Mitä mieltä olet avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista?

Vierailija kirjoitti:

Lehtolapsiahan ne on.

Toinen wanha termi kirjoitettiin 3 äällä: apara.

Avasinko vahingossa 1940-luvun AV:n?

Huostaanotettava, lapsi tarvitsee rakastavan isän ja äidin. Jos eivät voi toisiaan rakastaa, niin miten sitte lastaan!

Vierailija kirjoitti:

Uskovaisissa on paljon hyvää, parhaimmillaan ovat toimiva yhteisö joka tukee ja auttaa myös niitä ihmisiä jotka eivät heihin kuulu, mutta on myös huonoja puolia, eteenkin tietyissä suunnissa ollaan todella vanhanaikaisia, avioliitto on pyhä, uskotaan että Jumalan rakkaus riittää hoitamaan sairauksia, lapsia ei rokoteta, sairauksia ei lääkitä, annetaan anteeksi kaikki mitä sinua vastaan on tehty, lahkoista ei eroteta vaikka teksti mitä pahaa tahansa, ihminen kun ei saa tuomita, Jumala yksinään..

Uskovaisissa ei ole mitään hyvää.

Tutkimusten mukaan uskovaiset on tyhmempiä kuin ateistit, joten luultavasti avioliittokin on tyhmää kun se on tyhmien ihmisten keksintö.

En edes tiedä ketkä ystävistäni ovat syntyneet avioliitossa tai ketkäsen ulkopuolella. Ei ole koskaan ollut puhetta, onko vanhemmat vihitty vai ei. Aika monilla on eri sukunimet. Ei mitään merkitystä nykyaikana.

Ja mitenkähän se vanhempien siviilisääty vaikuttaisi älyyn, eiköhän ne geenit ratkaise. Vähän tyhjästä ja väkisellä väännetty aihe, kun ap et ole parempaa keksinyt.

Sellaisia on enemmistö kakruista.

Vierailija kirjoitti:

Kun elämme vuotta 2020, oikeastaan mikään perhemuoto ei ole toista kummallisempi. Jotkut ovat vain jumittuneet aikaan ennen sotia ja kuvittelevat avioliiton olevan ainoa oikea parisuhdemuoto ja perinteisen ydinperheen ainoa oikea perhemuoto. 

Eikä sekään ole ainoa oikea perinne.

Esiäitini (s.1851) tuli pienestä ydinperheestä, mutta lesken kanssa avioiduttuaan hoiti miehen lapset, omat lapsensa ja vielä näiden orvoksi jääneen, aviottoman serkun.

Ensimmäsen vaimon nuoruuden suhteesta jäänyt poika oli sentään jo omillaan.