Lapsi muuttunut kaverinsa kaltaiseksi (ei tottele enää)!
Eskarikaveri on aika mahdoton uhmaamaan vanhempiaan, huomasimme kun olimme yhdessä muutamaan kertaan ulkoilemassa.
Nyt oma lapsi alkanut tekemään samoin tosi usein ja jopa hokee "ei tarvi uskoa/totella vanhempi - voi tehdä just niinku haluaa"!
Siis raivostuttavaa ottaa yhteen joka päivä jostain kun ei enää tottele, ennen niin kiltti ja todella tottelevainen lapsi.
Mikä avuksi kun mikään puhuttelu ei tuota tulosta tai jos yhdessä uskoo, on taas uudet metkut oppinut.
Yksi ärsyttävä "opittu" on myös se että kun jostain kieltää, alkaa jumalaton TEKOhuuto - jota ei sitäkään koskaa ennen tehnyt.
Tätä tämä toinen tekee koko ajan, jopa kuulema opeille eskarissa ja vanhemmat antaa kaikessa periksi...jopa toinen vanhemmista sen myönsi itsekkin harmitellen.
Kommentit (26)
Huh, meillä ekaluokalla alkoi näkyä samanlaisia oireita kun tuli uusi kaveri. Pistin kuitenkin heti pelin poikki että "MEILLÄ ei käyttäydytä noin" ja samoin (vaikka sillä hetkellä hirvittikin vieraalle lapselle lukea lakia) sille kaverille kerroin meidän käyttäytymissäännöt kun vieraillessaan puhui minulle epäkohteliaasti. Mutta heti tuommoset täytyy kitkeä, kyllä niitä rajoja venytellään just niin paljon kuin antaa.
[quote author="Vierailija" time="14.05.2014 klo 10:33"]
[quote author="Vierailija" time="14.05.2014 klo 10:16"]
Ihan ensiksi sanoisin, että vaikka tietysti eskarissa ollaan kaikkien kanssa, kyllä minusta vanhemmilla on oikeus ja velvollisuus HIEMAN valikoida lasten vapaa-ajan seuraa. Jos tämän kaverin vanhemmat sanovat ihan suoraan, että antavat lapselle periksi ja tätä harmittelevat ilmeisen voimattomina, lapsen käytös tuskin lähiaikoina korjaantuu. Ja tottakai lapset ottavat mallia toisistaan. Mieti siis, minkälaisesta lapsesta haluat lapsesi ottavan mallia. En tarkoita valikoimisella tietysti mitään "pitää olla rikkaasta perheestä" tms. hölmöä, mutta jos lapsi käyttäytyy rumasti lastasikin kohtaan, niin mikä kaveri se sellainen on? Opeta lapsellesi tervettä itsekunnioitusta.
Jos rangaistusta saa lykätä rangaistuksen päälle eli on nostettava panoksia, kannattaa alkaa siinä ohessa miettimään ihan muitakin kasvatustapoja. Tutustu lapseesi, keskustele, moni eskari-ikäinen on ihanan filosofisessa iässä. Kun lapsi kokee, että hänellä on valtaa edes omiin ajatuksiinsa ja tunteisiinsa ja hänen kanssaan keskustellaan niin kuin ihmisen kanssa keskustellaan, moni uhmailu voi alkaa lapsesta itsestäänkin tuntua lapselliselta.
[/quote]
Voi, tietäisitkin kuinka paljon keskustelen, liikaakin varmaan. Puhumalla aina ensin on yritettykin ja ennen se riitti. Sitten otettiin noita pikkurangaistuksia ja nyt näköjään pitää olla kovempia. Tänään ei voitu jäädä vääntämään kun olivat menossa sovitulle reissulle ja bussi odotti. Tosin mietin jo että jos jatkuu tää vääntäminen kun tänään puhutaan, maanantain reissu saa jäädä (se olisi aika paha rangaistus kyllä, mutta tässä ehtii siitä puhumaan ja sen myös teen JOS sillä täytyy siis uhata).
