Lue keskustelun säännöt.
Haluan adoptoida lapsen
15.05.2014 |
Olen 27-vuotias nainen ja olen jo pitkään ajatellut että adoptio voisi olla hyvä ratkaisu. Haluaisin kuulla kokemuksia ja mielipiteitä tilanteestani. Minulla on mies mutta ilmoittautuisin adoptiojonoon yksin, mieheni ei halua adoptoida. Emme ole naimisissa mutta asumme yhdessä.
Kommentit (39)
Kiinnostaisi tietää miten tässä on nyt käynyt? itsellä aivan sama tilanne tosin olen vanhempi, mutta siis täytyykö mies heittää menemään kun on epävarma?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis mies on epävarma, itse olen tiennyt 15v että tulen adoptoimaan. Yhdessä 6v. ja nyt on aika minun tehdä ratkaisuni.
kiina special need yh adoptio on paras ja nopein mahis.
Mut tolle miestilanteelle joudut tekemään jotain. Avoliitossa ja mies ei halua lasta- et tule saamaan adop lupaa.
Terv adoäiti
No sitten mies muuttaa pois jos se on este.
Koulutukseltani olen maisteri ja vuosituloillani tulee ihan hyvin toimeen.
Mitä on special need adoptio käytännössä?
ap
En usko että adoptioneuvontaan pääsee noin epämääräisellä tilanteella, että toinen adoptoi varmasti ja toinen pitää tilanteen avoimena. Adoptioprosessiin ei pääse sillä asenteella, että tutkitaan nyt tämäkin vaihtoehto siltä varalta, että rupee kiinnostaan...
Ennen adoptiovanhempien piti olla ensin jonkin aikaa naimisissa, ennen kuin pääsivät adoptioprosessiin, en tiedä mikä lienee nyt tilanne. Avoparius ei tullut ennen kyseeseenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 17:27"]
En usko että adoptioneuvontaan pääsee noin epämääräisellä tilanteella, että toinen adoptoi varmasti ja toinen pitää tilanteen avoimena. Adoptioprosessiin ei pääse sillä asenteella, että tutkitaan nyt tämäkin vaihtoehto siltä varalta, että rupee kiinnostaan...
Ennen adoptiovanhempien piti olla ensin jonkin aikaa naimisissa, ennen kuin pääsivät adoptioprosessiin, en tiedä mikä lienee nyt tilanne. Avoparius ei tullut ennen kyseeseenkään.
[/quote]
Siis tilanne ei ole se, että mies ehkä adoptoi. Mies ei adoptoi. Minä adoptoin yksin. Mies nyt asuu tällä hetkellä kanssani, mutta olemme seurustelleet vasta muutaman vuoden. En tiedä mikä tilanne esim. 5 vuoden päästä olisi. Jos tämä koituu ongelmaksi niin mies muuttaa omaan asuntoonsa. ap
Minä olen adoptioneuvonnassa tällä hetkellä yksin. Olen samanikäinen kuin sinä. Ei ole kohtuullista vaatia yksin adoptoivalta useiden vuosien sinkkunäelämistä, joten kyllä siinä saattaa miehet mennä ja tulla. Jonkin verran tämä vaikuttaa toki adoptioprosessiin mutta jos olet ihan tasapainoinen ja järkevä ihminen niin ei hätää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 17:16"]
[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 17:15"]
Älä vaan adoptioneuvonnassa ala puhua mistään auttamishalusta tai hyväntekemisestä.
[/quote]
No joo, sanoin olevani naiivi mutta en sentään tuossa mittakaavassa. -ap
[/quote]
Minä taas en aio adoptoida, mutta kiinnostaisi tietää miksei tuollaisesta kannata puhua? Onko se jotenkin huonompi syy haluta adoptiolapsi kuin vaikkapa sellainen riipivä eläimellinen lapsenkaipuu, jossa henkilö ei vain koe olevansa kunnon nainen ilman äitiyttä? Jos itse joutuisin asiaa arvioimaan, kallistuisin varmaan sille kannalle että edellämainitusta tulee parempi vanhempi. Olenko nyt siis ihan väärässä ja miksi niin?
