Lue keskustelun säännöt.
Onko tällainen 4-vuotiaan käytös mielestäsi huolestuttavaa?
09.05.2014 |
Kyseessä siis 4-vuotias poika, joka on jonkin aikaa ollut päiväkodissa ikäistensä ryhmässä.
- Puhuu hyvin ja höpöttelee mielellään tuttujen kanssa. Tuntemattomien kanssa menee hetki, ennen kuin suostuu kommunikoimaan.
- Ei ole oikein kiinnostunut kirjoittamisesta tai piirtämisestä. Tarroja kuitenkin liimaa mielellään.
- Katselee kovasti kirjoja itsekseen, jaksaa kuunnella satuja, pyytää lukemaan satuja.
- Katselee televisiosta vain joitain tiettyjä ohjelmia. Ei liimaudu automaattisesti televisioon eikä ole kauhean kiinnostunut televisiosta ylipäätään.
- Ei ole oikein kiinnostunut pelaamaan pelejä sääntöjen mukaan, leikkii kyllä mielellään pelikorteilla ja -nappuloilla. Tekee joskus palapelejä, mutta ei ole oikein kiinnostunut niistäkään.
- Leikkii mielellään yksin. Leikkii kyllä päivittäin myös sisarusten ja kavereiden kanssa, mutta enemmän leikkii yksin.
- Riisuminen ja pukeminen sujuvat hitaasti. Oikeasti osaa tehdä ne nopeastikin, mutta yleensä tekee ne silti hyvin hitaasti, tahallaan viivytellen. Usein myös kysyy, mitä pitää pukea seuraavaksi.
- Rakentelee jonkin verran legoilla ja dubloilla.
- Leikkii koti- ja kokkausleikkejä erittäin mielellään.
- Ei ole kovin kiinnostunut liikunnasta. Ei esim. pelaa palloa muiden kanssa.
Kommentit (51)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanonpas vaan että lapsia ei kannattaisi viedä päiväkotiin kytättäväksi. Järkyttävää tuollainen muottiin tunkeminen. Kerronpas tässä omasta pojastani noin 4-vuotiaana.
- Puhui aika ok r- ja s-vikaa lukuun ottamatta, ei kuitenkaan höpötellyt kenenkään kanssa. Tuntemattomien seuraan kun yritettiin jättää vaikkapa päiväkerhoon niin kirkui koko ajan paniikissa ulko-ovella.
- Ei ollut yhtään kiinnostunut kirjoittamisesta tai piirtämisestä. Tarroja kuitenkin liimasi jos niitä oli.
- Katseli kovasti kirjoja itsekseen. Illalla luin aina sängyssä noin tunnin ajan kaikille kolmelle pojalle ennen nukahtamista, mutta kirjat olivat isoveljen tasoisia enkä ole varma kuunteliko tämä ollenkaan.
- Meillä ei ollut televisiota, mutta videoita kyllä katsoi ja pelasi tietokonepelejä.
- Ei ollut oikein kiinnostunut pelaamaan pelejä sääntöjen mukaan, leikkii kyllä mielellään pelikorteilla ja -nappuloilla. Tekee joskus palapelejä, mutta ei ole oikein kiinnostunut niistäkään.
- Leikki mielellään yksin. Leikki kyllä päivittäin myös sisarusten kanssa, mutta enemmän leikki yksin. Kavereita perheen ulkopuolelta ei ollut
- Riisuminen ja pukeminen sujuvat hitaasti. Oikeasti osaa tehdä ne nopeastikin, mutta yleensä tekee ne silti hyvin hitaasti, tahallaan viivytellen. Yleensä puin hänet itse. Syötin myös, koska ei selviytynyt ikinä myöskään syömisestä. Ei ollut edes aloittanut kun muut jo lopettaneet.
- Ei juuri rakennellut legoilla ja dubloilla.