Sanoo monesti nykyään "älä puhu enää, hiljaa jne" ja sen päälle ne tekohuudot. Ollut tällainen nyt reilut pari kuukautta, alkuvuodesta lähestyi tämän toisen kaverin kanssa, sitä ennen kuin oli muiden kanssa ei tätä käytöstäkään ollut. Joten kyllä paljon laitan matkimisen tiimoille. Aluksi pitkään ihmetteli kiukkuiluja itsekkin mutta nyt kokeilee sitten kotona kun "ei vanhempia tarvitse totella, voit tehdä kuten lystäät" on fraasi jota keikeissään viljelee. Tähän(KIN) on puututtu, turhaan toistaiseksi...
[/quote]
Ehkä et ymmärrä mitä keskustelu tarkoittaa. Keskustelu on vuoropuhelua eikä esim paasausta. Lapsen kanssa keskustellessa kannattaa keskittyä kyselemiseen ja antaa lapsen rauhassa miettiä vastauksiaan ja tärkeää on myös se että hetki on lapselle sopiva eikä niin että milloin vanhemmalla on aikaa suosikkisarjojen välillä.
[quote author="Vierailija" time="14.05.2014 klo 11:03"]
[quote author="Vierailija" time="14.05.2014 klo 10:33"]
[quote author="Vierailija" time="14.05.2014 klo 10:16"]
Ihan ensiksi sanoisin, että vaikka tietysti eskarissa ollaan kaikkien kanssa, kyllä minusta vanhemmilla on oikeus ja velvollisuus HIEMAN valikoida lasten vapaa-ajan seuraa. Jos tämän kaverin vanhemmat sanovat ihan suoraan, että antavat lapselle periksi ja tätä harmittelevat ilmeisen voimattomina, lapsen käytös tuskin lähiaikoina korjaantuu. Ja tottakai lapset ottavat mallia toisistaan. Mieti siis, minkälaisesta lapsesta haluat lapsesi ottavan mallia. En tarkoita valikoimisella tietysti mitään "pitää olla rikkaasta perheestä" tms. hölmöä, mutta jos lapsi käyttäytyy rumasti lastasikin kohtaan, niin mikä kaveri se sellainen on? Opeta lapsellesi tervettä itsekunnioitusta.
Jos rangaistusta saa lykätä rangaistuksen päälle eli on nostettava panoksia, kannattaa alkaa siinä ohessa miettimään ihan muitakin kasvatustapoja. Tutustu lapseesi, keskustele, moni eskari-ikäinen on ihanan filosofisessa iässä. Kun lapsi kokee, että hänellä on valtaa edes omiin ajatuksiinsa ja tunteisiinsa ja hänen kanssaan keskustellaan niin kuin ihmisen kanssa keskustellaan, moni uhmailu voi alkaa lapsesta itsestäänkin tuntua lapselliselta.
[/quote]
Voi, tietäisitkin kuinka paljon keskustelen, liikaakin varmaan. Puhumalla aina ensin on yritettykin ja ennen se riitti. Sitten otettiin noita pikkurangaistuksia ja nyt näköjään pitää olla kovempia. Tänään ei voitu jäädä vääntämään kun olivat menossa sovitulle reissulle ja bussi odotti. Tosin mietin jo että jos jatkuu tää vääntäminen kun tänään puhutaan, maanantain reissu saa jäädä (se olisi aika paha rangaistus kyllä, mutta tässä ehtii siitä puhumaan ja sen myös teen JOS sillä täytyy siis uhata).
Sanoo monesti nykyään "älä puhu enää, hiljaa jne" ja sen päälle ne tekohuudot. Ollut tällainen nyt reilut pari kuukautta, alkuvuodesta lähestyi tämän toisen kaverin kanssa, sitä ennen kuin oli muiden kanssa ei tätä käytöstäkään ollut. Joten kyllä paljon laitan matkimisen tiimoille. Aluksi pitkään ihmetteli kiukkuiluja itsekkin mutta nyt kokeilee sitten kotona kun "ei vanhempia tarvitse totella, voit tehdä kuten lystäät" on fraasi jota keikeissään viljelee. Tähän(KIN) on puututtu, turhaan toistaiseksi...
