Lue keskustelun säännöt.
Olen pettynyt työelämään. Pätkätöitä, epävarmuutta ja epäreiluutta.
14.05.2014 |
Olen ollut työelämässä 10 vuotta ja pettynyt siihen. Olen tällä hetkellä hyvin väsynyt yrittämään. Ajatteletteko samoin? Mitä aiotte tehdä?
Kommentit (20)
Minullakin yo ja 2 ammattitutkintoa. Vakkarityö on onneksi, mutta alalla joka ei kiinnosta. Olen lähettänyt varmaan 100 työhakemusta muualle mutta en ole päässyt edes haastatteluun...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Väsyin jo vuosia sitten. Jotain pitäisi keksiä, jotta voisi elättää itsensä, huh. Ei olisi opiskellessa arvannut, kuinka hankalaa on löytää pysyvää sijaa työmarkkinoilta.
Väsyin jo vuosia sitten. Jotain pitäisi keksiä, jotta voisi elättää itsensä, huh. Ei olisi opiskellessa arvannut, kuinka hankalaa on löytää pysyvää sijaa työmarkkinoilta.
Minusta myös nykyaika ihan käsittämätöntä. Mulla on kaveri, joka oli jonkun aikaa pienen firman tj. Sitten se firma myytiin isommalle firmalle. Joka myytiin kv-firmalle. Ja jossa todettiin, että pitää tulla enemmän tuottoa ja tj meillä jo onkin, joten kaverini (muiden pienten isoon firmaan sulautettujen firmojen pomojen lailla) sai lähteä.
Kuvittelin, että kun on tuollainen työkokemus, niin äkäseen saa hyvän uuden työpaikan. Pihkat. Hän ei todellakaan tavoittele välttämättä mitään pomon paikkoja eli muukin työ käy - mutta ei ole saanut kuin pätkää, pätkää, pätkää. Nyt ei ole sitäkään.
Masentaa. Jos ei edes hyvällä cvllä irtoa kunnon paikkoja, mites me muut sitten.
Odottelen kovasti sitä kauan mainostettua työvoimapulaa... eipä näy, eikä kuulu! Töitä ei oo tarjolla osaaville ja koulutetuille suomalaisille. Miten Suomella on varaa heittää meidät kaikki kaltaiseni hukkaan? :-(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 01:07"]
Odottelen kovasti sitä kauan mainostettua työvoimapulaa... eipä näy, eikä kuulu! Töitä ei oo tarjolla osaaville ja koulutetuille suomalaisille. Miten Suomella on varaa heittää meidät kaikki kaltaiseni hukkaan? :-(
[/quote]
Surullista on se, että TÖITÄ kyllä olisi vaikka kuinka. Mutta palkanmaksajista on pulaa. Itse olen opettaja. Koulut pullistelee ylisuuria opetusryhmiä, mikä tekee koulutyöstä levotonta. Reservissä olisi opettajia, joten ryhmiä voisi hyvin pienentää. Mutta mistä palkka?
Elämässä on muutakin kuin työ. Toivottavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mäkin olen pettynyt vaikka sain heti valmistumiseni jälkeen vakityön ja sitten pian vaihdoin toiseen vakityöpaikkaan. Työelämä on monin paikoin vedetty liian tiukaksi. Mä mietin itse mitä tehdä kun hoitovapaa loppuu. Palatako omaan työhön, opiskella toiselle alalle (opiskelupaikkakin olisi) vai tehdäkö jotain hanttihommia sen verran, että saisi vähän lisätuloa perheelle ja jäädä lähinnä puolison elätettäväksi (voisi onnistua kun meillä ei asuntolainaa) tai tinkiä paljon kulutuksesta.
[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 01:37"]
Mäkin olen pettynyt vaikka sain heti valmistumiseni jälkeen vakityön ja sitten pian vaihdoin toiseen vakityöpaikkaan. Työelämä on monin paikoin vedetty liian tiukaksi. Mä mietin itse mitä tehdä kun hoitovapaa loppuu. Palatako omaan työhön, opiskella toiselle alalle (opiskelupaikkakin olisi) vai tehdäkö jotain hanttihommia sen verran, että saisi vähän lisätuloa perheelle ja jäädä lähinnä puolison elätettäväksi (voisi onnistua kun meillä ei asuntolainaa) tai tinkiä paljon kulutuksesta.
