opetatko lapsille pöytätapoja?

...hämmästelen jatkuvasti lasten keskimääräisiä käytöstapoja, toivomisen varaa on. Työskentelen päiväkodissa ja siellä asian näkee harvinaisen hyvin. Erittäin harvat lapset osaavat vielä pikkueskareina (5-6v) sanoa automaattisesti kiitos. Useimmat haukkuvat heti suureen ääneen ruokaa pahaksi, jos se ei ole ihan lempparia. Vielä on monia, joiden kanssa on taisteltava maistamisesta yms.



Parhaan kaverini 3,5v poika on ihan hunningolla pöytätapojen suhteen ja sekös tätä kummitätiä harmittaa. Kyläilemme pari kolme kertaa vuodessa pitkän välimatkan vuoksi ja aina elättelen toivoa muutoksesta, mutta tilanne menee koko ajan hullummaksi. Poika on todella nirso ja valikoiva. Ihmekös tuo, kun saa keksiä heti päälle, jos ruoka oli " pahaa" . Suostuu nyt syömään käytännössä vain äidin lautaselta. On nyt siis isompana keksinyt moisen ja äiti sallii sen. Poika ei syö päikyssä juuri mitään...ihme. Saa tyhjentää keksikulhon pöydästä pikavauhtia, ei tarvitse kylässäkään katsoa saiko joku muu keksiä. Saa mennä pöytään ronkkimaan ennen muita. Kinuaa koko ajan maistiaisia, kun kylässä rakennetaan kahvipöytää ja äiti ei kiellä. Huoh!

Toki osaa joitain hienouksiakin, mutta suurin työ on ollut tuo istumaan opettaminen. Mua ärsyttää ihan suunnattomasti, kun kavereiden muksut menee ja tulee. Samoin menee ja tulee ne muruset, koska kun lapsi poistuu pöydästä 10 kertaa kahvin aikana, niin ei sen käsiä ja suuta koko ajan pyyhitä. Ja eräässä perheessä muksut ei käytä ruokailuvälineitä vaan syö sormin kaiken perunoita myöten. Kiva on sitten pestä niiden tahmatassujen jälkiä...



Tietty muiden virheet on helpompi nähdä kuin omat. Ei meidänkään kullannuppu täydellinen ole, vaan toisinaan rohmuaa herkkuja enemmänkin. Myöhemmin opetellaan sitten paremmin säännöstelemään, mutta toistaiseksi pöydässä oleminen ja kiitos on ne tärkeimmät.

Minusta on ok, jos keksikulho tyhjenee, kunhan se ei tyhjene yhdent ai kahden suuhun. Eli kaikki saa syödä, mutta niin, että kaikki muutkin saavat osansa.