Lapsi jää kohtuuttomaan kiitollisuudenvelkaan jos hänet adoptoidaan armeliaisuudesta. Avustustyö tehdään kussakin maassa, ei lapsia toisiin maihin viemällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 17:44"]
[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 17:16"]
[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 17:15"]
Älä vaan adoptioneuvonnassa ala puhua mistään auttamishalusta tai hyväntekemisestä.
[/quote]
No joo, sanoin olevani naiivi mutta en sentään tuossa mittakaavassa. -ap
[/quote]
Minä taas en aio adoptoida, mutta kiinnostaisi tietää miksei tuollaisesta kannata puhua? Onko se jotenkin huonompi syy haluta adoptiolapsi kuin vaikkapa sellainen riipivä eläimellinen lapsenkaipuu, jossa henkilö ei vain koe olevansa kunnon nainen ilman äitiyttä? Jos itse joutuisin asiaa arvioimaan, kallistuisin varmaan sille kannalle että edellämainitusta tulee parempi vanhempi. Olenko nyt siis ihan väärässä ja miksi niin?
[/quote]
Ilmeisesti adoptioneuvontaan hakeutuu myös ihmisiä, jotka näkevät adoption hyväntekeväisyytenä ja haluavat "pelastaa" lapsen parempiin oloihin. Tämä ei luonnollisesti takaa kovin pitkälle kantavaa, kärsivällistä ja koko elämän pituista vanhemmuutta, jota adoptiovanhemmilta odotetaan. Motivaation pitää kummuta jostain muusta, mieluiten aidosta halusta saada lapsi ja olla vanhempi. Näin minä asian ymmärrän. ap
[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 17:11"]
[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 17:01"]
Miksi haluat nimenomaan adoptoida?
[/quote]
En koe voimakasta tarvetta saada biologisia jälkeläisiä, mutta haluan silti olla äiti. Ehkä ajattelen naivisti, että koska maailma on täynnä lapsia jotka tarvitsevat kodin, voisin minä olla se koti sen sijaan että tekisin omia lapsia.
Työskentelen erityislasten parissa ammatikseni. Voisin hyvin nähdä itseni esimerkiksi kuuron lapsen adoptioäitinä, sillä kommunikoin sujuvasti viittomakielellä. En toki tarkoita että lapsen tulisi olla kuuro tai mitään muutakaan. Ihan tavallinen lapsi, tyttö tai poika. Iälläkään ei ole niin väliä. Uskoisin olevani ihan hyvä vanhempi jollekin lapselle, joka sellaista on vailla.
En tiedä kuulostanko nyt ihan tyhmältä teidän mielestänne, avoliitossa miehen kanssa joka ei halua adoptoida ja mitä vielä. Voi hyvin olla, ettei minulla ole mitään mahdollisuuksia saada adoptiolasta, en tiedä.
[/quote]
Olen itsekin samalla kannalla kuin AP, minulla ei ole koskaan ollut voimakasta tarvetta saada biologista lasta vaan jatkaa sukua. Ei haittaa vaikka lapsi ei näyttäisi minulta tms.
Jos on valmis ottamaan erityistarpeisen lapsen, voi jonotusaika lyhentyä. Tosin, uskon että harvemmin kuuro adoptoitu osaa viittomakieltä jo kotimaassaan ja vaikka osaisikin , niin eivätkö viittomakielet poikkea toisistaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 17:49"]
[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 17:44"]
[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 17:16"]
[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 17:15"]
Älä vaan adoptioneuvonnassa ala puhua mistään auttamishalusta tai hyväntekemisestä.
[/quote]
No joo, sanoin olevani naiivi mutta en sentään tuossa mittakaavassa. -ap
[/quote]
Minä taas en aio adoptoida, mutta kiinnostaisi tietää miksei tuollaisesta kannata puhua? Onko se jotenkin huonompi syy haluta adoptiolapsi kuin vaikkapa sellainen riipivä eläimellinen lapsenkaipuu, jossa henkilö ei vain koe olevansa kunnon nainen ilman äitiyttä? Jos itse joutuisin asiaa arvioimaan, kallistuisin varmaan sille kannalle että edellämainitusta tulee parempi vanhempi. Olenko nyt siis ihan väärässä ja miksi niin?