[/quote]
Samoja mietin. Nykyisessä työssä en pääse näköjään etenemään, joten hoitovapaan jälkeen voisi lähteä muille apajille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen pettynyt. 2 ammattitutkintoa löytyy joista toinen lähihoitaja ja mitä mä teen. Istun kotona, kun esimies ilmoitti, että kenenkään määräaikaisen sopimuksia ei jatketa, kun kaupungin pitää säästää. Joten älkää tuudittautuko siihen, että lähihoitajille riittää töitä. Varsinkaan mitään vakipaikkoja!
[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 02:45"]
Olen pettynyt. 2 ammattitutkintoa löytyy joista toinen lähihoitaja ja mitä mä teen. Istun kotona, kun esimies ilmoitti, että kenenkään määräaikaisen sopimuksia ei jatketa, kun kaupungin pitää säästää. Joten älkää tuudittautuko siihen, että lähihoitajille riittää töitä. Varsinkaan mitään vakipaikkoja!
[/quote]Ja eiku pendelöimään!!!
...
Hopi hopi!
*sarkasmihymiö*
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ette ryhdy yrittäjiksi? Ai niin, Suomesshan yrittäjä on = kirosana. Varsinkin jos sillä onnistuisi itsensä elättämään.
Eipä taida yrittäjillekään löytyä turhan paljoa maksavia asiakkaita tästä maasta. Kerrannaisvaikutukset ja jatkuvat yhteistoimintaneuvottelut takaavat sen :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tein pätkätöitä 17 vuotta ja sitten sain vakinaisen työn. Tosin piti opiskella uusi ammatti siihen. Eli tiedän tunteen, enää en aio tehdä mitään, mutta noin tein. Sekä työnhakua ihan helkkaristi ja uskon loppumisesta huolimatta jaksoin aina valaa uskoa itseeni. En karsastanut vuokrafirmoja enkä netticv:n tekoa, vaikka ne haukuttiin maanrakoon. Vuokrafirman kautta olisin saanut töitä, mutta sain normihaulla ensin vuoden pätkän ja sitten vakinaisen.
[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 05:29"]
Miksi ette ryhdy yrittäjiksi? Ai niin, Suomesshan yrittäjä on = kirosana. Varsinkin jos sillä onnistuisi itsensä elättämään.
[/quote]
Ei vaan siksi, että mahdollisuus elättää perheellisenä itsensä sen aikaa, että yrityksen toiminta ehtii muuttua kannattavaksi, on olematon.
Toinen tosiasia on, että maksavia asiakkaita työlle löytyy yhtä heikosti, tarjosi niitä töitä sitten Y-tunnksella tai verokortilla.
Voi toki olla, että kyky laskea ja analysoida tällaiisia ikäviä tosiasioita näin KTM:n (muun muassa) koulutuksella ei yrittämishaluja ainakaan paranna.
Yrittäjyys sinänsä on OK.
Tai vedetäänpä takaisin, ei ole. Pitää olla onnistuminen, ei yrittäjyys. Minulla on persaukisena köyhänä varaa vain kannattavaan liiketoimintaan. Sen on onnistuttava kerralla.
kyllä, juuri tällä hetkellä ei töiden haku kiinnosta, kun tuntuu että kaikki ovat ihan perseestä
mitä te odotatte? että joku muuttuis teille kokoaikaiseksi vakityöpaikaksi? ei se maailma pyöri sillä tavalla...
täällä kans 10v oltu osa-aikaisena nollasopimuksella kaikkien "vakkareiden" lattiamattona armopaloja anoen. Välillä olen työpaikkoja hakenut, mutta ainoastaan kerran olen päässyt edes työhaastatteluun. Peruskolu 8,4 ja päälle 2 keskiasteen tutkintoa ja viimeisin ammattikorkeakoulututkinto. Aikaisemmin en saanut edes soviteltua päivärahaa kun siihen oli muka liikaa työvuoroja. muutama vuosi sitten laki onneksi muuttui ja nykyään saan edes sen päivärahan. Ou jee. En tiedä olisko sitten pitänyt vaihtaa johonkin toiseen firmaan osa-aikaiseksi,mutta en ole siinäkään nähnyt mitään järkeä (ojasta allikkoon) vaan hakenut aina kokoaikaisia työpaikkoja... joita ei siis saa. En ymmärrä mitänykyään oikeen vaaditaan työntekijältä!?