Tuntuuko teistä koskaan siltä että olette valinneet väärän miehen?

Nostelen tätä ketjua.. Minusta on tuntunut koko ajan siltä, että mies on minulle väärä. Mietin lähes koko ajan, mikä miehessä ärsyttää/hävettää. Mies kuitenkin rakastaa minua valtavasti, ja minulla on paha olla, kun en koe samoin. Olen ahdistunut ja aiheutan riitoja tahallani, ja uskon että se johtuu siitä, ettei minulla ole miehen kanssa sisimmässäni hyvä olla.

Itsestäni tuntuu samalta kuin nro 30.. olen ihastunut nyt toiseen, mutta en tiedä onko toisellakin tunteita minua kohtaan. Oma mies tuntuu kämppikseltä lähinnä, vaikka kovasti hänestä pidän yms.. pitäisi tuntea enemmän

[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 20:25"]Nostelen tätä ketjua.. Minusta on tuntunut koko ajan siltä, että mies on minulle väärä. Mietin lähes koko ajan, mikä miehessä ärsyttää/hävettää. Mies kuitenkin rakastaa minua valtavasti, ja minulla on paha olla, kun en koe samoin. Olen ahdistunut ja aiheutan riitoja tahallani, ja uskon että se johtuu siitä, ettei minulla ole miehen kanssa sisimmässäni hyvä olla.
[/quote]
Pakko kommentoida että kirjoituksesi oli suoraan kuin minun suustani.

[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 21:40"]

[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 20:25"]Nostelen tätä ketjua.. Minusta on tuntunut koko ajan siltä, että mies on minulle väärä. Mietin lähes koko ajan, mikä miehessä ärsyttää/hävettää. Mies kuitenkin rakastaa minua valtavasti, ja minulla on paha olla, kun en koe samoin. Olen ahdistunut ja aiheutan riitoja tahallani, ja uskon että se johtuu siitä, ettei minulla ole miehen kanssa sisimmässäni hyvä olla. [/quote] Pakko kommentoida että kirjoituksesi oli suoraan kuin minun suustani.

[/quote]

Kerro lisää. Oletteko naimisissa? Minä pohdin eroa, olen pohtinut varmaan lähes koko ajan, mutta jotenkin vain soljun eteenpäin ja toivon että tilanne paranisi. Mutta miten se voi parantua, jos pohjalla on niin paljon "vääryyden" tuntua ja inhoa?

Välillä menee paremmin, mutta se on ehkä lumetta. Tykkään enemmän olla yksin ja jopa haaveilen siitä, ja muista miehistä..

-30

Joo, tuntuu. Päädyin yhteen ihan ihanan miehen kanssa, mutta olen viime aikoina taas ajatellut aika paljon erästä Saksalaista. Meillä on tosi läheinen ystävyys ja en tiedä mitä tekisin nyt.

[quote author="Vierailija" time="07.05.2014 klo 08:35"]Ei tunnu, mutta näen koko ajan unia siitä että petän tai jätän. Enkä ymmärrä miksi.
[/quote]
Mäkin! Tuntuu ihan sairaalta ja epäreilulta miestä kohtaan. En ole hänelle kertonut. Välillä saatan ihan muuten vaan pohdiskella mielessäni, millaista elämä olisi jonkun eri miehen kanssa.

Ehkä tää johtuu siitä, että mieheni on mun teini-ihastus enkä ole ollut koskaan esim. sängyssä kenenkään muun kanssa. Nyt ollaan päälle parikymppisiä ja välillä mietin, missaanko paljonkin kun paljon hehkutettua sinkkuelämää ei ole tullut koetttua.

Ap: ihmiset usein muuttuu aika paljon vuosien saatossa, ja jotkut suhteet ei tätä kestä. Eikös 7. vuosi parisuhteessa ole jonkinlaista myrskyn aikaa? Toisaalta tuntuis että nuo teidän ongelmat johtuu just nimenomaan tosta miehesi pettämisestä..

Ei ole tullut. Mikään kumppanissa ei ahdista. Yhdessä oltu nyt seitsemän vuotta.

[quote author="Vierailija" time="07.05.2014 klo 08:12"]

Ei ole tullut. Mikään kumppanissa ei ahdista. Yhdessä oltu nyt seitsemän vuotta.

[/quote]

Me ollaan oltu yhdessä 6 vuotta. Sitä mä just mietin että onko normaalia että tulee tällaisia tuntemuksia, vai onko suhteessa oikeasti jokin pahasti pielessä tai sitten omassa päässä? 

-ap

Mahdoton sanoa. Voihan sitä vikaa olla omassa päässäkin. Kaikki parisuhdeongelmat, joita minulla on ollut, ovat aina johtuneet omista ahdistuneisuuksistani. Koskaan en ole ryhtynyt suhteeseen sellaisen ihmisen kanssa, joka estäisi minua olemasta onnellinen. -2

Joka päivä

Kun aloit seurustelemaan miehesi kanssa, olitko missään vaiheessa rakastunut? Vai valitsitko miehesi ilman rakastumista, koska hän on "ihan hyvä" tyyppi? Jos jälkimmäinen niin sitten sanoisin että teit väärän valinnan..

Tottakai on aina hyvä asia jos puoliso on hyvä tyyppi mutta ei se yksistään riitä.