[/quote]
Ehkä et ymmärrä mitä keskustelu tarkoittaa. Keskustelu on vuoropuhelua eikä esim paasausta. Lapsen kanssa keskustellessa kannattaa keskittyä kyselemiseen ja antaa lapsen rauhassa miettiä vastauksiaan ja tärkeää on myös se että hetki on lapselle sopiva eikä niin että milloin vanhemmalla on aikaa suosikkisarjojen välillä.
[/quote]
Olen se, joka ensiksi ehdotti tuota keskustelun lisäämistä. Tarkoitinkin tosiaan ihan yleistä keskustelun lisäämistä, kirjoitin epäselvästi, en vain keskustelua hankalasta käytöksestä. Itse huomaan, että vanhemman ja lapsen kommunikointi yllättävän helposti luisuu vääntämiseen rajoista, vaikka eiväthän ne ole elämässä tärkeintä. Tarkoitan, että jos keskustelet lapsen kanssa vaikka satakielen laulusta, kuun vetovoimasta ja Myyrä-kirjojen kuvituksesta (mistä ikinä lapsesi on kiinnostunut!) saat lapseesi hyvän vuorovaikutussuhteen ja hän kokee itsensä tärkeäksi. Eskari-ikäinen ei ole vain sinne tänne ohjailtava otus, vaan hänellä on omia näkemyksiä asioista, ja mikään ei ole ihmiselle sen tärkeämpää kuin kokea olevansa rakastettu ja arvostettu omine ajatuksineen ja tunteineen. Toki niitä selvästi ilmaistuja rajoja ja ehkä rangaistuksiakin tarvitaan, mutta jos lapseen ei ole kunnollista, spontaania kontaktia koko elämä on kohta rajojen vahtimista ja kyttäämistä ja keltaisten ja punaisten korttien jakelua. Hyvällä vuorovaikutuksella saat lapsesi HALUAMAAN olemaan osa teidän perhettä ja teidän arvomaailmaa, ja silloin uhmailu vähenee.
Käytännöllisemmällä tasolla suosittelen edelleen vähentämään yhdessäoloa tuon "vaikean" lapsen kanssa. Ei sinun tarvitse hänelle mitään pahaa toivoa, mutta olet kuitenkin vastuussa siitä, millaisia malleja lapsellesi maailmasta ja ihmisistä esittelet. Ei lapsesi ole sen ikäinen, että hänen pitäisi osata arvioida kenen kanssa kannattaa olla, se on vanhempien tehtävä. Tuskinpa lapsesi loppujen lopuksi kovasti nauttii tuon lapsen seurasta ja siitä, että sen takia hänen on käyttäydyttävä itselleen vieraalla tavalla.
Minä sanoin juuri että keskustelen, näköjään täytyy sitten vääntää rautalangasta - keskutellaan, kyselen, lapsi vastaa, lapsi kertoo itse. Missään en ole sanonut että PAASAAN ja sitten vedetään jotain suosikkisarjoja! On tää kumma palsta, tulee näitä hatusta vedettyjä, ilmeisesti sieltä omasta elämästä vedettyjä johtopäätöksiä. Tottakai nyt laitan tästä vääntämisestä ja siitä miten puhutaan näsitä uhmailuista. Mutta en ole missään kohtaa sanonut etteikö meillä olisi lapsen kanssa vuorovaikutusta ja keskuteluja milloin mistäkin. Jos puhuttelen lasta, teen senkin kyllä ensin niin että kysyn miksi jne. ja sitten lopuksi kerron mitä tekee väärin ja mitä pitäisi tehdä toisin. Ja kyllä pyydetään anteeksi puolin ja toisin. Ja kun sanoin että keskustelen ehkä liikaakin, tarkoitin että ylipäätään puhun paljon tunteista ja mitä päivän aikan on tapahtunut, kyselen ja annan kertoa omin sanoin. Tämä nyt ei liity mitenkään tähän uhailuun mutta pitää näköjään osalle täsmentää, enkä tarkoita tätä ensimmäistä keskusteluista kirjoittanutta - vaan tätä "et ehkä ymmrärrä mitä keskustelulla tarkoitetaan" ja joka veti nää suosikkisarjat omasta päästään, Voin kertoa että katson harvoin edes mitään ohjelmia ja jos niin lapsen kanssa yhdessä tai kun lapsi jo nukkuu. Silloin ei keskustella muista.
