Korona romutti muusikkojen tulot ja nyt suurin osa miettii alan vaihtoa

Tuleekohan Tauskista nyrkkeilijä? On ainakin harjoitellut vapaa-ajallaan..

Huomatkaa, että artistin "alaisuudessa" on valtava määrä niin sanottuja perusduunareita, kuten teknikoita, roudareita, viestintäporukkaa ja muita. Ei kyse ole siitä, ettei rahat riittäisi artistilla, sillä iso joukko työntekijöitä, jotka eivät ole missään vaiheessa tienanneet valtavasti, jää ilman työtä. 

Mitä tulee siihen, onko musiikki työtä, no, Suomessa on kymmeniä tuhansia vastentahtoisia tai töistään laistavia lähihoitajia, jotka ovat täysin korvattavissa. Pauli Hanhiniemiä tai Hectoreita on vain yksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niinhän se on, muusikot tienaa eniten livekeikoillaan ja sieltä ostetulla oheiskrääsällä. Levymyynti on nykyään minimaalista.

Iteppä ovat (tai ainakin musiikkibisnes) systeemin tuollaiseksi tehneet, eikä suuri osa noista edes julkaise levyjä vaan striimattavia kappaleita + radiosoitot. 

No ei tämä nykyinen tila nyt muusikkojen oma valinta ole. Keskivertomuusikolla ei ole nykyisin paljon sanottavaa bisneksessä, jota pyörittävät levy-yhtiöt ja suoratoistopalvelut. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tässä on minusta muusikoiden puolelta myös yrityksen puutteesta kyse. Nykyteknologia mahdollistaisi vaikka minkälaisia juttuja, voisi striimata treenikämpältä tai studiolta, vuokrata jonkun edullisen tilan ja heittää sieltä livekeikan nettiin jne. Kyllä mä ainakin olisin valmis maksamaan sellaisesta saman kuin tavallisestakin keikasta, varsinkin, jos olisi katsottavissa esim. kuukauden ajan tai viikonkin, että voisi valita itselle parhaan ajankohdan. Ja suosikkibändini treenikämppälivestä maksaisin enemmänkin kuin keikkalipun hinnan, koska olisi jotain ennennäkemätöntä, mitä ei koskaan muulloin ole ollut saatavilla.

Ymmärrän tietysti, että muusikolle se yleisön kohtaaminen on tärkeää ja osa keikkailun viehätystä, niinkuin tietysti yleisöllekin se muusikon kanssa samassa tilassa oleminen, mutta jos vaihtoehdot on luopuminen omasta intohimosta tai niiden luutuneiden toimintamallien muokkaaminen valitsisin kyllä tuon viimeisen vaihtoehdon.

Nyt on myös aikaa työstää uutta musiikkia, julkaista vaikka joku itsenäinen single tai minialbumi, jollei kokopitkää halua/ole varaa tehdä jne. Taas kerran, olisin valmis maksamaan esim. suosikkini vinyylisinkusta, jota ei tulla julkaisemaan millään levyllä tulevaisuudessa.

Toki muusikot, jotka tekevät omaa musiikkia, eivät niin pahassa pulassa olekaan kuin he, joiden elanto perustuu jonkun toisen tekemien kappaleiden esittämiseen tanssilavoilla. Heillä ei varmaan kauheasti ole muita vaihtoehtoja kuin etsiä muita töitä ja toivoa, että tilanne saataisiin paremmaksi mahd. nopeasti.

Kaikki artistit kokeilivat keväällä. Valitettavasti sinun kaltaisia kuuntelijoita ei ole tarpeeksi, sillä yleisö ei ollut valmis maksamaan striimikeikoista. Ne eivät tuottaneet riittävästi edes kattamaan teknisiä kuluja. Nyt toki artistit tekevät pienimuotoisia treenikämppälivejä tms, mutta se on vain promoa ja yhteydenpitoa yleisöön, euroakaan se ei tuota.