- Joutui jonkin verran osallistumaan oikeisiin kotitöihin. Ei leikkinyt niitä
- Ei osannut liikkua ollenkaan. Oli motorisesti kömpelö, ei pelannut palloa muiden kanssa, ei osannut ajaa ilman apupyöriä pyörällä, ei jaksanut kävellä juuri minnekään, oli äärimmäisen hidas ja heittäytyi maahan jo sadan metrin jälkeen.
Ja millainen pojasta tuli? Hän on nyt 17v, kasin tasoisesti pärjäävä lukiolainen (ahkeroimatta tai stressaamatta mitenkään suuremmin, ihan tunnollisesti tekee kyllä kaiken mitä pitää), ei mikään ybersosiaalinen suupaltti, mutta mukava ja ystäviäkin löytyy. Lisäksi on perheemme ehdottomasti urheilullisin henkilö, käy 5-6 kertaa viikossa punttisalilla, lenkillä tai lajiharjoituksissa. Lisäksi harrastaa viulunsoittoa. Hitto kun sylettää että joku olisi päässyt "huolestumaan" hänestä ja pilaamaan hänen elämäänsä jollakin "varhaisella mestaroinnilla".
Toi oli yksi viidestä. Muistakin olisi oma tarinansa kerrottavana, mutta jääköön nyt tähän yhteen :D
En minäkään keksinyt mitään huolestuttavaa. Päiväkodin henkilökunnalla on aika tavalla valtaa vaikuttaa siihen, miten vanhempi näkee lapsensa. Jos on ongelmakeskeinen hoitaja, lapsi muuttuu helposti ongelmakimpuksi vanhempansakin silmissä. Sitten taas omat kokemukseni ovat sellaisia, että kun lapset olivat kotihoidossa, ei kerhosta saanut oikein mitään palautetta, ja neuvolassakin kirjoitettiin korttiin oikea kaunokirjallinen hengentuote "kasvu ja kehitys ikätasoista". Sitten taas eskarista on tullut välillä ihan ylistystäkin ja olen herännyt näkemään lapsissa ihan uusia, mahtavia puolia.
[quote author="Vierailija" time="09.05.2014 klo 14:56"]
Energiaa vie jatkuva höpöttäminen ja viivyttely, kun samasta asiasta täytyy sanoa monta kertaa. t. ap
[/quote]
Eli lapsella on mielikuvitusta ja sisäinen elämä ensisijainen, ja tykkää ajatella ääneen? En nyt tiedä olisitko samaa mieltä ja en tiedä, missä määrin tuota on, mutta periaatteessahan asiat voidaan nähdä monella tapaa.
Meillä on 4-v nörtti, joka kulkee joka paikassa laskimen kanssa, ja aina on joku projekti kesken, ja mielellään heittäytyy hiukan ylimieliseksi ja kokeilee, onko ihan pakko kuulla. Välillä taas on aidosti kysymys siitä, että poika unohtaa ulkomaailman, minä teen samaa.
Yritän huolehtia, että hän saa olla riittävästi siellä projekteissaan, muistan miten ärsyttävää oli tuossa iässä, kun häirittiin kesken leikin. Ja toisaalta valmennan poikaa siihen, että usein paras strategia häiriötilanteessa on mukautuminen äidin pyyntöön, koska siitä seuraa hyviä asioita ja mullittelusta taas huonoja. Eli pidän huolta siitä, ettei poika joutuisi turhaan kahnaukseen ja toisaalta osaisi toimia, kun kränää tulee. Joskus käyn kauppaa, jos on kiire.
Höpöttämistä meillä esiintyy enemmän silloin, kun olen itse ajatuksissani enkä muista huolehtia, että syntyy keskustelua ja tuotan siihen itsekin jotain. Voisin kuvitella, että neljän lapsen perheessä introvertti alkaa viihdyttää itseään, koska ulkoista ärsykettä on liikaa, liian vähän tai vääränlaista.