[quote author="Vierailija" time="07.05.2014 klo 08:19"]

Mahdoton sanoa. Voihan sitä vikaa olla omassa päässäkin. Kaikki parisuhdeongelmat, joita minulla on ollut, ovat aina johtuneet omista ahdistuneisuuksistani. Koskaan en ole ryhtynyt suhteeseen sellaisen ihmisen kanssa, joka estäisi minua olemasta onnellinen. -2

[/quote]

Meidän ongelmat eivät kyllä pelkästään ole johtuneet omasta ahdistuneisuudestani. Muutaman ensimmäisen vuoden ajan mies kärsi haluttomuudesta, joka kyllä ahdisti minua, ja sitten haluttomuudesta huolimatta petti. Tämä asia vaivaa edelleen siten, että en luota häneen täysin, enkä oikein jaksaisi elää niiden epäluottamuksen tunteiden kanssa. En oikein tiedä miten luottamuksen saisi takaisin. Onko ainoa joka auttaa aika? Kaipaisin ehkä jotain osoitusta mieheltä siitä että olen erityinen ja että juuri minä olen se jota hän haluaa, koska pitkään se ei ollut itsestäänselvyys. Riidellään paljon, ja vaikka seksielämä korjaantui hetkellisesti, niin nyt minua puolestani vaivaa haluttomuus ja totaalinen kyllästyminen.

-ap

[quote author="Vierailija" time="07.05.2014 klo 08:32"]

Kun aloit seurustelemaan miehesi kanssa, olitko missään vaiheessa rakastunut? Vai valitsitko miehesi ilman rakastumista, koska hän on "ihan hyvä" tyyppi? Jos jälkimmäinen niin sitten sanoisin että teit väärän valinnan..

Tottakai on aina hyvä asia jos puoliso on hyvä tyyppi mutta ei se yksistään riitä.

[/quote]

Olin rakastunut aluksi kyllä. Melko nopeasti miestä alkoi kuitenkin vaivata haluttomuus, joka kesti monta vuotta ja vaikutti kyllä suhteeseen. Muitakin ongelmia on ollut.

-ap

Ei tunnu, mutta näen koko ajan unia siitä että petän tai jätän. Enkä ymmärrä miksi.

[quote author="Vierailija" time="07.05.2014 klo 08:33"]

Meidän ongelmat eivät kyllä pelkästään ole johtuneet omasta ahdistuneisuudestani. Muutaman ensimmäisen vuoden ajan mies kärsi haluttomuudesta, joka kyllä ahdisti minua, ja sitten haluttomuudesta huolimatta petti. Tämä asia vaivaa edelleen siten, että en luota häneen täysin, enkä oikein jaksaisi elää niiden epäluottamuksen tunteiden kanssa. En oikein tiedä miten luottamuksen saisi takaisin. Onko ainoa joka auttaa aika? Kaipaisin ehkä jotain osoitusta mieheltä siitä että olen erityinen ja että juuri minä olen se jota hän haluaa, koska pitkään se ei ollut itsestäänselvyys. Riidellään paljon, ja vaikka seksielämä korjaantui hetkellisesti, niin nyt minua puolestani vaivaa haluttomuus ja totaalinen kyllästyminen.

[/quote]

Joo, no nuo kuulostavat jo ihan oikeilta parisuhdeongelmilta. Minulla ei ole koskaan ollut mitään tuollaista. En varmastikaan jäisi suhteeseen, jossa riidellään paljon, toiseen ei voi luottaa eivätkä eivätkä seksuaaliset tarpeet kohtaan. Tuossa on jo kolme kynnyskysymystä minulle. -2

Minulla taas on tilanne että olen onnellinen ja mieheni on ihana. Emme ikinä riitele lukuunottamatta jotain pieniä kinoja, jotka sovitaan heti. Seksikin on hyvää ja saan paljon hellyyttä. Silti minua ajoin vaivaa se, että minkälaista elämä olisi ollut erään toisen kanssa. Taustana tässä sellainen tilanne että tavatessani mieheni tapasin myös toisen miehen, jonka kanssa tunsinme syvää sielunkumppanuutta heti alkuun - mutta hän oli avioeron keskellä ja sanoi että jos olen valmis odottamaan pari vuotta niin hänkin on. No minä en ollut, joten en odottanut.. Ja tämä välillä kaihertaa mieltä... Vaikka siitä on jo 8vuotta aikaa..

Nyt sitten jo tunnustetaan, että nainen "valitsee" miehen. Kiitos!

Aika usein. Itse asiassa monta kertaa olen tullut miettineeksi sitäkin, olisiko ollut parempi olla yksinään vaikka lastenkin kanssa kuin tuon 'väärän' miehen, jos oikeampaakaan ei olisi sattunut kohdalle.

[quote author="Vierailija" time="07.05.2014 klo 08:56"]

Nyt sitten jo tunnustetaan, että nainen "valitsee" miehen. Kiitos!

[/quote]

Kuka muu sen miehen jollekin tietylle naiselle voisi valita jos ei  nainen itse?

Joissakin muissa kulttuureissa on muita tapoja, mutta Suomessa se on mennyt näin jo ikimuistoisista ajoista ottaen huomioon sen tosiasian, että ihan jokainen nainen ei saa "valitsemaansa" parasta miestä vaan joutuu tekemään huonomman valinnan.

Miksi niin usein valitsette väärän miehen? Olisiko nörttiPetteri ollut parempi? Vai johtuuko se värässäolleesta tunneälystä?