Monien bändien levynteko on nyt katkolla, koska siihen investoidut rahat onkin pakko käyttää elämiseen. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tässä on minusta muusikoiden puolelta myös yrityksen puutteesta kyse. Nykyteknologia mahdollistaisi vaikka minkälaisia juttuja, voisi striimata treenikämpältä tai studiolta, vuokrata jonkun edullisen tilan ja heittää sieltä livekeikan nettiin jne. Kyllä mä ainakin olisin valmis maksamaan sellaisesta saman kuin tavallisestakin keikasta, varsinkin, jos olisi katsottavissa esim. kuukauden ajan tai viikonkin, että voisi valita itselle parhaan ajankohdan. Ja suosikkibändini treenikämppälivestä maksaisin enemmänkin kuin keikkalipun hinnan, koska olisi jotain ennennäkemätöntä, mitä ei koskaan muulloin ole ollut saatavilla.

Ymmärrän tietysti, että muusikolle se yleisön kohtaaminen on tärkeää ja osa keikkailun viehätystä, niinkuin tietysti yleisöllekin se muusikon kanssa samassa tilassa oleminen, mutta jos vaihtoehdot on luopuminen omasta intohimosta tai niiden luutuneiden toimintamallien muokkaaminen valitsisin kyllä tuon viimeisen vaihtoehdon.

Nyt on myös aikaa työstää uutta musiikkia, julkaista vaikka joku itsenäinen single tai minialbumi, jollei kokopitkää halua/ole varaa tehdä jne. Taas kerran, olisin valmis maksamaan esim. suosikkini vinyylisinkusta, jota ei tulla julkaisemaan millään levyllä tulevaisuudessa.

Toki muusikot, jotka tekevät omaa musiikkia, eivät niin pahassa pulassa olekaan kuin he, joiden elanto perustuu jonkun toisen tekemien kappaleiden esittämiseen tanssilavoilla. Heillä ei varmaan kauheasti ole muita vaihtoehtoja kuin etsiä muita töitä ja toivoa, että tilanne saataisiin paremmaksi mahd. nopeasti.

Voi hyvänen aika. Kaikkea tuotahan muusikot ovat juuri viime 8 kk tehneet: livestream-keikkoja (sekä ilmaiseksi että maksullisia), julkaisseet videoita, julkaisseet sinkkuja ja jopa albumeita, julkaisseet sekä uutta että vanhaa materiaalia eri kanavilla, julkaisseet vinyylejä... mutta onhan se nyt päivänselvää, että esim. 1-2 livestream-joulukonserttia eivät korvaa taloudellisesti kokonaista peruuntunutta joulukiertuetta.

Totuushan on se että tämä tilanne voi jatkua vaikka kuinka kauan, jotain olis hyvä nyt jo tehdä varhaisessa vaiheessa. Ehdotuksia millä saadaan tuettua meidän kotimaisia artisteja koronan kurittaessa?

Monien muusikoiden kohdalla alanvaihto on ainoa oikea päätös..

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tässä on minusta muusikoiden puolelta myös yrityksen puutteesta kyse. Nykyteknologia mahdollistaisi vaikka minkälaisia juttuja, voisi striimata treenikämpältä tai studiolta, vuokrata jonkun edullisen tilan ja heittää sieltä livekeikan nettiin jne. Kyllä mä ainakin olisin valmis maksamaan sellaisesta saman kuin tavallisestakin keikasta, varsinkin, jos olisi katsottavissa esim. kuukauden ajan tai viikonkin, että voisi valita itselle parhaan ajankohdan. Ja suosikkibändini treenikämppälivestä maksaisin enemmänkin kuin keikkalipun hinnan, koska olisi jotain ennennäkemätöntä, mitä ei koskaan muulloin ole ollut saatavilla.

Ymmärrän tietysti, että muusikolle se yleisön kohtaaminen on tärkeää ja osa keikkailun viehätystä, niinkuin tietysti yleisöllekin se muusikon kanssa samassa tilassa oleminen, mutta jos vaihtoehdot on luopuminen omasta intohimosta tai niiden luutuneiden toimintamallien muokkaaminen valitsisin kyllä tuon viimeisen vaihtoehdon.