[quote author="Vierailija" time="09.05.2014 klo 14:53"]
[quote author="Vierailija" time="09.05.2014 klo 14:35"]
Mun poika on nyt 5v, ei kiinnosta liikunta ja enmmäkseen omissa oloissaan mietiskelee asioita. On hiljainen ja rauhallinen, puhuu hyvin, hyvin vähän. Nyt jo näkee että nörtti siitä tulee, muuten varmaan ihan normaali, terve aikuinen :D
[/quote]
et sitä voi vielä sanoa. Mun lapsi oli tollainen, mutta muuttui eskarissa. Nyt on kova urheilija, tahtoo juosta pitkät koulumatkatkin mieluummin kuin pyöräillä, koska omien sanojensa mukaan tarvii lisää voimaa. Koulun jälkeen jää aina pariksi tunniksi pelaamaan kentällä, vaikka olisi harkat. 5-vuotiaana oli kuten sinun poikasi.
t. 6
[/quote]
Minunkin kokemukseni on, että lapsi voi muuttua yllättävästikin, vaikka joku temperamentti pysyisi samana. Esikoispoikani oli pienenä tosi rauhallinen. Järjesteli autoja riveihin ja opetteli aakkosia, kun muut parivuotiaina juoksivat kiljuen ympäriinsä. Silloin ahdisti ja pelotti, pelkäsin kaikkea tulevasta koulukiusaamisen uhriksi joutumisesta alkaen. 5-vuotiaana ei vielä juurikaan halunnut leikkiä muiden kanssa. Oli kotihoidossa, mutta kerhoissa ym. näki kyllä muita lapsia. Nyt 11-vuotiaana on jotenkin niin tyypillinen tuon ikäinen, koulussa parasta ovat välitunnit ja jalkapallo, elämä on jotenkin niin fyysistä ja puheääni on voimakas. Ja silti toisaalta on edelleen kiinnostunut luonnontieteistä ja osaa keskittyä. Mutta jostain siinä koulun alkamisen aikoihin tuli tuollainen "peruspoikaspurtti", aivan yllättäen. Eli ikinä ei ennalta tiedä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos omat lapset olisi erakoita, ei tee käsillään, olisi kömpelöitä liikkumaan niin olisi jo ollut aikoja sitten neuvolaterapiassa ottamassa arviota mistä kiikastaa.
Säälittävää on että tarhan henkilökunta kertoo teille että noin paljon on huolta ja lapsesi ensi vuoden jälkeen tai jo pahimmillaan ensi vuonna on eskarissa. Ajattelitko että lapsi on koulukypsäkin ajallaan?
..Puhumattakaan lapsi vie teillä kotonakin energiaa.. Soitat neuvolaan jos olet huolissasi tai tahdot lapsesi parasta ja lapsi saisi apua ennenkö 5-vee tarkastuksessa vasta narahtaa.
Ihan oikeasti hyvät ihmiset: älkää nyt sanoko "ei lapsella varmasti hätää ole ja tarhassa liioitellaan" kun meistä kukaan ei tiedä kaipaako lapsi jotain apua. Mutta hei: ei ole minun lapsi niin asia ei minulle sinänsä kuulu, soittaisin neuvolaan tuosta itse ja joku taas jää junnaamaan asiaa yksinään ja voi kun se lapsi kuluttaa energiaakin.. Huhhuh.
