Mitä äitisi olisi kirjoitellut AV:lla -60 tai -70 luvuilla?

Onko syntiä käydä lavatansseissa?

Yksi nuori mies vastasi kirjeenvaihtoilmoitukseeni, aion tavata hänet. Hänellä on moottoripyörä, mutta hän on uskossa. Uskallanko tavata hänet? - vanhempani ovat uskovaisia ja isällä oli nuorena moottoripyörä. Ei ole suoraan sanottu, mutta olen varma, että kirjeenvaihtoilmoituksen perusteella on tavattu. 

Myöhemminn: Sitten voisi olla vuodatusta hankalasta anopista, joka asuu yläkerrassa.

Äiti olisi kirjoittanut 70-luvun puolivälistä vuoteen 80 välisenä aikana kuten kysymys kuului, elämästään teiniäitinä, sai minut 17v iässä, sekä miehensä alkoholin käytöstä ja väkivaltaisuudesta.

Veljeni syntyi v.81 minun ollessani 5v mutta se aikahan ei tähän kuulunut.

No eipä äitini olisi mitään kirjoitellut 60- 70- luvulla kun syntyi vasta 69. Mummini sen sijaan olisi ehkä kirjoittanut vasta syntyneen vauvansa lonkkaluksaatiosta ja kipsin hankaluudesta, nuorena ja yksin lapsen saamisesta (äitini isoveljen kohdalla siis, äidilläni on isä). Vaikea sanoa kirjoittelisiko mummini seksijuttuja tai muuta hävytöntä. Mummini valehteli äitini isän olevan myös ensimmäisen lapsense isä ja poika kuuli tästä vasta teininä, isän kuoltua. Kai hän olisi tästä jotenkin avautunut anonyymina.

Oma äitini taas parikyt vuotta sitten olisi varmaan valitellut kuinka raskasta on olla kotona kahden lapsen kanssa jotka tappelevat ja riitelevät koko ajan. Kauheata kuulla jälkikäteen mutta väsytimme äitini kuulemma ihan täysin tuohon aikaan veljeni kanssa.

Minun äitiä ei olisi voinut av:lla roikkuminen vähempää kiinnostaa, mutta ehkä hän olisi saattanut vähäksi aikaa eksyä palstalle asuessamme ulkomailla, jos olisi halunnut suomenkielistä juttuseuraa.

Nopeasti hän olisi kuitenkin kyllästynyt väistämättömiin "provoooo! et oo kyllä missää ulkomailla" -huuteluihin. Ei ole sen tyyppinen ihminen, että kaipaisi koko ajan toisten hyväksyntää tekemisilleen.

Äitin olis voinut kirjoittaa seuraavaa: Minä joudun tekemään kaiken ja mitään en saa kiitokseksi. Miehen suku vain arvostelee vaikka heidän poikansa ei tee mitään. Lapsetkin ovta kovapäisiä eivätkä opi mitään. Mistä minua on näin rangaistu? Parhaani teen muuta sekään ei riitä.

Entinen työkaveri esittää niin ystävää, mutta on lirkuttelemassa miehelleni. Epäilen, että mieheni pettää.

Itse kyllä ihailen lääkäreitä, työpaikalla on aivan ihana lääkäri johon olen hiukan ihastunut. Lasten takia kuitenkin jatkan, muuten eroaismme. Lapsille täytyy olla isä.

Nyt miehen suku on lykkäämässä vanhaa mummoa minun hoidettavakseni. Koska ne oikein uskovat, että en jaksa kaikkea.

70-luvun alussa äiti olisi varmaan kirjoittanut lapsiperheen (meitä muksuja on 3) kiireisestä arjesta, omakotitalon ja puutarhan hoitamisesta, pyykkivuorista joita  yritti raivata vanhalla pulsaattorikoneella, leipomisesta, hilloamisesta, mehustamisesta, ompelemisesta ja vaatteiden korjaamisesta. Kahvin, sokerin ja voin hamstraamisesta, sekä korkeista hinnoista.

Kuinka joskus hän kävi kivijalkaostarin kampaamossa ottamassa permanentin. Vaalenapunaisesta huulipunasta ja Cutex:in helmiäis-kynsilakasta, jota harvoin raaski laittaa, sekä Tokalon päivävoiteesta, jota hän käytti vuosikymmenet. 

Äiti olisi kirjoittanut varmasti avierostaan ja lapsista jotka syntyivät sen jälkeen, miehelle jota äiti rakasti, mutta joka petti äitiä.