Nyt on myös aikaa työstää uutta musiikkia, julkaista vaikka joku itsenäinen single tai minialbumi, jollei kokopitkää halua/ole varaa tehdä jne. Taas kerran, olisin valmis maksamaan esim. suosikkini vinyylisinkusta, jota ei tulla julkaisemaan millään levyllä tulevaisuudessa.

Toki muusikot, jotka tekevät omaa musiikkia, eivät niin pahassa pulassa olekaan kuin he, joiden elanto perustuu jonkun toisen tekemien kappaleiden esittämiseen tanssilavoilla. Heillä ei varmaan kauheasti ole muita vaihtoehtoja kuin etsiä muita töitä ja toivoa, että tilanne saataisiin paremmaksi mahd. nopeasti.

Livestream-keikkoja järjestetään jatkuvasti, siitä vaan lippua ostamaan:

https://www.keikalla.fi/keikat

https://www.semilive.fi/fi/etusivu/

https://www.ticketmaster.fi/artist/livestream-lippuja/1023716

Voiskohan hallitus kaavailla uusiks musiikkialalle kohdistuvan apurahoituksen?

On varmaan haastavaa, mutta joillakin isommilla muusikoilla luulisi olevan jotain säästössäkin? Kun rahaa varmaan tulee ihan mukavasti. Niin miten voi olla että sitten kun peruuntuukin yksi keikka niin pudotaan tosi korkealta? Kun siis tästä oli puhetta jo kesällä kun ensimmäiset keikat alkoivat peruuntua.

Toisaalta monet isot nimet viettävät melko suurieleistä elämää, ja aina kaikki hankittu uusi tuntuu olevan sitä kalleinta ja parasta.

Vierailija kirjoitti:

Totuushan on se että tämä tilanne voi jatkua vaikka kuinka kauan, jotain olis hyvä nyt jo tehdä varhaisessa vaiheessa. Ehdotuksia millä saadaan tuettua meidän kotimaisia artisteja koronan kurittaessa?

Entä sitten? Vaikka Suomesta katoisi muusikot niin maailmalla kyllä riittää musiikkia vielä pitkäksi aikaa.

Vierailija kirjoitti:

On varmaan haastavaa, mutta joillakin isommilla muusikoilla luulisi olevan jotain säästössäkin? Kun rahaa varmaan tulee ihan mukavasti. Niin miten voi olla että sitten kun peruuntuukin yksi keikka niin pudotaan tosi korkealta? Kun siis tästä oli puhetta jo kesällä kun ensimmäiset keikat alkoivat peruuntua.

Toisaalta monet isot nimet viettävät melko suurieleistä elämää, ja aina kaikki hankittu uusi tuntuu olevan sitä kalleinta ja parasta.

Tilanne on jatkunut jo kohta vuoden. Alkaa monella olemaan säästöt jo kohta käytetty loppuun niillä joilla niitä oli elleivät ole jo loppu.

Tiesittekö, että Suomessa on normaaliaikanakin vain todella vähän muusikoita, jotka tienaavat elantonsa pelkästään musiikin tekemisellä. Isoin ryhmä ovat kanttorit. Viihdemusiikin puolella ei ole montaa, joka ei olisi missään uransa vaiheessa tehnyt jotain muuta työkseen kuin musiikkia.

Teinitähdet erikseen, mutta kyllä normaali tie menestyväksi muusikoksi on edelleen sen verran kivinen, että ainakin alkuvuosina pitää tehdä oikeita töitä elääkseen, ennen kuin musiikki alkaa tuottaa niin paljon fyffeä, että voi jäädä päivätyöstä pois.

Kitisijät ovat niitä, joita levy-yhtiöt ovat nostaneet julkisuuteen jo kouluaikana tai heti lukion jälkeen, eivätkä ole koskaan tehneet oikeita töitä, ja joille keikka tarkoittaa vähintään 500 hengen yleisöä.

Artisti, joka on aloittanut uransa sillä, että piti maksaa, että pääsi esiintymään, ei kitise, jos parin vuoden ajalta jää isot keikat välistä. He osaavat esiintyö myös pienille yleisöile, ja yksityistilaisuuksissa. 