Lapset ovat yksilöitä, turha niitä on mihinkään muottiin tunkea. Lapsella saattaa kehitysviivästymän sijaan ollakin jokin erityislahjakkuus joka puhkeaa jossain vaiheessa. Lapsilla on myös erilaiset temperamentit. Päiväkodin hoitajan mielipide on vain hänen mielipiteensä. Voi myös olla että hänellä on jotain antipatioita tai hlökoht ongelmia joiden vuoksi ottanut silmätikuksi teidän lapsenne. Neuvolan testeillä yleensä selviää ongelmat jos niitä on. Jos asia askarruttaa, kannattaa pyytää lähete jatkotutkimuksiin. 4 on muutenkin vähän sellainen omanlaisensa (ja rasittavakin) ikävaihe, 5v monet tasaantuvat ja seesteytyvät. Yksi pärjää paremmin yhdellä alueella, toinen toisella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
http://www.puheterapeuttiliitto.fi/fi/puheterapia/puheterapiapalvelut/ = puheenvaikeutta
http://www.autismiliitto.fi/autismin_kirjo/autismi = käyttäytymisen ongelmat
Tottakai jokainen meistä on oma yksilöllinen paketti mutta jättäisittekö te ihmiset neuvolaan soittamatta jos neuvolan "täti" ottaa lapsen silmätikukseen ja häiriköi?
Ap itse sanoi että lapsen toiminta myös kotona on haastavaa. Niin miksi yhteydenotto neuvolaan voisi olla ylivoimaista? Itse soittaisin, minähän se vanhempi olen. Siinähän on sitten mustaa valkoiselle "häirikköhoitsulle" kun lapsi käy tutkimuksia. Niistä ei mitään haittaa ole, päinvastoin jos jotain löytyy niin lapsi saa niistä sitten ohjausta oikeaan suuntaan ja asiallista ohjausta.
Minusta suurempi haitta lapselle on kasvaa vuosi tai muutama vuosi lisää ikää jos hän kaipaisi tukea!
Normaalilta lapselta vaikuttaa. Mielestäni neljävuotiaalta ei tarvitse vaatia, että osaisi pelien sääntöjä, tai että ainakaan noudattaisi niitä. Piirtämisellä tietenkin hienomotoriikka paranee, mutta ei lasta siihen tulisi pakottaa. Ei kaikista tule piirtäjiä koskaan, tietenkin päiväkodissa voivat vaikka laulupiirtämisvaikka kautta innostaa poikaa piirtämään! Ja se positiivinen palaute lapselle.. Miten lasta innostetaa, päiväkodissa! Herranen aika, välillä tuntuu, että osa päiväkodin henkilökunnasta ei osaa muuta kuin valittaa lapsista ja siitä mitä he eivät osaa tehdä, vaikka pitäisi miettiä, MITÄ HE OSAAVAT TEHDÄ. Itse pyrin työssäni positiiviseen kannustamiseen, mitä kaikkes voidaan tehdä!
Ja se lapsilähtöisyys.. Jos lapsi haluaa askarrella jolenkin erimoisesti, mitä aikuinen on tilanteessa ohjeistanut, niin antaa lapšen askarella. Joskus voi päiväkodin henkilökunta antaa lapsille vapaat kädet ja materiaalia. Ihan mahtavia juttuja olalan meidän ryhmässä saatu aikaan.
Ottaa pannuun, kun lukee varhaiskasvattajista, jotka nillittää vanhemmille kaikesta. Hitto, jos huoli ei oikeasti ole iso, onko kaikki nega aina pakko kaataa vanhempien niskaan? Jos huoli on aiheellinen, niin tottakai siitä pitää puhua. Ja jos olet juuri VASU-keskustelussa käynyt, niin älä murehdi. Pakkohan siellä on kertoa niitäkin asioita, mitkä lapsella kaipaa vielä kehitystä.
Ja hei, jos koet kotona pukemisen jotenkin vaikeaksi, niin tulosta papuntin kuvapankista vaatteiden kuvia, laita ne kuvat järjestykseen, jossa vaatteet tulee laittaa päälle. Näin lapsi voi itse tarkistaa, missä järjestyksessä vaatteet puetaan ja mitä puetaan. Kun vaate on puettu, voi kuvan kääntää pois.