Olisikohan voinut olla jotain tällaista:

- Paljonkohan voi laittaa vettä maidon joukkoon puolivuotiaalle? Aiemmin olen juottanut vain "puolimaitoa".

- Onko kukaan kokeillut niitä Lenita T-valmisvaippoja? Olisi kiva päästä vaippojen pesusta!

- Käykö miehenne joka päivä ruokatunnilla kotona syömässä? Olisiko ideoita uusiin ruokiin.. Ettei tarvi joka viikko tarjoilla silakkapihvejä ja läskisoosia pottujen kera.

- Tietääkö kukaan hyvää lapsenlikkaa Hämeenlinnan seudulla? Saisi olla ainakin 14 vuotias. Vauvani on jo 7 viikkoa ja olen palaamassa töihin.

Olisi ollut se av-mamma, joka tinttaa paheksuvia kommentteja joka ainoaan keskusteluun, joka koskee esi-/aviollista sukupuolista kanssakäymistä.

samanlaisia pervoja ne on silloinkin olleet! Tosin pervoja, joista yleisimmin samaan aikaan sulkeutuneita ja häveliäitä, mutta pervoja yhtä kanssa! Av olisi ollut täynnä "ystävättärelleni tapahtui...jne", ja paheksuntaa ja kyräilyä... 

60-luvulla äitini olisi kaivannut ystäviä, kun asui maalla kaukana kaikesta ja oli vanhempiensa ainoa lapsi. 70-luvulla hän ei olisi ehtinyt av:lle kirjoitella, kun oli kahden pienen lapsen äiti ja tehtaassa kolmivuorotyössä.

"Hei! Tapasin yhden kundin tansseissa, pantiin ja pamahdin paksuksi. Haluaisin abortin, mutta miehen vanhemmat pakottavat meidät naimisiin ja pitämään lapsen.

Mitä mä voin tehdä?

p.s. oon 16v"

Mun äiti olisi varmaan esittänyt sellaista täydellistä hippiäitiä, ja ollut niin luonnollinen, niin luonnollinen.

Sukat vai sukkahousut, siteet vai tamponit, onko minihameet mauttomia, ehkäisy vai pakkoavioliitot, J.F. Kennedy ja Jackie jne.

Olisi kirjoittanut vaikka ompelusta, lapsista, kotitöistä.

Siitä, miten rankkaa on kantaa kotiin kaupasta maidot ja muut kun matkaa kauppaan oli useampi kilmetri eikä autoa ollut.

Kirjotteli facebookista ja kuinka arkihaastekuvat vituttaa.

Mutta meinaatteko, että äitinne olisi ollut asiallinen, kunnon rouva, jonka korvat punoittaisivat edes ajatuksesta kirjoittaa mitään esim seksiin liittyvää anonyymisti? Oiskohan ne niin puhtosia olleet? ei ihmiset voi niin paljon muuttua muutamissa kymmenissä vuosissa, vaikka kulttuuri onkin aivan eri. Millainen olis sen ajan pahis AV-mamma?

Varmaan siitä, miten outoa oli muuttaa kerrostaloon, missä on juokseva vesi ja sisävessa, ja lähin puhelinkoppikin on vain muutaman sadan metrin päässä. Ehkä siitäkin, miten vanhempi sukupolvi pitää häntä ja miestä ihan hemmotelluina, kun nuorella parilla on oma kaksio, iso sohvakalusto, sähköhella ja kahvinkeitinkin. Ja siitä, miten upeaa on kun ei enää tarvitse keittää vaippoja hellalla, kun tuore mummo osti nuorelle parille pesukoneen! Sitäkin muu vanhempi polvi vähän paheksui, kun niin hemmotellaan nuorisoa.

Olisi varmaan 60-luvulla kirjoitellut karjanhoidon epäonnistumisista ja perheen hoitamisen vaikeudesta, kun ei ollut edes juoksevaa vettä. Ehkä valittanut appivanhemmista ja miehen aikuisista sisaruksista, jotka asuivat kotona.

70-luvulla olisi varmasti iloinnut uudesta kodista ja todennäköisesti myös maanviljelyn lopettamispäätöksestä. Toisaalta olisi ehkä valittanut miehen pitkistä poissaoloista, uuden kodin rakentamisen ja perheyrittäjyyden raskaudesta.

Ehkä hänellä ei kuitenkaan olisi ollut aikaa kirjoitella yhtään mitään ennen 1990-lukua.