Vierailija kirjoitti:

Tiesittekö, että Suomessa on normaaliaikanakin vain todella vähän muusikoita, jotka tienaavat elantonsa pelkästään musiikin tekemisellä. Isoin ryhmä ovat kanttorit. Viihdemusiikin puolella ei ole montaa, joka ei olisi missään uransa vaiheessa tehnyt jotain muuta työkseen kuin musiikkia.

Teinitähdet erikseen, mutta kyllä normaali tie menestyväksi muusikoksi on edelleen sen verran kivinen, että ainakin alkuvuosina pitää tehdä oikeita töitä elääkseen, ennen kuin musiikki alkaa tuottaa niin paljon fyffeä, että voi jäädä päivätyöstä pois.

Kitisijät ovat niitä, joita levy-yhtiöt ovat nostaneet julkisuuteen jo kouluaikana tai heti lukion jälkeen, eivätkä ole koskaan tehneet oikeita töitä, ja joille keikka tarkoittaa vähintään 500 hengen yleisöä.

Artisti, joka on aloittanut uransa sillä, että piti maksaa, että pääsi esiintymään, ei kitise, jos parin vuoden ajalta jää isot keikat välistä. He osaavat esiintyö myös pienille yleisöile, ja yksityistilaisuuksissa. 

Juuri näistä kourallisesta kovan tason ammattimuusikoista ja -artisteista kyse kuten artikkelin Olavi Uusivirrasta. Toki vanhojen konkarien väistäminen musiikkialalta ja uran lopettaminen alan vaihdon johdosta antaa tilaa uusille nuorille muusikkosukupolville vaikka vähän aikaa voi olla Suomessa musiikin saralla todella hiljaista ennen kuin uusia muusikkosukupolvia alkaa taas nousemaan. Mutta onneksi ulkomaailta tulee paljon musiikkia niin ei tarvitse ilman musiikkiakin olla vaikka live musiikki ja kotimaiset artistit katoaisivat Suomesta pariksi vuodeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiesittekö, että Suomessa on normaaliaikanakin vain todella vähän muusikoita, jotka tienaavat elantonsa pelkästään musiikin tekemisellä. Isoin ryhmä ovat kanttorit. Viihdemusiikin puolella ei ole montaa, joka ei olisi missään uransa vaiheessa tehnyt jotain muuta työkseen kuin musiikkia.

Teinitähdet erikseen, mutta kyllä normaali tie menestyväksi muusikoksi on edelleen sen verran kivinen, että ainakin alkuvuosina pitää tehdä oikeita töitä elääkseen, ennen kuin musiikki alkaa tuottaa niin paljon fyffeä, että voi jäädä päivätyöstä pois.

Kitisijät ovat niitä, joita levy-yhtiöt ovat nostaneet julkisuuteen jo kouluaikana tai heti lukion jälkeen, eivätkä ole koskaan tehneet oikeita töitä, ja joille keikka tarkoittaa vähintään 500 hengen yleisöä.

Artisti, joka on aloittanut uransa sillä, että piti maksaa, että pääsi esiintymään, ei kitise, jos parin vuoden ajalta jää isot keikat välistä. He osaavat esiintyö myös pienille yleisöile, ja yksityistilaisuuksissa. 

Juuri näistä kourallisesta kovan tason ammattimuusikoista ja -artisteista kyse kuten artikkelin Olavi Uusivirrasta. Toki vanhojen konkarien väistäminen musiikkialalta ja uran lopettaminen alan vaihdon johdosta antaa tilaa uusille nuorille muusikkosukupolville vaikka vähän aikaa voi olla Suomessa musiikin saralla todella hiljaista ennen kuin uusia muusikkosukupolvia alkaa taas nousemaan. Mutta onneksi ulkomaailta tulee paljon musiikkia niin ei tarvitse ilman musiikkiakin olla vaikka live musiikki ja kotimaiset artistit katoaisivat Suomesta pariksi vuodeksi.