Yksi LTO
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sori kirjoitusvirheet, oon tässä pari ölppää ottanut.. ;)
yks LTO
Mielenkiintoinen näkemys lastentarhanopettajalta. Sinä siis sanot siinä puutaheinää: "miten lapset on yksilöitä ja lapsi joka leikkii yksin, puheessa hämminkiä, kömpelö liikkumaan ja tuskin mitään käsitöitä tekisi (niinkuin siitä mitään taiteilija tulisikaan) ettei ottaisi yhteyttä neuvolaan jos tarhasta on nuo kaikki asiat sanottu ja kotonakin on vaikeaa? Eikun, sinähän laitoit jonkun ankean sivulauseen siitä..
Terkuin viiden lapsen äiti, jolla yhdellä lukihäiriö ja toinen kävi aikanaan neuvolaterapeutin tutkittavana kun oli kömpelyyttä hienomotoriikassa -kato kun voi olla yhteys lukihäiriöön KUTEN VARMASTI TIEDÄT tämän itsekin.. :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin ja hehän voivat PK:ssa kannustaa lasta leikkimään muiden kanssa aikuisen esimerkillä. Olis HITOKSEEN helpompaa myöhemmin, jos henkilökunta jaksaisi nyt nähdä vähän vaivaa ja leikkiä sinun poikasi ja muiden lapsien kanssa, jolloin saataisiin sen muiden kanssa leikkiminen kuntoon. Se on nyt PK:n tehtävä, koska kotona leikkii kuitenkin sisarusten kanssa? Ja sisarukset voivat olla sen verran vanhempia, etteivät siten ole vertaisryhmää, eli leikkitaidot voivat olla hyvin erilaiset. Vaatisin vanhempana tätä. Ja hän kuitenkin leikkii, vaikka leikkisi yksinkin! On tosi vaikeaa meinaan saada ne lapset leikkimään myöhemmin eskarissa, jotka eivät osaa leikkiä edes yksin.. Tuossa on nyt monta asiaa missä lapsesi ryhmän aikuiset voivat miettiä, mitä HE voivat tehdä..
[quote author="Vierailija" time="09.05.2014 klo 21:08"]
Mielenkiintoinen näkemys lastentarhanopettajalta. Sinä siis sanot siinä puutaheinää: "miten lapset on yksilöitä ja lapsi joka leikkii yksin, puheessa hämminkiä, kömpelö liikkumaan ja tuskin mitään käsitöitä tekisi (niinkuin siitä mitään taiteilija tulisikaan) ettei ottaisi yhteyttä neuvolaan jos tarhasta on nuo kaikki asiat sanottu ja kotonakin on vaikeaa? Eikun, sinähän laitoit jonkun ankean sivulauseen siitä..
Terkuin viiden lapsen äiti, jolla yhdellä lukihäiriö ja toinen kävi aikanaan neuvolaterapeutin tutkittavana kun oli kömpelyyttä hienomotoriikassa -kato kun voi olla yhteys lukihäiriöön KUTEN VARMASTI TIEDÄT tämän itsekin.. :(
[/quote]
karkeamotoristen taitojen harjoitus taitaa kuitenkin enemmän tuohon lukihäiriöön auttaa.. Ja hienoahan se on, jos haluaa neuvolaan yhteyttä ottaa! Jos on itsellä huoli, niin miksi ei ottaisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä tehtiin aikoinaan "tehtävärata" vaatteista. Ei siksi että oppimisessa olisi ollut jotain vikaa, päinvastoin, lapsi luki jo 4v ja laski murtolukuja eskarissa, mutta koska pukeminen ei aina maistunut niin tehtiin tehtävärata eli lapsesta katsoen kaikki vaatteet olivat jonossa lattialla siinä järjestyksessä missä ne piti pukea ja siitä ne päälle sujahtivatkin. Nyt ko. "lapsi" on suuntaamassa Aasiaan huippupaikoille töihin. Teknisesti ja tieteellisesti suuntautuneet lapset ovat vähän irrallaan näistä pienistä arkielämän välttämättömyyksistä ja sama pätee usein taiteellisesti lahjakkaisiin henkilöihin. Jos, ap, kuitenkin epäilet että kaikki ei ole kunnossa niin VAADI perusteellisia testejä niin että lasta voidaan auttaa mahd. aikaisessa vaiheessa.
