijoita ja priorisoivat naimisissa olevia pareja joilla on todistus lapsettomuudesta.
[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 16:49"]
[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 16:47"]
Aika outoa jos saisit adoptiolapsen kun olet avoliitossa ja asut yhdessä miehen kanssa joka EI lasta halua!? Miten se elämä käytännössä onnistuisi?
[/quote]
Joko niin että vuosien päästä, jos adoptio tulisi mahdolliseksi niin mies joko a) lähtee menemään b) ei jää menemään ja osallistuu lapsen elämään yhtenä aikuisena, vaikkakin virallisesti ei olisi huoltaja,
Olen varautunut odotukseen, sen takia harkitsenkin jonoon pyrkimistä jo tässä vaiheessa.
-ap
[/quote]
siis b) ei lähde menemään
Siis eläisitte kolmisin? Miksi miiehesi ei halua adoptoida? Miten hän sitten mahtaisi suhtautua adoptoimaasi lapseen? Outo tilanne, ymmärtäisin paremmin jos olisit ja eläisit yksin, et avoliitossa
Minulla ei ole todettu mitään estettä saada omia biologisia lapsia. Silti adoptio tuntuisi paremmalta vaihtoehdolta. Tiedän toki, että adoptio on heti vaikeampaa jos omia lapsia on tai niitä on mahdollisuus saada. Mutta kuinka vaikeaa se oikeasti on? Onko kotimaasta adoptointi helpompaa? Onko lapsen iällä merkitystä? Minä en koe välttämättömäksi adoptoida vauvaa.
Kotimaasta adoptoiminen on vaikeaa, koska adoptioon annettavia lapsia on niin vähän, ja yksin adoptoiva ei takuulla saa suomalaista lasta. Mun mielestä kotimaan adoptioihin on edellytyksenä fysiologisista syistä johtuva lapsettomuus.
[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 16:54"]
Siis eläisitte kolmisin? Miksi miiehesi ei halua adoptoida? Miten hän sitten mahtaisi suhtautua adoptoimaasi lapseen? Outo tilanne, ymmärtäisin paremmin jos olisit ja eläisit yksin, et avoliitossa
[/quote]
Mies ei osaa sanoa tahtooko ikinä lapsia. Minä tiedän varmaksi että haluan lapsen. Mies saisi sitten sen 5-7 vuoden aikana tehdä lopullisen päätöksensä, ja joko häipyä tai elää perhe-elämää samassa osoitteessa minun kanssani. Tällöin varmasti myös menisimme naimisiin. Eli sellaista vaihtoehtoa ei ole, että mies eläisi minun ja lapsen kanssa omaa elämäänsä eli ns. lapsetonta elämää.
Luulisi että hankaloittaa tilannetta kun asut miehen kanssa yhdessä mutta aiot kuitenkin adoptoida yksin. En tiedä. Minä ja mieheni haluamme adoptoida tulevaisuudessa ulkomailta. Menimme naimisiin viime kesänä ja nyt täytän 24 vuotta. Meillä ei ole sinänsä esteitä lapsen saannille mutta emme vain tahdi biologisia lapsia.
Miksi haluat nimenomaan adoptoida?
[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 17:01"]
Miksi haluat nimenomaan adoptoida?
[/quote]
En koe voimakasta tarvetta saada biologisia jälkeläisiä, mutta haluan silti olla äiti. Ehkä ajattelen naivisti, että koska maailma on täynnä lapsia jotka tarvitsevat kodin, voisin minä olla se koti sen sijaan että tekisin omia lapsia.
Työskentelen erityislasten parissa ammatikseni. Voisin hyvin nähdä itseni esimerkiksi kuuron lapsen adoptioäitinä, sillä kommunikoin sujuvasti viittomakielellä. En toki tarkoita että lapsen tulisi olla kuuro tai mitään muutakaan. Ihan tavallinen lapsi, tyttö tai poika. Iälläkään ei ole niin väliä. Uskoisin olevani ihan hyvä vanhempi jollekin lapselle, joka sellaista on vailla.
En tiedä kuulostanko nyt ihan tyhmältä teidän mielestänne, avoliitossa miehen kanssa joka ei halua adoptoida ja mitä vielä. Voi hyvin olla, ettei minulla ole mitään mahdollisuuksia saada adoptiolasta, en tiedä.
Älä vaan adoptioneuvonnassa ala puhua mistään auttamishalusta tai hyväntekemisestä.
[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 17:15"]
Älä vaan adoptioneuvonnassa ala puhua mistään auttamishalusta tai hyväntekemisestä.
[/quote]
No joo, sanoin olevani naiivi mutta en sentään tuossa mittakaavassa. -ap
Olen 22v mies avoliitossa mutta asun vanhempieni luona ja minäkin haluaisin adoptoida lapsen mutta tietynlaisen
Ette te voikaan adoptoida yhdessä jos ette ole naimisissa. Yhteisadoptio on mahdollinen vain aviopareille.