Suomessa tehdään yllättävän paljon sellaistakin musiikkia jotka ei roiku noilla nelosmedian soittolistoilla. Spotifyssä on tullut vastaan listoilla mm. super8, above and beyond (osittain), antti martikainen, petri alanko muutaman mainitakseni. Alanko taitaa olla näiden kahden muun laulajan veli. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiesittekö, että Suomessa on normaaliaikanakin vain todella vähän muusikoita, jotka tienaavat elantonsa pelkästään musiikin tekemisellä. Isoin ryhmä ovat kanttorit. Viihdemusiikin puolella ei ole montaa, joka ei olisi missään uransa vaiheessa tehnyt jotain muuta työkseen kuin musiikkia.

Teinitähdet erikseen, mutta kyllä normaali tie menestyväksi muusikoksi on edelleen sen verran kivinen, että ainakin alkuvuosina pitää tehdä oikeita töitä elääkseen, ennen kuin musiikki alkaa tuottaa niin paljon fyffeä, että voi jäädä päivätyöstä pois.

Kitisijät ovat niitä, joita levy-yhtiöt ovat nostaneet julkisuuteen jo kouluaikana tai heti lukion jälkeen, eivätkä ole koskaan tehneet oikeita töitä, ja joille keikka tarkoittaa vähintään 500 hengen yleisöä.

Artisti, joka on aloittanut uransa sillä, että piti maksaa, että pääsi esiintymään, ei kitise, jos parin vuoden ajalta jää isot keikat välistä. He osaavat esiintyö myös pienille yleisöile, ja yksityistilaisuuksissa. 

Juuri näistä kourallisesta kovan tason ammattimuusikoista ja -artisteista kyse kuten artikkelin Olavi Uusivirrasta. Toki vanhojen konkarien väistäminen musiikkialalta ja uran lopettaminen alan vaihdon johdosta antaa tilaa uusille nuorille muusikkosukupolville vaikka vähän aikaa voi olla Suomessa musiikin saralla todella hiljaista ennen kuin uusia muusikkosukupolvia alkaa taas nousemaan. Mutta onneksi ulkomaailta tulee paljon musiikkia niin ei tarvitse ilman musiikkiakin olla vaikka live musiikki ja kotimaiset artistit katoaisivat Suomesta pariksi vuodeksi.

Uusivirta on isolle osalle suomalaisista tuntemattomaksi jäänyt pikkupiirin nysvääjä, ei ole mikään iso nimi eikä kansainvälistä uraa joten en kutsuisi Uusivirtaa "kovan tason ammattimuusikoksi". Korkeintaan musiikin amatööri harrastelijaksi.

Itse en olisi huolissani joistain pop-artisteista sinänsä, vaan ammattimuusikoista ja heidän jaksamisestaan. Tarkoitan siis klassisten orkestereiden muusikoita, jotka oikeasti hallitsevat hommansa, mutta joiden ammattitaito pakostakin taantuu säännöllisen harjoituksen puuteen vuoksi.

"Kovantason musiikkin ammattilaiseksi" pääsee vasta kun vetää loppuunmyytyjä megaluokan areenakeikkoja ympäri maapalloa ja nimi on kiinnitetty jokaiselle mahdolliselle musafestarille. Näitä ei Suomesta kuitenkaan löydy eikä tule koskaan löytymään, joten mitä turhaa roikuttaa kituvaa musiikkialaa olemassa. Ennemmin laittaa koko tuottamattoman musiikkibusineksem alas ja siirtykööt tekemään sellaista kannattavaa työtä joka oikeasti tuottaa ja lyö leiville.

No onhan se uskottava, että koronallakin on hyvät puolensa.

Suomessa ei nyt muutenkaan kannata mitään musiikkia tehdä. Koko musiikkiala on täällä kanmattamatonta ja tuottamatonta työtä josta ei synny rahaa ja voittoaan. Puhumattakaan siitä että Suomi-musa ja - artistit eivät kiinnosta kansainvälistä musiikkiyleisöä. Siitä puhuu paljon esim. se että Suomi ei koskaan voita Euroviisuissa tai missään muussakaan kansainvälisessä musiikkikilpailussa.