[quote author="Vierailija" time="09.05.2014 klo 21:16"]
[quote author="Vierailija" time="09.05.2014 klo 21:08"]
Mielenkiintoinen näkemys lastentarhanopettajalta. Sinä siis sanot siinä puutaheinää: "miten lapset on yksilöitä ja lapsi joka leikkii yksin, puheessa hämminkiä, kömpelö liikkumaan ja tuskin mitään käsitöitä tekisi (niinkuin siitä mitään taiteilija tulisikaan) ettei ottaisi yhteyttä neuvolaan jos tarhasta on nuo kaikki asiat sanottu ja kotonakin on vaikeaa? Eikun, sinähän laitoit jonkun ankean sivulauseen siitä..
Terkuin viiden lapsen äiti, jolla yhdellä lukihäiriö ja toinen kävi aikanaan neuvolaterapeutin tutkittavana kun oli kömpelyyttä hienomotoriikassa -kato kun voi olla yhteys lukihäiriöön KUTEN VARMASTI TIEDÄT tämän itsekin.. :(
[/quote]
karkeamotoristen taitojen harjoitus taitaa kuitenkin enemmän tuohon lukihäiriöön auttaa.. Ja hienoahan se on, jos haluaa neuvolaan yhteyttä ottaa! Jos on itsellä huoli, niin miksi ei ottaisi?
[/quote]
Meillä kun lapsi nimenomaan oli pienenä liikunnallinen muttei kynät yms pysyneet kädessä vaikka yritystä oli paljon. Ap.n lapsi on kankea, vetäytyy syrjään ja huono hienomotoriikka. Se on yhä ajan kyse miten meillä tällä toisella lapsella tulee asia koulussa vielä etenemään, nyt eskarissa pohdittu kannattaako mennä kouluun. Esikoisen lukihäiriö tuli toisella luokalla eteen.
En ymmärrä miksi asiaa pitäisi taputella päähän
33
[quote author="Vierailija" time="09.05.2014 klo 15:02"]
En kiinnittänyt tähän huomiota ennen kuin päiväkodissa sanottiin, että pitäis enemmän piirtää, pelata ja "harrastaa" liikuntaa. Ja että täytyisi olla jo erittäin omatoiminen, ei pitäisi enää kysellä missä järjestyksessä vaatteet puetaan jne. t. ap
[/quote]
sillä että tarjoat nämä mahdollisuudet saatat saada lapsesi niistä kiinnostumaan :) sitä ne siellä pkssa yrittää :) viskarissa ja eskarissa on sitten jo niin paljon kynätehtäviä että olisi hyvä jos olisi edes pieni innostus niihin herännyt :)
[quote author="Vierailija" time="09.05.2014 klo 19:25"]
Lapset ovat yksilöitä, turha niitä on mihinkään muottiin tunkea. Lapsella saattaa kehitysviivästymän sijaan ollakin jokin erityislahjakkuus joka puhkeaa jossain vaiheessa. Lapsilla on myös erilaiset temperamentit. Päiväkodin hoitajan mielipide on vain hänen mielipiteensä. Voi myös olla että hänellä on jotain antipatioita tai hlökoht ongelmia joiden vuoksi ottanut silmätikuksi teidän lapsenne. Neuvolan testeillä yleensä selviää ongelmat jos niitä on. Jos asia askarruttaa, kannattaa pyytää lähete jatkotutkimuksiin. 4 on muutenkin vähän sellainen omanlaisensa (ja rasittavakin) ikävaihe, 5v monet tasaantuvat ja seesteytyvät. Yksi pärjää paremmin yhdellä alueella, toinen toisella.
[/quote]
hoitaja ottanut silmätikuksi sillä perusteella että on ehdottanut noiden asioiden/virikkeiden tarjoamista?