No hyvä, sitten tuskin on pitemmän päälle huolta jos kommunikointi on hallinnassa. Tilanne on varmaan ohimenevä ja seuraava samanlainen tulee murkkuiässä, jolloin lapsen sanavarasto voi muuttua ihan kertakaikkiaan, mutta siitäkään ei tarvitse hirveän huolissaan olla jos lapsi on alunperin oppinut vanhemmiltaan kauniin puhetavan niin se kyllä palautuu kasvumyrskyn laannuttua.
Ilman muutahan lapset kopioivat toisten käyttäytymistä tai ottavat sieltä vaikutteita ja testaavat niitä omassa elämässään. Tätä tekee jossain määrin aikuisetkin. Tärkeimmät vaikuttajat ovat kuitenkin vanhemmat ja eritoten se miten vanhemmat kohtelevat lastaan. Kohteliaiden vanhempien lapsista tulee kohteliaita aikuisia jne.
se joka epäili että tv-sarjat olisivat tärkeitä (anteeksi, mutta kun sitäkin on niin nähty, samoin kuin sitä että keskusteluna pidetään lapselle suunnattua monologia)
[quote author="Vierailija" time="14.05.2014 klo 10:16"]
Ihan ensiksi sanoisin, että vaikka tietysti eskarissa ollaan kaikkien kanssa, kyllä minusta vanhemmilla on oikeus ja velvollisuus HIEMAN valikoida lasten vapaa-ajan seuraa. Jos tämän kaverin vanhemmat sanovat ihan suoraan, että antavat lapselle periksi ja tätä harmittelevat ilmeisen voimattomina, lapsen käytös tuskin lähiaikoina korjaantuu. Ja tottakai lapset ottavat mallia toisistaan. Mieti siis, minkälaisesta lapsesta haluat lapsesi ottavan mallia. En tarkoita valikoimisella tietysti mitään "pitää olla rikkaasta perheestä" tms. hölmöä, mutta jos lapsi käyttäytyy rumasti lastasikin kohtaan, niin mikä kaveri se sellainen on? Opeta lapsellesi tervettä itsekunnioitusta.
Jos rangaistusta saa lykätä rangaistuksen päälle eli on nostettava panoksia, kannattaa alkaa siinä ohessa miettimään ihan muitakin kasvatustapoja. Tutustu lapseesi, keskustele, moni eskari-ikäinen on ihanan filosofisessa iässä. Kun lapsi kokee, että hänellä on valtaa edes omiin ajatuksiinsa ja tunteisiinsa ja hänen kanssaan keskustellaan niin kuin ihmisen kanssa keskustellaan, moni uhmailu voi alkaa lapsesta itsestäänkin tuntua lapselliselta.
[/quote]
Voi, tietäisitkin kuinka paljon keskustelen, liikaakin varmaan. Puhumalla aina ensin on yritettykin ja ennen se riitti. Sitten otettiin noita pikkurangaistuksia ja nyt näköjään pitää olla kovempia. Tänään ei voitu jäädä vääntämään kun olivat menossa sovitulle reissulle ja bussi odotti. Tosin mietin jo että jos jatkuu tää vääntäminen kun tänään puhutaan, maanantain reissu saa jäädä (se olisi aika paha rangaistus kyllä, mutta tässä ehtii siitä puhumaan ja sen myös teen JOS sillä täytyy siis uhata).
Sanoo monesti nykyään "älä puhu enää, hiljaa jne" ja sen päälle ne tekohuudot. Ollut tällainen nyt reilut pari kuukautta, alkuvuodesta lähestyi tämän toisen kaverin kanssa, sitä ennen kuin oli muiden kanssa ei tätä käytöstäkään ollut. Joten kyllä paljon laitan matkimisen tiimoille. Aluksi pitkään ihmetteli kiukkuiluja itsekkin mutta nyt kokeilee sitten kotona kun "ei vanhempia tarvitse totella, voit tehdä kuten lystäät" on fraasi jota keikeissään viljelee. Tähän(KIN) on puututtu, turhaan toistaiseksi...