[/quote]
Ilmeisesti adoptioneuvontaan hakeutuu myös ihmisiä, jotka näkevät adoption hyväntekeväisyytenä ja haluavat "pelastaa" lapsen parempiin oloihin. Tämä ei luonnollisesti takaa kovin pitkälle kantavaa, kärsivällistä ja koko elämän pituista vanhemmuutta, jota adoptiovanhemmilta odotetaan. Motivaation pitää kummuta jostain muusta, mieluiten aidosta halusta saada lapsi ja olla vanhempi. Näin minä asian ymmärrän. ap
[/quote]
Ei varmasti osaisikaan viittomakieltä ja viittomakielet kyllä poikkeavat toisistaan :) Ajatukseni tuossa kohtaa olikin, että minulla on valmiudet opettaa kieli lapselle ja kommunikoida hänen kanssaan sillä. Mutta tosiaan, se oli vain esimerkki. Kuuleva lapsi olisi aivan yhtä arvokas, enkä etsi lapsesta mitään "projektia" itselleni.ap
Ei ap varmaan odottanutkaan että sieltä Kiinasta putkahtaa sujuvasti suomalaista viittomakieltä viittova vauva :D Kuuron lapsen vanhemmat pitää opettaa lapselle suomalainen viittomakieli ja kommunikoida lapsen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei voi avoliittolainen adoptoida yksin. Ja yksinäinen ei kyllä nykyään saa lasta, koska suositaan aviopareja.
Miksi 27-vuotias terve nainen ei vain tee omaa lasta?
Kiinasta tulee nykyään todella vähän lapsia.
Nimimerkki SN odottaja kesästä 2013, prosessissa vuodesta 2010
[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 17:49"]Motivaation pitää kummuta jostain muusta, mieluiten aidosta halusta saada lapsi ja olla vanhempi. Näin minä asian ymmärrän. ap
[/quote]
Kerro, miten itse ajattelit perustella sen, että sinulla on aito halu saada lapsi, mutta et aio edes yrittää omaa?
aito halu saada lapsi ja aito halu saada biologinen lapsi... ymmärrätkös. eriasia kuin mitallin hakureissu.
Itsellani on samanlainen tilanne. ikää 28 ja miehen kanssa 1,5 vuotta.. elämästä kun ei tiedä. lapsen haluan, joten yksin adoptoiminen on alkanut kuulostaa erittäin järkevältä. Mieheni haluaa joskus lapsia. mutta jos jään odottelemaan sitä hetkeä kun hän olisi valmis menee lapsi sivu suun. jos neuvontaan joutuu jonottamaan 6kk-12kk ja sen jälkeen menisi noin 4-5 vuotta... niin ei tässä oikeen ole aikaa odotella.
Kuulostaa siltä että olisit hankkimassa koiraa. Ei adoptiolasta hankita hetken mielijohteesta ja avoparista toinen ei voi adoptoida yksin. Perhe johon lasta toivotaan tutkitaan tarkasti. Yksin eli ihan oikeasti sinkkuna ja yksin asuvana on mahdollista adoptoida myös mutta vain osasta maita ja tietyillä ehdoilla. Adoprosessi on henkisesti tosi raskas prosessi kun ei ikinä tiedä saako lasta vai ei. Mutta mahdollista se useimmille tavallisille perheille on. Erityislapset varsinkin tarvitsevat kotia ja erityislapsi on huom usein lapsi, jonka sairaus tai vamma voidaan usein hoitaa Suomessa kuntoon tai tälläisen lapsen kanssa voi useimmiten elää normaalia elämää. Lapsella voi olla esim huuli-kitalakihalkio, voi tarvita kuntoutusta johonkin raajaan jne.
Adoäiti
Minä haluaisin lapsen koreasta :3