[quote author="Vierailija" time="09.05.2014 klo 21:38"]
[quote author="Vierailija" time="09.05.2014 klo 15:02"]
En kiinnittänyt tähän huomiota ennen kuin päiväkodissa sanottiin, että pitäis enemmän piirtää, pelata ja "harrastaa" liikuntaa. Ja että täytyisi olla jo erittäin omatoiminen, ei pitäisi enää kysellä missä järjestyksessä vaatteet puetaan jne. t. ap
[/quote]
sillä että tarjoat nämä mahdollisuudet saatat saada lapsesi niistä kiinnostumaan :) sitä ne siellä pkssa yrittää :) viskarissa ja eskarissa on sitten jo niin paljon kynätehtäviä että olisi hyvä jos olisi edes pieni innostus niihin herännyt :)
[/quote]
38; puhe on ollut siitä että lapsi leikkii yksin ja jättäisi askartelut sikseen. Ei siitä ettei päivittäin olisi tätä tarjolla lapselle eikä siihen koitettaisi innostaa.
Otatko sinä vastuun siitä että tuo tyttö jäisi ilman tukea jos ap nyt sinun ohjeistuksesta jättäisi soittamatta neuvolaan ja odottaisi 5-vuotiskäyntiin ennenkö terkka tajuaisi puuttua.
Jos ap ei soita neuvolaan niin toivottavasti tarha omassa palautteessaan mainitsee että he ovat kotiin koittaneet jo aikoja sitten ennen 5-v tarkastusta kertoa havannoistaan TAI jos tilanne on oikeasti huolestuttava ja lapsi tarvitsee ohjausta enempi niin ilmoittavat asiasta eteenpäin.
[quote author="Vierailija" time="09.05.2014 klo 20:58"]
Normaalilta lapselta vaikuttaa. Mielestäni neljävuotiaalta ei tarvitse vaatia, että osaisi pelien sääntöjä, tai että ainakaan noudattaisi niitä. Piirtämisellä tietenkin hienomotoriikka paranee, mutta ei lasta siihen tulisi pakottaa. Ei kaikista tule piirtäjiä koskaan, tietenkin päiväkodissa voivat vaikka laulupiirtämisvaikka kautta innostaa poikaa piirtämään! Ja se positiivinen palaute lapselle.. Miten lasta innostetaa, päiväkodissa! Herranen aika, välillä tuntuu, että osa päiväkodin henkilökunnasta ei osaa muuta kuin valittaa lapsista ja siitä mitä he eivät osaa tehdä, vaikka pitäisi miettiä, MITÄ HE OSAAVAT TEHDÄ. Itse pyrin työssäni positiiviseen kannustamiseen, mitä kaikkes voidaan tehdä!
Ja se lapsilähtöisyys.. Jos lapsi haluaa askarrella jolenkin erimoisesti, mitä aikuinen on tilanteessa ohjeistanut, niin antaa lapšen askarella. Joskus voi päiväkodin henkilökunta antaa lapsille vapaat kädet ja materiaalia. Ihan mahtavia juttuja olalan meidän ryhmässä saatu aikaan.
Ottaa pannuun, kun lukee varhaiskasvattajista, jotka nillittää vanhemmille kaikesta. Hitto, jos huoli ei oikeasti ole iso, onko kaikki nega aina pakko kaataa vanhempien niskaan? Jos huoli on aiheellinen, niin tottakai siitä pitää puhua. Ja jos olet juuri VASU-keskustelussa käynyt, niin älä murehdi. Pakkohan siellä on kertoa niitäkin asioita, mitkä lapsella kaipaa vielä kehitystä.
Ja hei, jos koet kotona pukemisen jotenkin vaikeaksi, niin tulosta papuntin kuvapankista vaatteiden kuvia, laita ne kuvat järjestykseen, jossa vaatteet tulee laittaa päälle. Näin lapsi voi itse tarkistaa, missä järjestyksessä vaatteet puetaan ja mitä puetaan. Kun vaate on puettu, voi kuvan kääntää pois.
