Mä en pääse kiusaamisesta yli

Mua kiusattiin hiljaisuudesta ala-asteella. Meni fyysiseksi jo ekalla luokalla. Kerroin kotona ja puututtiin. Sitten loppui. Uudestaan alkoi eri pojan toimesta yläasteella. Nauroi kun pidin esitelmiä ym. Ihmetteli kun en puhunut paljoa. Haukkui välillä rumaksi ja muurahaiskarhun näköiseksi. Jatkui lukiossa. Taas eri poika. Haukkui lesboksi, ja että haisen. Aina haukkui haisemisesta ja teki suuren numeron siitä. Tämä Joonas on hyvin narsistinen ihminen. Tekisi mieli laittaa koko nimi. Hyvin stubbimainen. Oli lellikki ja suosittu poika. Häirikkö.

Mun elämä mennyt pilalle.... Vituttaa suoraan sanottuna. Oon eristetty ja eristäytynyt työssä. Oon yksinäinen ja vailla sosiaalisia kontakteja. Ihmiskammoinen ja erilaisia pelkoja on paljon. Kärsin ahdistuksesta. Kaikki kiusaamisesta johtuen. Olen ulkoisesti aivan normaali, jopa kaunis nykyään ja huolehdin itsestäni. Minusta ei päällepäin huomaa näitä ongelmia. Ottaa vaan päähän että tietoisesti yritetään jonkun elämä pilata loppuelämäksi. Tämä Joonas oli samassa opiskelukaupungissa myöhemmin. Tavattiin koulussa. En moikannut eikä hänkään. Myöhemmin baarissa yritti iskeä luokseen mukaan. En lähtenyt vaan annoin pakit.

Tämä kiusaaminen tapahtui siis Heinolassa.

Nyt pelkään että olen työpaikkakiusattukin.