Yksi LTO
[/quote]
toivottavasti et tule hoitamaan minun lastani!
[quote author="Vierailija" time="09.05.2014 klo 15:02"]
En kiinnittänyt tähän huomiota ennen kuin päiväkodissa sanottiin, että pitäis enemmän piirtää, pelata ja "harrastaa" liikuntaa. Ja että täytyisi olla jo erittäin omatoiminen, ei pitäisi enää kysellä missä järjestyksessä vaatteet puetaan jne. t. ap
[/quote]
Joskus tuntuu, että tuolta päiväkodista saa itselleen vain epävarmuuden kasvattajana. Meillä ei ollut vanhempina huolta meidän 5v pojasta ennen kuin päiväkodista yksi hoitaja alkoi kertoa "huonoja" kuulumisia.
Poika tykkää leikkiä kaksistaan-kolmistaan, muttei isossa porukassa. Tykkää pitkiä aikoja keskittyä vaikka legoihin ihan itsekseen omissa ajatuksissaan. Tykkää askarrella paljon, mutta ei niinkään ohjattuna aikuisen käskyjen mukaan, vaan enemmän mitä itseä kiinnostaa. Tykkää liikunnasta, mutta hoidossa olisi aina pitänyt innostua jokaisesta liikuntaleikistä, jonka hoitajat keksivät. Ainahan kaikesta ei tarvitse innostua, mutta jos määrätään, että nyt tehdään kaikki yhdessä, niin sitten mielestäni tulee tehdä yhdessä. He olivat siis antaneet vaihtoehdoksi aina että voi valita haluaako osallistua vai ei.
Aloimme huolestua, kun aina kuulimme (tältä samalta hoitajalta) vain negatiivisia asioita. Erikoislastentarhan opettaja seurasi kerran poikaamme ja jututti häntä. Sanoi monia asioita, jotka jo tiedämme ja kertoi "vinkkejä" poikamme tukemiseen, joita olemme kotona jo pitkään noudattaneet. Olemme esim. sanoneet hoitoon, että lapsen kanssa pitää olla jämäkkä. Jos halutaan, että kaikki liikkuvat yhdessä ohjeiden mukaisesti, niin ei anneta vaihtoehdoksi, että saa valita liikkuuko vai ei, jolloin lapsi voi aina valita, että ei liiku. Tai jos lapsi ei haluaisi lähteä ulos ja kaikki muut menevät, niin olemme sanoneet, että jämäkästi käskette vaikka kuinka harmittaisi lasta, mutta hoidossa ovat koittaneet neuvotella tms. ilman hyvää lopputulosta. Tämä erik.lastentarhan opettaja piti poikaamme ihan normilapsena, jonka kanssa pitää vain olla jämäkkä eikä antaa liikaa vaihtoehtoja. Aijaa! Sitähän me ollaan hoitoon sanottu. Eli hän sitten opasti näitä päiväkodin hoitoalan ammattilaisia miten lasta tulisi käsitellä.
Tämän keskustelun jälkeen totesimme miehen kanssa, että ihan turha kuunnella hoitajan valituksia jatkossa. Jos itse eivät saa lapsia järjestykseen hoidossa, niin me emme voi kotoa käsin tulla komentamaan. Kotona meillä ei ole ollut edes tällaista ongelmaa, koska jos me päätetään perheenä tehdä jotain niin ei siinä niskuroinnit ole auttaneet ja kivaa on ollut. Toki tietty määrä asioita voi antaa valittavaksi, esim. otatko päärynä vai mansikkamehua ja yksi vai kaksi porkkanan palaa tai haluatko piirtää vai maalata. Mutta ei niin, että voit osallistua tai et ja sitten valitetaan jos ei osallistu...